Savikoilla ei ole paljoa suorakylväjiä näkynyt. Eivät tunnu kuivuvan ajoissa kylvökuntoon ilman, että käy jollain ronkkimassa sen vanhan sängen auki nyt kun polttokin on kielletty.
Sänkipellon kuivuminen "suorakylvökuntoon" riippuu aika paljon olkimassan määrästä. Kesä 2018 oli kuiva, joten viljatkin oli huonoja ja olkimassaa oli vähän, joten keväällä 2019 sänkipellot kuivui aika nopeasti suorakylvökuntoon. Ihan maalajista riippumatta. Mun mielestä se maalaji ei oo niin oleellinen sänkipellon kuivumisessa, vaan nimenomaan olkimassan määrä ja myös varjostukset, metsänreunat kuivuu hitaammin kuin muokatuiden peltojen metsän varjostamat osat.
Muuta kuin suorakylvöä ei USA:ssa juurikaan käytetä, paitsi ehkä pientiloilla. Se johtuu siitä, että soijan ja maissin kylvö tehdään tarkkuuskylvölaitteistolla, jossa useimmiten on rivipuhdistajat. Riviväli on suuri. Kaksi vinossa olevaa piikkipyörää auraa kylvöraidan puhtaaksi. Riviväli pysyy katteen alla puhtaana rikkakasveista. Kylvörivin avaava esikiekko usein samalla poistetaan, koska kiekkoa ei tarvita tunkeutumaan olkimassan läpi. Tautienhallinnassa ja kevään kasvukehityksessä paineilmajousitetut rivipuhdistimet (mm. Yetter) ovat tulleet suuresti muotiin. Toisaalta myös "strip tilling" laitteita ( tavallaan rivilannoittimen tapaan käytettäviä) käytetään, jos kasvusto on ollut kovin paksu. Tällä mahdollistetaan kuulemma maan lämpötilan nousu, mikä on ainakin maissilla ehdottoman tärkeää. GPS:t ovat nyt niin tarkkoja, että muokkausraidat ja kylvöt osuvat kohdalleen vuodesta toiseen.
Kahden sadon kierrossa ( kolme satoa , vehnä, soijapapu, maissi 24 kk:ssa) pahnaankylvö tehdään harvarivisellä soijapavulla, syysvehnän jälkeen. Oljet paalataan usein kiireellä ennen kylvöä. Jokin vehnän maksimisatotasoraja on olemassa, kun päätetään soijapavun pahnaankylvästä. Vehnän syyskylvö menee maissirisukossa sitten. Eli kierto on maissi, syysvehnä, soija, talven yli soija sängellä, keväällä maissi. Jokaisesta näistä tulee vain keskinkertainen sato, mutta koska satoja on enemmän samassa aikajaksossa, kannattavuus on parempi, lisäksi soija on typenkerääjäkasvi.
Vehnäalueilla, joilla kylvetään perinteisemmillä poikittaislaatikkoisilla suorakylvölaitteilla, satotasot ja kasvusto ovat sellaiset, että viljankorret tahtovat kaatua harvuuttaan ennen puintia, kuiva multa näkyy puinnin jälkeen, ja silppua ei puinnin jälkeen oikeastaan edes näy. Valtaisat erillisellä siemen- ja lannoitevaunulla varustetut kylvökoneet ovat vetovantain, vilja ja lannoite kylvetään nauhana vantaiden muokkaamaan raitaan. Suorakylvöjälki näyttää aika paljon äestetyltä sänkimaalta. Menepä viiden tonnin sadon antaneeseen ruismaahan yrittämään samaa, vaikka olisi suurtehosilppurit ja ruumenenlevittäjät ?
Tämä vetovannas -suorakylvötapa on vasta nyt vaihtumassa täällä nähtyihin ilmatoimisiin kiekkovannaskoneisiin, esimerkiksi Australiassa. Sängen poltto kun on ollut yleistä, ja polttamisen loputtua vetovantaiden pudottelemat lisääntyvät olkikasautumat ovat muodostuneet haitaksi asti. (haittaavat puintia ja keräävät etanoita)
-SS-