26.4 iltapäivällä en päässyt tekemään ensimmäisellä kerralla hakemuksia (lienee ollut ruuhkaa) muuten kaikki toimi moitteettomasti. Kaikki OK. Pinta-alat täsmäsivät, siirto viljelyohjelmasta vei hetken, koko hakemusruletti kesti varttitunnin (26 lohkoa) tarkistuksineen ja tulostuksineen. Suosittelen!

Asemalypsykokemuksen syvällä rintaäänellä ja robolypsyn syvällä rintaäänellä
Puhuttaessa "mökkiläiskarjakoosta" (1 robo tai miksipä ei kaksikin roboa)...

Joku epäili työmenekkiä samalla lehmämäärällä asemalla ja robolla. Jos oikein ymmärsin, hän päätyi, että työmäärä olisi LIKI sama. Tämä väite on "puppua". Tai jos robokarjassa tehdään sama työmäärä kuin asemakarjassa alkuhärdellin jälkeen, voidaan sanoa, että joko automaatiosta ei osata ottaa hyötyä irti tai navettaolosuhteet/eläinten ruokinta on väärin suunniteltu.

Päivystysvalmius on oltava. Robohälytyksiä tulee alle 1/kuukausi, jos asiat ovat kunnossa ja navetalla huolehditaan päivittäisistä rutiinitöistä. Eipä ole kovin sitovaa. MUTTA SE KÄNNYKKÄ ON OLTAVA AINA AUKI! 

Hintapolitikkaa; ainakin kahteen roboon asti, robonavetta tulee halvemmaksi kuin asemalypsy. Tämän päivän tarkkoja hintoja en tarkistanut. Isoissa karjoissa valintaan vaikuttanee enemmänkin yrittäjän henkilökohtaiset mieltymykset. Haluaako palkata työvoimaa? Nuorena jaksaa lypsää mutta kuten Pantti totesi ikää tulee... Ja helpolle kun oppii, eipä ole lypsyä ollut ikävä.

E

Paljonko punainen kone vetää lypsäviä parhaillaan? Entäs sininen? Onko eroja?

Kokemusta vain punaisesta

 Mitä jos ajattelisit asian näin takaperoisesti;
Robolla pystytään lypsämään jotain 23 tuntia vuorokaudessa. Jos lehmien keskivirtaus on 2,2 litraa/min, maitoa lähtee max. 2300 litraa/vrk. Se tekee 2300 x 365 vrk = 839500 litraa vuodessa. Jos halutaan, että homma toimii oikein leppoisasti, otetaan tuollainen 6 %:n ylimääräinen vapaakapasiteetti robolle käyttöön ja vähennetään maitomäärästä se pois, niin päästään lukuun 789130 litraa vuodessa.

Mutta jos lehmät ollaan saatu jalostettua keskivirtaukseen 3,2 litraa/min, puhutaankin jo lukemasta 3450 litraa / vrk, vuositasolla 1259250 litraa tai vähennettynä kuudella prosentilla 1183695 litraa

Edellisten lisäksi.
-Totuta lehmät sille rehulle mitä tulevat saamaan robotista tarpeeksi ajoissa, jotta pötsimikrobisto on ehtinyt sopeutua ko. rehuun (mahd. hapan pötsi-sorkkavaivat). Opeta lehmä seuraamaan vaikkapa tietyn väristä rehunjakokauhaa jo vanhassa navetassa ja houkuta lehmä sen kauhan avulla robottiin.
-Muista lopettaa lehmän "ajaminen" robotiin tarpeeksi ajoissa, max. 4-5 vrk. Lehmä oppii menemään robottiin itse, kun utareet täyttyvät ja se muistaa mistä "raksuja" saa (appeen ollessa tarpeeksi laihaa).

Jaahas, minäkös se olen ainoa, joka tekee työt milloin sattuu...
Aamunavetan teen esim. klo 4-5 tai sitten saatan nukkua liki yhdeksään. Miten nyt mitenkin ja milloinkin. Lapset ovat jo omillaan, vasikat ovat automaatilla tai emän alla karsinassa. Sontakone kulkee automaattisesti, joten ainoa mikä on "pakollista" on maitosuodattimen vaihto 3 kertaa / vrk. Toinen mikä olisi hyvä tehdä kans sen kolme kertaa / vrk on parsien kolaus. Mielellään vaikka neljä kertaa vuorokaudessakin. Iltanavettatyöt teen joko iltapäivällä tai sit perinteiseen iltatarkkiaikaan. Poikimiset valvon valvontakameran avulla. Rehustukset aamulla ja illalla, siis kaksi kertaa / vrk. Meillä ei ole sellaista automaattisesti jakavaa rehuvaunua.

Sit välillä on niitä päiviä, että navetalla ollaan vaikka koko päivä, putsaillaan pintoja paremmin, siivoillaan kaappeja yms. normaalia.

