lykkäskö valmetti tuota samaa perhosta, siis mikä on ero kulutuksessa portaattoman eduksi....entä miten kultivaattorin edessä, onko meno entistäkin keveämpää...

Ei kulutuksessa kovin suurta eroa pellolla, kun lähellä nimellistehoahan noilla ajetaan, osatehoilla ajaessahan ne erot syntyy jos syntyy. Alkuperäisessa viestissä tuota arvioinkin. Hehtaaria kohden kulutus kyllä vähenee kun tuo joutuajo eli päistessä pyöriminen vähenee selvästi ketteryyden ja portaattomuuden ansiosta.

Kultivaattorin vedossa tuo toki häviää Valtralle, mutta onhan siinä tehojakin vähemmän....

Rupesin oikein miettimään tätä akselipainoasiaa omista lähtökohdista.Jos 3tn on raja niin mähän sen loppujen lopuksi ylitä tuota rajaa muuta kuin puimurilla.Noh,T160 etukuormaajan kanssa taitaa painaa 7tn,joten 3,5tn tulee keskimäärin.Meillä on muokkauksessa ja kylvössä hinattavat koneet jotka eivät nosta akselipainoja edes päisteessä merkittävästi.Puimuri sitten kyllä menee yli,Claas 88 taitaa painaa tyhjänäkin kymmenkunta tn.

Loppujen lopuksi tuon akselipaino kannalta nostolaitekoneet on sitten jo paljon pahempia,niillähän päästään aika 'kevyilläkin' yhdistelmillä helposti 5tn akselipainoon ainakin päisteessä.

Tosin,kuten totesin aiemmin,ainakin meillä on sadot,maan läpäisi yms.asiat parantuneet kynnön lopetuksen jälkeen...tuolloinhan sotkettiin koko peltoala jonkinmoisella renkaalla kauttaaltaan....

SAS tuntuu olevan hemmetin negatiivinen tyyppi noin ylipäätään. Milloin sataa, milloin menee muuten kasvustot pilalle, milloin tiivistyy liikaa ja milloin on turhan isot koneet. Ilmeisesti on kuukautiset päällä jatkuvasti(ko?)   

SAs on realisti ja aina pellon puolella sehän se leivän tuo maajusille,ei sitä kannatta kaltoin kohdella ,pelto muistaa ja kostaa viimein uskokaa nyt vaikka miten tekis mieli akselipainoja nostaa.
Sateisiin en pysty vaikuttamaan ,en niitä noitunut vaan ennustin ja kohdalleen osui.Kovin moni epäili ja ilkkui elokuussa ,mutta nyt nähdään mikä syksy oli ,eikä se minun syytä ollut.
Weijjonkin pitäisi nämä tiivistymä jutut osata ulkoa kun on vielä luomuviljelijä 

Weijjonkin pitäisi nämä tiivistymä jutut osata ulkoa kun on vielä luomuviljelijä 

SAiS ei varmaan huomannut tuota pohdintaani tuon suhteen, kyllä se tiedostettu on, mutta kuten niin monen muunkin meille koulussa ja neuvonnassa totuutena annetun asian suhteen, tässäkin olen ihan oman ja naapureiden kokemukseen perustuen alkanut epäillä: onko se sittenkään niinkuin mantrana toistat joskus oppimaasi 3tn akselipainon liturgiaa?

Onko edes Suomessa tutkittu tuota tiivistymis ongelmaa kunnolla ?
Amerikassa ja Canadassa on tutkittu paljon tätä ongelmaa.
Myös maalajien kesken on huomattavaa eroa ,onko sitäkään tutkittu.
Savimailta on tietoa ja se on kiistattomasti osoittanut että ongelma on ja paha.

Lainaus käyttäjältä: SAS - 24.09.12 - klo:19:05

Weijjonkin pitäisi nämä tiivistymä jutut osata ulkoa kun on vielä luomuviljelijä 

SAiS ei varmaan huomannut tuota pohdintaani tuon suhteen, kyllä se tiedostettu on, mutta kuten niin monen muunkin meille koulussa ja neuvonnassa totuutena annetun asian suhteen, tässäkin olen ihan oman ja naapureiden kokemukseen perustuen alkanut epäillä: onko se sittenkään niinkuin mantrana toistat joskus oppimaasi 3tn akselipainon liturgiaa?

Varmaankin hyvin paikallisesti kyllä, mutta kokonaisuutena.....??!

Onko edes Suomessa tutkittu tuota tiivistymis ongelmaa kunnolla ?
Amerikassa ja Canadassa on tutkittu paljon tätä ongelmaa.
Myös maalajien kesken on huomattavaa eroa ,onko sitäkään tutkittu.
Savimailta on tietoa ja se on kiistattomasti osoittanut että ongelma on ja paha.

Eli et itsekään tiedä onko asiaa edes tutkittu, mutta olet silti täsin varma ja vakuuttunut siitä, että kertomasi 3tn akselipaino olisi merkitsevä tässä suhteessa.

Tuo maalajikohtaisuus on varmasti fakta, täällähän ei noita aitoja savia olekaan. Ja varmastikin viljelykierrolla myös merkitystä.

