Mä en olis huolissani muusta kuin neuvotteluista kaupan kanssa. Eilen sain sellaisen käsityksen, ettei sopimuksia vielä ole tehty, vaan neuvotellaan vasta.

Toivotaan, että olet oikein käsittänyt. Olisi yksi huoli vähemmän.

 

Jos tässä saadaan hinta kohdalleen, tulee raha meille tavalla tai toisella. Siitä pitää omistus huolen.

Onneksi näin on, kun vaan hallinto pelaa omistajien pussiin eikä leiki Suomi-Monopolia niin kuin S-ryhmä.

Tämänpäiväisessä MT:ssa tj. Laaksonen röyhistelee, kuinka hurjasti maidon hinta on noussut vuoden kuluessa. Ei siis vaikuta siltä, että toimitusjohtaja olisi hanakka hintoja nostamaan. Maitoahan saa omistajaosuuskuntien jäseniltä puoli-ilmaiseksi. Mitä sitä hinnoilla pullistelemaan.

Saavat kohta pukea ylleen Valiossa ne "kukkahameet", joita aikoinaan moittivat Maito-Pirkassa pidettävän.

P...kele.

Valion tärkein tehtävä on jalostaa omistajiensa maito ja myydä se parhaalla mahdollisella hinnalla. Nyt kun sitä hintaa kerrankin olisi tilaisuus korjata, niin ei kuin jarrut päälle vaan.

Riippuu siitä, kuinka monta reikää joudutaan tekemään sekä tutkittavan kohteen sijainnista. Summattuna siis, paljonko menee aikaa sekä paljonko ryhmän pitää ajella teille. Vuosi sitten Tampereen läheltä 50 km ja 12 reikää perustustapalausunnolla maksoi n. 2000 + alv.

***Olet aivan oikeassa. Ainakin itse kuvittelen etteivät herrat uskalla heti alkuvuodesta siirtää tuloskasvua suoraan tuottajahintaan. Varmaan päälle pelaajina katsovat ensimmäisen vuosineljänneksen ja sitten...

...voi olla jo myöhäistä

 

varsinkin, jos tekevät pitkiä toimitussopimuksia. Niitä on mukava tehdä, kun ei tarvitse niin usein vääntää asiaa kaupan kanssa.

 

***Niinhän siinä jutussa näkyy lukevan. Minusta ihan kohtuullinen korotus varsinkin, jos ja kun se saadaan tienattua markkinoilta nousseina hintoina. Mikään ei estä nostamasta kausihintaa vielä uudestaan ensi vuoden aikana, jos maitotuotteiden korkeasuhdanne jatkuu...

Pahasti vaan pelkään, että Valio kainona jättää tuhannen taalan paikan käyttämättä varsinkin nestemaitotuotteiden hinnoittelun oikaisemisessa kotimaassa. Syksyinen korotus oli ilmeisesti seurausta onnistuneesta maitotuotteiden viennistä. Jos vientihinnoilla voidaan korottaa maidon hintaa kolme senttiä, niin kotimaan hinnankorotuksilla olisi pitänyt helposti saada ainakin 5 senttiä lisää. Nyt luvassa olevalla korotuksella saadaan ainoastaan rehun hinnan nousua kompensoitua. Olisin jo kaivannut "reilun kaupan" meininkiä yhteiskuntavastuustaan ylpeältä yritykseltä.

Toistan vanhalla puolella esittämäni epäilyn Valion hallinnosta ja heidän housuistaan. Maidon hintaa on luvattu nostaa peräti 3 senttiä vuoden alusta. Ilmeisesti elintarvikekaupan ostoporras on saunottanut ja käyttänyt Valion myyntiosastoa "koulutustilaisuuksissa" sillä seurauksella, että yksissä tuumin on todettu, että enempää ei voida maidon hintaa nostaa.

S...tana sentään.

 

Synninpäästö on vielä saatavissa, mikäli sitten kuitenkin on kaupalta saatavissa isompi korotus, mutta se jätetään yhtiöön sisään.

MOT eilisiltana: Sellu muuttaa etelään.

