Ettäkö inflaatio laski pellon hintaa samaan tahtiin kuin muut hinnat nousi? Kyllä nyt pitkätukkaista jymäytetään.

En mäkään usko et aktiivisilla viljelyalueilla peltojen hinnat mitenkään romahtaisi. Pitkässä juoksussa peltojen omistus vain ehkä keskittyy ja tilat vähenevät mut pellot jää tuotantoon.

Eri asia sit jos on jokin yksittäinen metsälohko jossakin niin niitä voidaan metsitellä mikäli tukikuviot muuttuvat muuten ovat varmaankin erilaisilla hömpillä vuodesta toiseen.

Jossakin syrjäseuduilla voi sit tulla eteen tilanteita et jos halukkaita viljelijöitä ei löydy vaikka 50km säteellä niin peltojen arvo saattaa laskea alaskin. Toki tukitason luulisi tätä kannattelevan. Eikös täälläkin ollut takavuosina yks pohjoiskarjalan viljelijä joka osteli ja vuokraili ihan pilkkahintaan länttejä jo silloin. Jos sai 50e vuokrata ja "viljelystä" sai 500e niin kyl siinä kannatti jo kohtuu kaukaakin vuokrailla ja käydä kerran kesässä niittämässä vai miten se meni.

Mut se et onko pellon hinnalla myöskään enää älytöntä nousupainetta tai varaa niin mielestäni mikään maataloustoiminta ei ainakaan edes tässä omalla alueella kannattele näitä piirun alta kympin olevia hintoja. Saati sit jos ja kun jossain mennään yli. Toki täällä ei ole kana/broileri tuotantoa eikä erikoiskasveja. Muutama luomuelukka tila ehti hankintoja tekemään mut nyt vaatimukset nousseet ja tuet laskeneet niin mahtaako sitten vielä olla intoa ja/tai varaa?

Niinkuin ehkä jo tullut selväksi niin aurinkovoimalat ovat täällä nyt kuuma puheenaihe ja eipä noilta aiotuilta alueilta tarvitse mitään hankkia. Samalla hintatasot karkasivat viljelyn ulottumattomiin.

Mitä pellon tuottoon tulee niin joku tuossa mainitsi et aika varma sijoitus vaikkei tuotto ole kaksinen. Se varmasti osittain tukee ajatusta et miksi peltoa ostetaan. Vähän sama kuin metsällä. Ei sekään ole mielestäni enää bisnestä eteläsuomessa ollut.

Mutta mahtaako noussut korkotaso muuttaa tilannetta kun lainarahalla on korkeampi hinta ja vastaavasti muutaman prosentin 99,9% varma tuottokin on tai ainakin oli hetki sitten saavutettavissa?

Taitaa Varsinais-Suomessa mediaani hinta olla 11500 kieppeillä jo muutamana vuonna peräkkäin?
Loimaa-Huittinen seuduilla maksettu yli 14 tke. Ne piirtää kellä on liitua. Tai luottoa/vakuuksia.

Tuo pellon vuokraaminen aurinkovoimakentäksi onkin mielenkiintoinen, vaikka saisi pitkänkin vuokrasopimuksen tehtyä. Naapuri kun teki keskelle peltoaukeaa aurinkopaneelikentän, oli heti varmaa, ettei tuo peltoala palaa koskaan takaisin viljelyyn.

Eiköhän maa pellot kumminkin ole varmoja sijotuskohteita,tällä hetkellähän suositaan varmoja kohteita.Toki kannattaa pellonostossakin pitää se järkipäässä.En usko pellonhinnan kovin alas laskevan,on maailmalla sen verran paljon pula ruasta ja toisekssen eihän hömppätukemisessa muuten olisi mitään järkeä.

Morjens, Magia. Mun mielestä maapallolla ei ole pula ruuasta, ei ainakaan niiden kansojen parissa, joilla on siitä varaa maksaa.

 Jos olisi, niin mitään hömppää ei viljeltäisi eikä sen viljelyä ainakaan tuettaisi. Vaan joka ikinen peltohehtaari olisi oikeassa tuotannossa, jos ruoasta olisi pula.

 Vähän niinkuin  sota-aikana, kun ruoasta oli pula.

Tuo pellon vuokraaminen aurinkovoimakentäksi onkin mielenkiintoinen, vaikka saisi pitkänkin vuokrasopimuksen tehtyä. Naapuri kun teki keskelle peltoaukeaa aurinkopaneelikentän, oli heti varmaa, ettei tuo peltoala palaa koskaan takaisin viljelyyn.

Aurinkovoimakentän kaltainen sähkön tuotantomuoto on kaikkea muuta kuin ongelmaton, jos tarkastellaan sähkön käytön, tuotantokyvyn ja myös markkinanhinnan jakautumia vuodenaikojen mukaan. Suomessa paistetta riittää rajallisen ajan vuotta kohti. Kaiken aikaa pystytetään laajoja tuulivoimapuistoja merelle ja tuntureille, joten tuotteen hinnanmuodostukseen liittyy merkittäviä riskejä.