Kehittääkseen tilaansa tuottaja on joutunut uhraamaan isoja summia kiintiöihin, joiden hintoja on aina nostatettu mitä erikoisimmillä päätöksillä.
Kiintiöpääoma on arvostettu verottajan toimesta tilan varallisuudeksi. Nyt tämä järjestelmä ajetaan alas hallinnon toimesta. Tiloilla sijoitettu pääoma muuttuu arvottomaksi. On ihan luonnollista, että tälläinen järjestelmämuutos kompensoidaan tiloille verotusjärjestelyillä. Varsinaisesti euroja ei liiku, mutta niitä hyvitetään, jotka ovat kiintiöihin pääomansa hukanneet.

P.S. Nyt ei puhuta alkuperäiskiintiöistä vaan lisähankinnoista.

Näinpä... mutta tässä maassa on lisäksi "jokunen" tila, jolla kaikki kiintiöt ovat ostettuja... Nuoren polven viljelijät eivät tunne käsitettä "valtiolta saatu kiintiö". He ovat ostaneet tilakauppojen yhteydestä alkaen jokaikisen kiintiölitran. Investoituaan niitä ostokiintiölitroja on sitten tullut jokunen lisää... Itse henkilökohtaisesti olen samoilla linjoilla kuin apemies. Hallinnon / verotuksen keinotekoisesti luoma järjestelmä pitäisi purkaa myös sitä kautta eli verohelpotuksin, koska muuten vaikutukset esim tilojen nettovarallisuuteen ovat jokseenkin käsittämättömiä. Miten valtio voisi viedä oikeudenmukaisesti tilojen nettovarallisuutta kiintiöiden poistolla? 

Lainaus käyttäjältä: Komissaari - 19.07.08 - klo:15:32

Robotti ei ihan oikeasti vähennä työtä. Se asia kannattaa uskoa.

***Robotti ihan oikeasti vähentää työtä. Kokemusta löytyy lypsyasemasta ja robotista...

Komissaari, expert palveluksessanne voisi varmaan esittää oikein omakohtaisen työtuntilaskelman jossa hän tuo esille kuinka paljon hänellä meni työaikaa (sanotaan nyt) 70 lehmän pihattonavetassa asemalypsyllä ja saman lehmämäärän hoitoon robottipihatossa?

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 15.07.08 - klo:08:59

Lantakäytävät kiinteät ja uritetut ja lanta poistettiin kolmesti päivässä traktorilla. Sitä raappamiesten harhaa jatkuvan kolaamisen tarpeesta ei voi perustella muulla kuin osaamattomalla rakentamisella.....sama koskee ritiläpalkkia.

Miksei vaijeri/kettinkiraappaa voi käyttää pelkästään lypsyn aikana automaattisesti --> ei tartte kuskia !

Tätä jäin miettimään minäkin... Johtuneeko siitä, että vaijeri/kettenkiraappa ei vedä suurta kakkamälliä? Tuota tuota, nuoruuden innolla putsailimme kymmenen vuotta, ylikin, traktorilla lantakäytäviä. Lehmät pysyivät toki puhtaina kuten Adam S kertoi mutta nyt kun ikää on jo tullut ja luontainen laiskuus pukkaa (tai mukavuudenhalu) tai sitä oikeasti haluaa helpotusta tähän työn arkeen... päädyimme jokunen vuosi sitten laittamaan lantakoneen ja se kone on uskomattoman ihana vekotin. Huoltotarvehan sillä on kuten kaikilla muilla koneilla. Meillä on sellainen hydraulinen lannanpoistokone. Öljyt pitää vaihtaa ja kaipa niitä letkujakin alkaa menemään jossain vaiheessa, samoiten kuin kaikkia kuluvia osia. Työaika navetalla väheni liki tunnin päivässä lantakoneen myötä. Ja se on paljon. Näin vanhenpana sitä osaa arvostaa vapaa-aikaakin. Minusta lehmät eivät ole juuri sen likaisempia kuin aiemminkaan.

Parsien pituusmittaa voit lähteä pohtimaan mittaamalla omien lehmiesi pituuden päästä häntään. Nykylehmillä on vielä taipumus kasvaa... vrt. jalostustavoitteet eri roduilla. Tämän päivän mustat ja ay:t alkavat olla jotain 260 cm (ylikin) pitkiä. Muistelen nähneeni viime talvena jonkun mitoitusohjeen jossa käytävien leveydeksi suositeltiin noita esittämiäsi lukuja 4m ja 3m.