Etelä-Amerikassa eukalyptus kasvaa 8-vuotisella kierrolla korjuukypsäksi. Työntekijöiden palkkataso puolet tai kolmasosa suomalaisesta.
Metsä on käytännössä peltoa ja selluyhtiön omaa, joten puun hinta ei heilahtele. Männyn kasvatusta aloitellaan myös alueella. Puusto kasvaa 50 m3/ha vuodessa, mistä siis tulee 5000 m3 sadassa vuodessa. Vrt. suomalaisen päätehakkuun ja harvennusten kertymä samassa ajassa.

Ei kovin ruusuiselta näytä paperialan tulevaisuus Suomessa, mikäli myös Aasiassa ja Afrikassa päästään samanlaiseen vauhtiin.

Suomen eduksi jää vielä rauhallinen yhteiskunta ja alan tuotekehitys, mutta ei paljon muuta.

"Alkuperäiskansalla tarkoitetaan väestöä, joka polveutuu maassa tai tietyllä alueella ennen nykyisen valtaväestön saapumista eläneestä kansasta ja joka on ainakin jossain määrin säilyttänyt yhteyden tuohon aikaan – esimerkiksi luonnolliseen ympäristöön perustuvien elinkeinojen tai kielen muodossa. Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä elävät saamelaiset ovat eräs Euroopan harvoista alkuperäiskansoista."
+
Kepua ja/tai kepulaisia ei mainita 
[/quote]

Määritelmään tullaan siis hakemaan tarkennusta pikaisesti.

 

Tuo "kepulaisuus" on mielenkiintoinen ja tutkimusta kaipaava termi. Tunnen monta ihmistä, jotka äänestävät keskustalaista ehdokasta, mutta heistä en voisi käyttää "kepulainen"-sanaa. Toisaalta on useita julkikokoomuslaista, joille "kepu"-nimitys sopii kuin nenä päähän.

Kiintiöitä tulee lisää ja lopulta kiintiöitä ei ole. Maksetaanko tuki kaikille litroille vai jatkuuko oma kansallinen kiintiöjärjestelmä tukikiintiön kautta. Ja onko tukea jos tuotanto kasvaa.

nimimerkki:Museoidaan vaan maaseutu

Niin, kyllähän tuki voidaan maksaa kaikille litroille. Vuoden lopussa lasketaan tuotetut litrat ja koko tukipotti, joka ei kokonaisarvoltaan muutu, jaetaan kaikille tasan. Toinen vaihtoehto on jo aiemmin järkeilemäni tukikiintiö, joka sitten pohjaa vanhaan tuotantokiintiöön ja tuotettuihin litroihin. Tyhjästä ei kansallisesti aleta maksamaan.

Odotellaan rauhassa. Kyllä virkamiehemme syrjäisessä rantakaupungissamme keksivät aivan varmasti erinomaisen mutkikkaan tukijärjestelmän, josta ei väliinputoajia tule puuttuumaan. Näiden tueksi sitten kehitetään vielä hankalampi aputukijärjestelmä.

Talojussin tavaraa ei kai enää julkaista, kun on paikalla ollut, vaan ei kirjoita. Tai sitten se on saanut kaurat maailmalle ja tilin pankkiin.

Valtakunnassa kaikki hyvin

Muuten näistä en mitään tiedä...

Mutta raapat, joissa kääntyvät lavat päissä, ohjaavat lantaa sorkkapallin ja parsien vierestä keskemmälle. Suora raappa kumilisuilla päissä saattaa alkaa pursottaa lantaa päistä. Eli suoran raapan oltava liikkeellä enemmän, kun kääntyvälapainen selviää taas isommasta lantamäärästä.

Raappojen kulkutiheys sitten on jo oma tieteenalansa.

Jotain 130 kpl oli toisessa junassa koneita.

Etpä oo paljoa konekeskusteluja seurannut. Kaivapa vanhalta puolelta portaattomista tarinaa iltalukemiseksi.

Meillä ei ole ylimääräistä rautaa kuin parsissa, mínne rauta kuuluukin.(eli vapaa kierto) kas kummaa silti äpylit käyvät keskimäärin 3-3,5 kertaa lypsyllä. Bakteerit ja solut samoissa arvoissa kuin ennen roboa.

"Onko se hyvä vai onko se paha"

: Oiva Lohtander 

Minä olen ajatellut laittaa maitohuoneen ulko-oven viereen  semmoisen värikkään hinta-pylonin, mitä huoltoasemillakin on. Muuttelen sitten hintaa päivittäin sen mukaan, miten huvittaa.