Mää oon varmaan 10-vuotta jankuttanu savikan turhuudesta.
Vasta nyt alkaa kansa uskomaan että öljykasvien viljely on typerää.
Mitään hyötyä siitä ei ole maalle tai kukkarolle, yhtä v itun pään hakkaamista seinään. Niinä harvoina vuosina kun se jotenkin onnistuu niin seuraavat päin persettä menneet vuodet syö sen onnistumisen katteen.
Syysversioissa on puolensa. Jos talvi tuhoaa liikaa, voi kylvää muun viljan keväällä. Jos se selviää riittävästi talvesta, ötökkätuhoja ei juuri ole. Pienet kustannukset pienestä kylvömäärästä. Toki lannoittaa ja ruiskuttaa voi ylenmäärin, mutta ei ole ainakaan ihan pakko. Onnistuessaan sen juuri on kevätversioon verrattuna melko mahtava joten maanrakennevaikutusta on enemmän.
Suurin ongelma on kylvöajankohta, kun kevätviljojen puinti on yleensä vasta alkamassa.
Syysrapsilla on vahva juuri, joka ylös muokattuna muistuttaa reilun vesakon kantoja. Kevätrapsi ei tuollaiseen pysty. Siksi semmoinen yllättävä ongelma joskus tulee muokkauksessa ja kylvössä, että niitä "poronsarvia" jää jumiin kylvävantaisiin ja varsinkin jyräpyörästöön.
Kylvöajasta olen samaa mieltä, siksi syysöljykasvia varten pitää jättää kesantoa tai perustaa EFA-kesanto pelkällä apilalla tai puhdasherneellä, jonka voi sitten kyntää heinäkuun puolenvälin jälkeen. Aikaisin mahdollinen ohra voisi toimia, mutta usein on puinti ja kuurohippaset päällä seuraavan kuukauden ajan, eli vaikka sänki olisikin vapaana, ei ole oikein täysmittaisten kylvöjen alkamiseen ikkunaa.
-SS-