-epigenetiikka (ympäristöolosuhteet huom; sellaiset joihin itse voi vaikuttaa ja sellaiset, joihin ei voi vaikuttaa)
Tämä on hyvä nostaa esille!!! Epigenetiikka vaikuttaa karjahommissa enemmän kuin on ymmärretty. Itse olen siinä uskossa, että nautojen lihominen johtuu enemmän epigenetiikasta kuin ruokinnan energiapitoisuuden säätämisestä prosentin tarkkuudella Nälkään ja kilpailuun "tottunut" äiti ohjeistaa tyttärensä varastoimaan energiaa, koska on itse kokenut sen välttämättömäksi omassa elämässään
Nuorena kuoleminen voisi olla toinen epigenetiikan vaikutus. Ehkä nykyaikaiset naudat vaan USKOVAT että kuolema tulee toisen synnytyksen jälkeen, koska näin on ollut jo 7 sukupolvea Sitten on niitä pitkäikäisiä ja terveitä sukuja, joilla on tällainen ymmärrys pitkään elämään.
Epigenetiikkaa on tutkittu paljon ihmisillä. Naistenlehdet ovat täynnä näitä juttuja miten äidin käyttäytyminen ohjaa sikiötä, ja raskaudenaikainen elämä näkyy lapsen elämässä loppuiän. Miettikääs tätä
Muistan, että jossain rotufoorumilla tästä kerran keskusteltiin. Meinasin saada pataani
Perimän ja epigenetiikan jako menee jotenkin 30/70 suhteella, joten en hirveästi jaksa nähdä vaivaa sonnin pikkupikkutarkkaan valintaan, kun emät ovat mitä ovat, vielä. Ja vasikan/hiehon kasvattaminen on hakusessa enempi tai vähempi.
Kyllä lehmä poikii vaikka kuinka monta kertaa, kun sen ummessaolokauden ruokinnan kerran korjaa ja pitää kunnossa, hoidattaa sorkat kerran/5kk ja pitää huolen lypsykauden energia/valkuaistasapainosta. Tissit kestää, kun on hiehona ruokittu oikein. Ei tietenkään kaikki....mutta suurin osa silti. Meiltä on utarerakenteen takia poistettu vain kourallinen lehmiä.
Täysin samaa mieltä. perimän osuus on tosiaan keskimäärin vaivaset 30 %, se että jossakin rotufoorumilla jauhetaan tuosta jalostuksesta niinku se olis tärkein asia maidontuotannossa niin sehän on itsensä huijaamista. Oikeesti tällä alalla nyt kun kustannukset ovat tapissa eikä maidon tuottajahinta ainakaan nouse niin liika harrastepohjainen menttaliteetti voi kyllä vaarantaa koko elinkeinon.
Se on melkein sama onko tilalla karsinta perusteena huono NTM vai huono rakenne - kummankin ääripään jalostuksessa saatetaan poistaa liian helposti keskiverto käyttölehmä, heti kun sillä on joku pikkuvika että saadaan "hyvä syy". - Lihasonniakin voi käyttää.
Oikeasti olen alkanut pohtia tätä niin että oikeasti ne tilat jotka eivät ole niin jalostusorientunoituneita saattavat tehdä aika hyvääkin tulosta. Tarkoitan sitä että yleensä heillä ei ole tiettyjen sonnien varalle mitään ennakko-odotuksia eikä jalostukseen satsata jopa tarpeettomasti tilan rahoja. Tälläinen tila saattaa osata ottaa täyden hyödyn irti karjastaan on ne eläimet millaisia tahansa.
Joharan teoria että nykynaudat ovat "oppineet" siihen että elämä päättyy lyhyeen tai sitten tietyissa suvuissa pitempään, vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta tuskin tieteellisesti tuota pystyy todistamaan. Pohjoismainen kestävyysindeksi ei ota sitä huomioon jos emälinja on ollut kestävä, vaikka lehmällä olisi 7 polvea 50-tonnareita niin silti sen kestävyys indeksi on 86 ja itsekin 50-tonnari vähintään. Indeksi kun lasketaan sen mukaan mitä isällä on, siksi tuo kestävyysineksi on oikeasti täysin tarpeeton sillä Joharan teoriaa voin kyllä tukea että ainakin meidän karjassa olen huomanut että kestävyys jonkun verran periytyy ja nimenomaan emälinjassa.