Se mihin eri CO2-päästöt allokoidaan on myös oleellista. Esimerkiksi polttoaineiden päästöt noteerataan loppukäyttäjän päästöihin. Toisaalta ruuan CO2-päästöjä ei laiteta loppukäyttäjän piikkiin vaan ne jäävät rasittamaan alkutuotannon CO2-kuormaa. Ja esimerkiksi jos Kiinasta ostetaan kaikenlaista tavaraa, ei niiden CO2-emissiot näy loppukäyttäjien syntinä vaan ne lasketaan Kiinan piikkiin.
Juuri näin, nyt päästölaskentaa onkin ehdotettu uusittavaksi, sillä tavalla, että kulutuksen mukaan vietäisiin päästö sinne loppuköyttäjälle, kaikissa tavaroissa ja palveluissa. Sitä tietenkin vastustavat - ketkäs muut kuin USA, Saksa, britit, ym. , koska päästöt per asukas nousisivat edelleen.
-SS-
Jos tuo laskentatapa viedään elintarvikkeisiin ja laskutapa kehitetään biologian eikä polittisten suhmuroinnin mukaiseksi niin sitten paljon eläinkunnan tuotteita käyttävä on ilmastopahis ja kasvisyöjä esimerkillinen kuluttaja.
Maximuksen hiilikiintiöehdotus tuli sillä aikaa kun tätä kirjoitin. Mutta eiköhän se ajatuksena tullut tarpeeksi hyvin huomioiduksi näinkin ja mitä henkilökohtainen hiilikiintiö vaikkuttaisi syömiseen jos pitäisi huomioda samalla muukin mahdollisesti hyvinkin mieluinen kulutus.
Ja on totta ettemme me ihmiset oikeastaan mitään heinistä irti saa. Mutta väitän että väkirehusta saamme. Ja heinämaiden tilalla voi viljellä puitavia kasveja jotka kelpaavat ihmiselle tarkoitettuihin elintarvikkeihin. Jos biokaasua halutaan tuottaa niin heinät ja muut karkearehut voi heittää suoraankiin kaasuuntumaan. Ei siinä välissä pakko ole olla elukkaa joka jo pelkästään hengissä pysyäkseen tuottaa hillidioksiidia ja märehtijät lisäksi röyhtäilevät metaania enemmän tai vähemmän ruokinnasta riippuen