Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
141-googlauksella tuli:
http://www.evl.fi/raamattu/1992/Ps.141.htmlYllättävän osuvaa, eikö?
Pitääkö tässä jo korkeampia voimia kutsua apuun, vaikkei se minulle ominaista olekaan.
Tässäkin mainitaan, että alkuteksti on vaikeaselkoinen.
Investoinnit tultaneen jatkossa tukemaan yksilöllisesti kunkin tilan omien lähtökohtien mukaan. Tuen saaminen voi muuttua tiukemmaksi ja vaatia oikeista lähtötiedoista johdettuja lukuja toisin kuin nyk. Likvillä pelleily. Siinähän lopputulos tiedetään ja alkuarvot säädetään sitten oikeiksi. Tukeen tullee edelleen jonkinlainen peltoalasidos, vaikka osan alasta voi aina korvata sopimuksilla.
Kiintiön vapautuessa, jos tuotantoa C-alueella alkaa kasvaa, 142-artiklan mukaista tukea tulee laskea vastaavasti. Artiklan mukaista tukea saa maksaa vain, mikäli tuotanto alueella ei kasva. Lisälitroille ei tukea ole luvassa.
***On täysin ISOVELI-valvoo pelleilyä tälläinen peltoalasidos investointitukiehtoihin. Jos yrittäjä pystyy osoittamaan kannattavan tuotannon normipinta-alaa pienemmällä alalla, niin miksei hänen anneta sitä tehdä? Erikoistumalla pelkkään nurmipuoleen säästetään työtunteja/konepääomaa verrattuna nykypolitiikan täpinäreiskoihin, joita itsekkin valitettavasti edustan.
On ihan luonnollista, ettei tuotettu määrä saa C-alueella kasvaa yli kiintiön. Ainakin itse olen valmis tasaamaan tuotantotukea litrojen suhteessa, kunhan peltoon siirretyistä tuista tyyliin lisäLFA-ratkaisu ja pelto/tuki-kytköksistä luovutaan. Pahin taitaa tilanne olla kuitenkin C2-alueella.
On hyvä, että investoinnit voi tehdä jatkossa ilman kiintiötä. Sillä otetaan ensimmäinen askel oikeaan suuntaan ajatellen tukien valumista seuraavalle osapuolle.
Jep, jep...
Tuolla peltoalasidonnaisuudella tarkoitin lähinnä sitä, ettei täysin ilman peltoa tukea heru. Nurmituotannon jonkinlainen omavaraisuus (50% 
) voisi olla kohtuullinen lähtökohta. Lopuista ja lannasta luonnollisesti pitävät sopimukset. Tapoja on monia. 
Vaikka aloitus koskikin vain kiintiön hintaa, niin ottaisi kantaa jatkokeskusteluun, joka luisuu löperöksi.
Etelän miehen silmiin pistää näistä kommenteista halu saada etelän kiintiöitä pohjoisemmaksi. Toisaalta kiintiön vapautumisen tuloksena ilm. luullaan, että investoinnit helpottuvat ja litratuet säilyvät myös lisälitroille. Vapaan osion AuA ja Talojussia lainatakseni :" Höpö höpö".
Investoinnit tultaneen jatkossa tukemaan yksilöllisesti kunkin tilan omien lähtökohtien mukaan. Tuen saaminen voi muuttua tiukemmaksi ja vaatia oikeista lähtötiedoista johdettuja lukuja toisin kuin nyk. Likvillä pelleily. Siinähän lopputulos tiedetään ja alkuarvot säädetään sitten oikeiksi. Tukeen tullee edelleen jonkinlainen peltoalasidos, vaikka osan alasta voi aina korvata sopimuksilla.
Kiintiön vapautuessa, jos tuotantoa C-alueella alkaa kasvaa, 142-artiklan mukaista tukea tulee laskea vastaavasti. Artiklan mukaista tukea saa maksaa vain, mikäli tuotanto alueella ei kasva. Lisälitroille ei tukea ole luvassa. Herätkää !
Ei se taivas niin helpolla aukea. Repikää siitä...
Aikaisinpa on saunomiset aloitettu, kun maanantaina jo tähän aikaan tuommoista tarinaa pukkaa.
Viljelijöiden nouseva tulokehitus on kirjattu hallitusohjelman (1) tavoitteeksi. Kysymys kuuluukin, mikä puolue on tämän saanut aikaan?
(1) "Hallitus seuraa maatalouden kannattavuuden ja viljelijäväestön tulotason muutoksia
ja varmistaa mm. verotuksen keinoin nousevan tulokehityksen."
[/quote]
Tässä sitä onkin Matti-pojalle pohdittavaa. Toisaalta, jos 141 menee puihin, voidaanhan viljelijäväestö-vertailupohjana käyttää koko maan viljelijöitä. Kohonnut viljan hinta ja luvassa olevat maidon reilu ja lihan marginaalinen korotus korjaavat keskiarvoluvut. Sopivasti laskemalla saadaan esitettyä rätingit, joiden mukaan meillä ei voi olla nälkä ( lainattu soveltaen Tuntemattomasta sotilaasta ).