Lainaus käyttäjältä: SAS - 24.09.12 - klo:19:19

Onko edes Suomessa tutkittu tuota tiivistymis ongelmaa kunnolla ?
Amerikassa ja Canadassa on tutkittu paljon tätä ongelmaa.
Myös maalajien kesken on huomattavaa eroa ,onko sitäkään tutkittu.
Savimailta on tietoa ja se on kiistattomasti osoittanut että ongelma on ja paha.

Eli et itsekään tiedä onko asiaa edes tutkittu, mutta olet silti täsin varma ja vakuuttunut siitä, että kertomasi 3tn akselipaino olisi merkitsevä tässä suhteessa.

Tuo maalajikohtaisuus on varmasti fakta, täällähän ei noita aitoja savia olekaan. Ja varmastikin viljelykierrolla myös merkitystä.

-Muistan lukeneeni varmaan 25 vuotta sitten RuÅtsalaisten tutkimuksen aiheesta.Siinä muistaakseni todettiin isojen akselipainojen olevan jonkinmoinen ongelma savimailla.Jotenkin semmoinen jäi mieleen että pintamaan kohtalon ratkaisee rengaspaine,eli renkaan pintapaine oikeammin sanottuna.Pohjamaa tiivistyy syvemmältä suunnilleen akselipainon suhteessa vaikka kosketuspintaa lisättäisiinkin.
--Pahus kun löytäis tutkimuksen jostain....

Vanha esimerkki painon vaikutuksesta sillan kestävyyteen kertoo, että vaikka kansirakenteeseen ei tule jälkiä, niin kun paino sillalla on riittävä,  se sortuu. Näin on maankin laita.

Vanha esimerkki painon vaikutuksesta sillan kestävyyteen kertoo, että vaikka kansirakenteeseen ei tule jälkiä, niin kun paino sillalla on riittävä,  se sortuu. Näin on maankin laita.

Jos maa menee todella piukkaan salaojien alapuolelta niin mitäs sitten?? Oikeasti mitäs sitten??     Salaojat toimii ja viljaa tulee (tai mitä kukin viljelee)   

Niin, että vainko salaojien alta maa tiivistyy pienillä pintapaineilla ja suurilla akselipainoilla ja ylempi kerros pysyy kuohkeana??      Zetorilla voi onnistua mikä vaan!!

Niin, että vainko salaojien alta maa tiivistyy pienillä pintapaineilla ja suurilla akselipainoilla ja ylempi kerros pysyy kuohkeana??      Zetorilla voi onnistua mikä vaan!!

No jos salaojat toimii ja viljaa tulee niin mistä muualta se tiivistyy kun ei sitä kukaan huomaa???

Lainaus käyttäjältä: SAS - 24.09.12 - klo:19:19

Onko edes Suomessa tutkittu tuota tiivistymis ongelmaa kunnolla ?
Amerikassa ja Canadassa on tutkittu paljon tätä ongelmaa.
Myös maalajien kesken on huomattavaa eroa ,onko sitäkään tutkittu.
Savimailta on tietoa ja se on kiistattomasti osoittanut että ongelma on ja paha.

Eli et itsekään tiedä onko asiaa edes tutkittu, mutta olet silti täsin varma ja vakuuttunut siitä, että kertomasi 3tn akselipaino olisi merkitsevä tässä suhteessa.

Tuo maalajikohtaisuus on varmasti fakta, täällähän ei noita aitoja savia olekaan. Ja varmastikin viljelykierrolla myös merkitystä.

Tiedän että on tutkittu ,onko kunnolla se on eriasia .Moreeni myös tiivistyy se on tutkittu ja todettu.
Weijolle sen verran että apila on herkkä polkemiselle eli maan tiivistymiselle siihen tulee herkästi apilan tappotauti ja seuraavana kesänä sato on kehno.
Täällä joku iloitsi että mitä sen väliä vaikka ruokamultakerros poletaan ,tuosta edeltä voi jokainen päätellä miten se haittaa kasvia.
Jos tuo huoleton pinnan polkeminen olisi harmitonta olisi esim kyntäminen täysin tarpeetonta ,antaa pinnan tiivistyä kyllä ne kasvit happea jostakin saa vai mitä ?

Lainaus käyttäjältä: landehande - 24.09.12 - klo:21:18

Niin, että vainko salaojien alta maa tiivistyy pienillä pintapaineilla ja suurilla akselipainoilla ja ylempi kerros pysyy kuohkeana??      Zetorilla voi onnistua mikä vaan!!

No jos salaojat toimii ja viljaa tulee niin mistä muualta se tiivistyy kun ei sitä kukaan huomaa???

Niin, Zetorilla voi onnistua mikä vaan.

Lainaus käyttäjältä: zetor8045 - 24.09.12 - klo:21:24

Lainaus käyttäjältä: landehande - 24.09.12 - klo:21:18

Niin, että vainko salaojien alta maa tiivistyy pienillä pintapaineilla ja suurilla akselipainoilla ja ylempi kerros pysyy kuohkeana??      Zetorilla voi onnistua mikä vaan!!

No jos salaojat toimii ja viljaa tulee niin mistä muualta se tiivistyy kun ei sitä kukaan huomaa???

Niin, Zetorilla voi onnistua mikä vaan.

Saattaa onnistuakkin en tiiä    Mitä sä sitä jankutat