Lisäänpäs tänne, että meillä on yli kymmenen vuotta vanha pihatto ja ruokintakäytävä mitoituksineen siltä ajalta... 3 m 40 cm. Se on liian kapea. Kun lehmät ovat syömässä, kaksi lehmää ei mahdu kunnolla sivuuttamaan toisiaan syömässä olevien lehmien takana. Aiheuttaa ylimääräistä "tönimistä ja tuuppimista". Välikäytävä on 2m 80 cm. Siellä harvemmin on ruuhkaa mutta en lähtisi tätäkään käytävää alle kolmimetrisenä tekemään tänä päivänä.

Lainaus käyttäjältä: Museomalli - 01.07.08 - klo:20:07

Ei se mikään salaisuus ole; sen verran pitää olla aina myytävää että omilleen pääsee... tai jos haluaa jatkaa maataloutta, kumpikin puoliso pystyy tekemään kaikki tilan työt... jos tämä vaihtoehto käy liian rankaksi, ainahan sitä voi palkata rengin... Tämähän on pelkää etukäteissuunnittelua. Velkaisen yrittäjän täytyy huomioida riskit.

Etukäteissuunnitelmasi kattaa pelkästään vaihtoehdon että taskulaskimen käyttö on ollut puutteellista, amatöörimäistä. Eli pankki ottaa omansa pois.

Viljelijäväestön paha ongelma on että pidetään itseään haavoittumattomana. Jos esimerkiksi isäntä työtapaturman seurauksena vammautuu pysyvästi niin miten käy tilan ja perheen? Onko toinen puoliso riittävän vahva pystyäkseen kantamaan työtaakan joka tulee harteille?

Tämä on sitä perheviljelmien ihanuutta ja riskien huomioimista? Onhan se toki monelle isännälle itsetunnon kysymys kartoittaa riskejä omaa elämää laajemmin.

Voi menneisyydenvanki...
jos minä osaan laskea sillä taskulaskimella, että tila pysyy pystyssä perintöverojen jälkeen, rengin palkkojen jälkeen ym jälkeen, olen kai osannut laskea jo sitä ennen, että pankki saa omansa ja että minulle jää omani. Sehän oli kirjoitettu jo siihen alkuun. Enhän minä nyt niin hölmö ole, että olisin investoinut jos kaikki menisi sen huonon päivän tullen . Liiketalouden lait ne jyllää maataloudessakin. Sinulle varmaan tuottaa jotain "sairasta" huvia heittää "katkeria" kommennetteja tänne palstalle mutta jos nämä sinun jutut ovat oikeasti sitä mitä sinä ajattelet, palaa jo tähän päivään. Tämä oli ilmainen neuvo. Tämä minun osaltani tästä asiasta.

Ei se mikään salaisuus ole; sen verran pitää olla aina myytävää että omilleen pääsee... tai jos haluaa jatkaa maataloutta, kumpikin puoliso pystyy tekemään kaikki tilan työt... jos tämä vaihtoehto käy liian rankaksi, ainahan sitä voi palkata rengin... Tämähän on pelkää etukäteissuunnittelua. Velkaisen yrittäjän täytyy huomioida riskit.

Onko menneisyydenkaipuu jäänyt nimimerkin pauloihin? Tämän päivän maanviljelijällä on oltava suunnitelma nimeltään; ENTÄ JOS

Jos molemmat puolisot ovat maatalousyrittäjiä ja omistus on fifty-fifty, niin velat kuin omaisuus, kannattaa miettiä kahdesti avioeroa. Kummaltakin menee työpaikka ja koti. Avioehtokaan ei tilanteessa tuo turvaa. Keskinäinen testamentti on varsinkin investoiville tilolle välttämätön, jos on alaikäisiä lapsia. Kuoleman kohdatessa jäljelle jäänyt yrittäjä kohtaa muutoin myös virkaholhoojan. Ilman holhoojan lupaa tilalle ei koneita ja kampetta hankita. Ns. lasten edun nimissä kaikki on jäissä.

sattais olla parempi vaihtoehto (halvempi perintöveron kannalta)ko.tapauksessa tuo keskinäinen hallintaoikeustestamentti... ja joka tapauksessa joutuu kohtaamaan sen maistaatin tädin tai sedän jos on alaikäisiä lapsia...

Kolmas vuosi menossa kuivalla hietamaalla timotei-nurminata-puna-apila-ruokonata (kora) seoksella. Koraa 20 % alkuperäisessä seoksessa. Tavanomainen viljely. Apila on jo liki hävinnyt, muut lajit "tallessa". Onhan nuo lehmät seoksen syönyt. Tosin meillä on laakasiilot ja vaunuilla ajetaan useampaa lohkoa yhtä aikaa siilolle joten maittavuus ei tulekaan ongelmaksi. Tällaisena tosi kuivana keväänä korakin alkoi "kuivamaan pystyyn". Meillä on kora pelittänyt paremmin kosteammilla lohkoilla, olisiko sitten tämän lohkon kasvi sinimailanen. No, hieta ei ehken maalajina ole paras mailaselle.