Tai sitten...
Samaa voisi kysyä rakennusviranomaisilta. Saunan rakentaminen on joskus täysin mahdotonta rannalla. Kuinka sitten on voitu rakentaa mm. kaupungit Helsinki, Turku ja Tampere. Missä on Helsingin rantapajukot, joilla rakennukset maisemoidaan?
Minkälaisia kokemuksia Agronettilaisilla on tuotantorakennusten rakennuttamisesta urakoina? Lähinnä kaipaisin valistuneita arvioita problematiikkaan: tuntilaskutus - urakka. Jos voi saada työmaalleen hyvämaineiset tekijät ( timpurit, putki- ja sähköasentajat ), voiko vastaavan työn saada teetettyä jollakin muulla urakkana edullisemmin vai lasketaanko urakkahintaan aina lisä tuntemattomista kuluista ja työhön sitoutumisesta?
Turvallisinta mielestäni on päällystetyillä teillä ajaakin aina normaalisti omalla kaistalla prameasti ja vain poikkeustapauksissa tarvittaessa ajaa hieman pientareen puolelle. Sitten liikenteen jonoutuessa reilusti pysäkille väistäminen. Joskus näkee näitä pientareen kuluttajia ( myös hitaissa autoilijoissa ). Entäs sitten kun siellä pientareella on hidas pyöräilijä tai jalankulkija? Pientareella ajaja törmää nopeamman liikenteen joukkoon aiheuttaen peräänajon vaaran tai sitten ajaa jalankulkijan päälle.
Kapeammilla sivuteillä ajan tavallisesti niin keskellä, ettei takaa tuleville tule edes mieleen yrittää ohi huomaamatta. Aina on näitä, jotka yrittävät kaksi metriä leveällä puolentoista lävestä läpi. Jälleen tilaisuuden tullen selvä väistäminen.
Jos taaksesi alkaa muodostua jonoa, asennoidu olevasi veturinkuljettaja, jonka junassa jarrus ovat vain veturissa. Perässä huonosti kiinnitettyjä heikoilla kiskoilla olevia jarruttomia vaunuja. Tämä pätee myös autoliikenteeseen.
terve täältä pohjanmaalta c aluella ollaan. ihmettelen vaan että miten voi olla että täällä maidon tuet olisi noin paljon korkeammat kyllä pitää olla jotakin väärää tietoa en ole ainakaan kirjanpidossa huomannut että noin isoja summia tulisi maidon tukea. meitä maanviljelijöitä on jatkuvasti vähemmän ei meidän kannata keskenään riidellä tästä kurjuudesta. viidenkymmenen lehmän pitämisessä on niin paljon töitä että kyllä sillä pitää elää. itellä on lehmiä niin tiedän arjen kaupunkilaiset on vieraantuneet tästä elämästä luullaan että täällä vain tukia nostellaan. itellä on myös viljan tuotantoa tässä on ollut silläkin puolella pelkkiä huonoja vuosia koko eu-n ajan nyt vilja alkaa olla vasta siinä hinnassa mitä sen tuottaminen käytännössä maksaa. sitten pitää vaan miettiä onko sen syöttäminen järkevämpää eläimille vai ihmisille. kyllä se leipä on melko tiukassa tässä hommassa työtunteja tulee vuodessa liki 4000 itelle.
Kirjanpitosi on sekaisin tai sitten tuo oli vain provo. Tuki per litra vaihtelee etelän noin 3 sentistä pohjoisimman Suomen yli 30 senttiin. Siis aivan Lapissa meijeriltä tulee yksi tili ja Mavilta toinen. No, siellä aivan pohjoisessa ne olosuhteetkin ovat aivan toiset. Asiassa kaihertaa lähinnä A ja B vastaan C1 ja C2, koska korkeampaa tukitasoa näille C-alueille ei voida oikein millään perustella.
Ensin vaatii somia peltoja ja itse tulee pilaamaan TV-ruutuni estetiikan. Ei ollut Lehtinen somaa katseltavaa ja suustakin tuli tavaraa, johon ympäristöväen pitäisi puuttua jo nitraattidirektiivin perusteella. Ilmeinen pistekuormitus. Mies sen kuin hölöttää etelän ökyvehnänviljelijöistä vastaan Itä-Suomen pientilallinen.
Sosialistien vastaisku
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id73075.htmlJos uutinen pitää paikkansa, on ko. henkilö ilmoittanut julkisesti, ettei asioista mitään ymmärrä. 141 on suurelta osin kotieläintalouden tukea, jolle viljan hinnan nousu on epäedullista. Ei taaskaan sanaakaan alueellisesta tasa-arvosta kotimaassa. Muuhun Eurooppaan kyllä jaksetaan viitata.
