Hyvä ay on melkeempä parempi kuin hyvä holstein. Jatkossa maksetaan vielä enemmän pitoisuuksista kuin litroista, niin ay ei ole ollenkaan huono vaihtoehto.
Eihän tietenkään pienikokoiset ay:t kannata, mutta kyllä niitä silti tuppaa olemaan melkeen jokaisessa karjassa.
Meillä ainakin 3 parasta ay:tä tuottaa paljon enemmän euroja kuin 3 parasta holsteiniä.
Nii'in, HYVÄ ay. Sellainen ei ole 8 kk maidossapysyvä ja lopunaikaa laardia keräävä tankki. Seosrehuruokinnassa karjaan ei jää helposti läskiintyviä eläimiä. Erillisruokinnan sudenkuoppa on just "yksilöllinen" ruokinta ja siitä seuraavien tuotantosairauksien hoitokierre ja niiden lyhentämä elinikä
Kuullostaa irvokkaalta, kun kalliimmaksi käyvän ruokintamenetelmän perusteluna käytetään sitä, että saadaan pidettyä heikoimmin kannattavat eläimetkin tuotannossa......
Tuolla on elopainoltaan alle 500 kiloinen ay, kiltti kuin koiranpentu ja tuuttaa 13 tonnia vuodessa holsteinpitoisuuksilla 4.3/3.3.....
Nyt ei ole mitään kettuilua, ihan vain tiedonhalua, miksi "Erillisruokinnan sudenkuoppa on just "yksilöllinen" ruokinta ja siitä seuraavien tuotantosairauksien hoitokierre ja niiden lyhentämä elinikä"
se on noin?
Mikä sen aiheuttaa? Miten se, että olis eväät tuotoksen, koon, tilanteen, ym. mukaan naamakohtaiset, aiheuttaa (enemmän) ongelmia kuin se, että kaikille sama soppa. Jossa nyt tuntus että väkisin on osa joilla ois paukkuja enempään/parempaan, osa joille liikaa puhtia --> turhaa.
Äkkiseltään tuntus että kunnon SR vapaasti, kiv. vapaasti, ja sitten naamakohtaisesti nappulaa/viljaa mitä tahansa, jokaisen optimin ja kyvyn/tilanteen mukaan ottas turhat pois ja antas niille joilla kykyä enemmän, tarpeeks. ?
En epäile teidän kokemuksia, en kiistä asiaa, ihan kysymyksenä vain että mistä johtuu, hyviä perusteluja?
Sellainen tuli vielä mieleen, että tosiaan sulkekaa pois nyt kustannukset, sulkekaa pois toteutukset ym. Nyt pelkästään vain kyse siitä että mikä muoto/ruokinta paras noin muutoin. Ei se apekkaan hyvä ole jos vaunusta kartaanit poikki ja ruuvit puuttuu... eli sinänsä turha tarttua lillukan varsiin ja kinata miten kioski ei toimi ja se on huono ja tää kallis ja sillei vaan remonttia jne. Jokaisessa, jos vehkeet renaa, on ongelmia, siitä ei nyt kyse.
ps.tämäkin tosin aiheen vierestä, aloitukseen viitaten, eikö kenelläkään ole lyödä pöytään niitä tuloksia mitä siinä kyseltiin? Kovimmat tuotokset vrt. ruokintamuodot.
Mielestäni ei voi sulkea pois toteutusta. Vehkeet hajoaa yhtäläisesti sama se mikä tapa kyseessä, mutta oleellisempaa on miten homma toimii näppäimistöllä. Erillisruokinta on helppo sössiä niin tekemällä liikaa kuin tekemällä liian vähän.
Jos oikeasti ronklaa jonkun lehmän ruokinta-arvoja yksilöllisiksi, niin siihen pitää paneutua jatkuvasti ja samalla tavalla. Eli pitää vastaavassa tilanteessa tehdä sama muutos ja pitää tarkka linja koska palauttaa lehmän automaattiseen laskentaan. Muuten joku lehmä jää viikoiksi tai kuukausiksi yli- tai aliruokituksi, eikä tilanne korjaudu mihinkään ilman ihmisen puuttumista. Toisaalta jos kaikki muutokset automaattisia, niin pitää olla todella varma että on laittanut asetukset oikein, ymmärtänyt ne asetukset ja testannut omat viritykset käytännössä. Tehdasasetuksilla kun ei ennätyksiin päästä kuin tuurilla.
Tottakai seosruokinnassakin käyttäjästä riippuu paljon. Jos kauhaan ottaa eri määrän kuin pitäisi tai joku erä on muuttunut eikä muuta reseptiä sen mukaan, niin pieleen menee. Mutta veikkaisin että isolla osalla Suomen viljelijöitä on parempi näppituntuma fyysisestä rehusta kuin ruokintataulukon järjestelmälogiikasta, joten todennäköisyys kämmeihin pienempi.