Toki on niinkin, että jos jollakin kolkalla pelto tai suonpohja ei kerta kaikkiaan tee kauppaansa, paneelikenttä on järkevin ratkaisu, jos sellainen on saatavilla.

Mutta: sama kysymys kuin tuulipuistojen kohdalla: voiko aurinkovoimakenttä tehdä konkurssin? Ja mitä riesoja siitä seuraa maan omistajalle?

Kyllä mun mielestä pellon hinta on kohtuuttoman kova sen tuottoon nähden. Aika harva viljelijä kummoistakaan tiliä muutenkaan tekee aktiivivuosinaan eli maatalouden tuottavuus on heikko. Sitten kun pellot myy niin sitten saattaa sitä rahaa jäädä sukan varteen , mutta ei aiemmin. Katselin tuossa naapurinkin tilaa, vain yhtenä esimerkkinä muista. Yli 30 ha omaa peltoa, elo oli vaatimatonta viljelyvupsina muttA sitten vasta kun pariskunta jäi eläkkeelle alkoivat pikkuhiljaa satsata rahaa elintason parantamiseen. Sen verran peltoa ja metsäpinta-alaa myivät ( sekä kaikki koneensa myivät) että saivat lainansa pankille maksettua.

Jos pitää peltoa hyvänä sijoituksena niin varmaan on valmis menemään pankkiin neuvottelemaan lainaa jos 50km päähän tulee vapailla markkinoilla avoimesti peltoa tarjolle? Eihän sitä itse tarvitse viljellä ja vain naapurista ostaa jos se on kaiken kaikkiaan hyvä sijoitus muihin vaihtoehtoihin verrattuna

Viljelijän pahin painajainen taitaa olla kun rajalta myydään kerralla liikaa peltoa. Onneksi pyynti on tähtitiellinen ja tarjouksia tullut mahdottomasti. Itse en ole ajatusta laittanut siihen keittoon. Saa nähdä kuka naapurin peltoja viljelee ja mitä niissä kasvaa.

12000€ veden vaivaamista pelloista, ojitettava lähes kokonaan uudestaan, kalkittukin hetkisitten -80 luvulla viimeksi. No lantaa sentään viime vuosina saaneet

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 26.12.23 - klo:20:11

Tuo pellon vuokraaminen aurinkovoimakentäksi onkin mielenkiintoinen, vaikka saisi pitkänkin vuokrasopimuksen tehtyä. Naapuri kun teki keskelle peltoaukeaa aurinkopaneelikentän, oli heti varmaa, ettei tuo peltoala palaa koskaan takaisin viljelyyn.

Aurinkovoimakentän kaltainen sähkön tuotantomuoto on kaikkea muuta kuin ongelmaton, jos tarkastellaan sähkön käytön, tuotantokyvyn ja myös markkinanhinnan jakautumia vuodenaikojen mukaan. Suomessa paistetta riittää rajallisen ajan vuotta kohti. Kaiken aikaa pystytetään laajoja tuulivoimapuistoja merelle ja tuntureille, joten tuotteen hinnanmuodostukseen liittyy merkittäviä riskejä.

Toki on niinkin, että jos jollakin kolkalla pelto tai suonpohja ei kerta kaikkiaan tee kauppaansa, paneelikenttä on järkevin ratkaisu, jos sellainen on saatavilla.

Mutta: sama kysymys kuin tuulipuistojen kohdalla: voiko aurinkovoimakenttä tehdä konkurssin? Ja mitä riesoja siitä seuraa maan omistajalle?

Aurinkovoimakenttä vaatii kaapelointeja ja kulkuväylien tekoa jne. Paneelitkin vaativat perustusta; missään en ole nähnyt niitä vain kedolle pystytettävän. Eli miten tuollainen sepelitasanko otetaan uudestaan viljelyskäyttöön, kun vuokra-aika loppuu, eikä yhtiötä kiinnosta enää sopimusta uusia, tai yhtiö menee konkurssiin?

Jos pitää peltoa hyvänä sijoituksena niin varmaan on valmis menemään pankkiin neuvottelemaan lainaa jos 50km päähän tulee vapailla markkinoilla avoimesti peltoa tarjolle? Eihän sitä itse tarvitse viljellä ja vain naapurista ostaa jos se on kaiken kaikkiaan hyvä sijoitus muihin vaihtoehtoihin verrattuna

Toisten silmissä juuri tuo välimatka voi tehdä sijoituksesta kannattamattoman. Onko täkäläisen sijoitusasunto Timbuktussakaan yhtä hyvä sijoitus kuin täkäläinen asunto?

Voi olla, että aika monenkin kannattaisi vaan vuokrata pellot, niin kauan kuin pankit jaksavat suuryksiköiden vuokratarjouksia rahoittaa.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 26.12.23 - klo:22:14

Jos pitää peltoa hyvänä sijoituksena niin varmaan on valmis menemään pankkiin neuvottelemaan lainaa jos 50km päähän tulee vapailla markkinoilla avoimesti peltoa tarjolle? Eihän sitä itse tarvitse viljellä ja vain naapurista ostaa jos se on kaiken kaikkiaan hyvä sijoitus muihin vaihtoehtoihin verrattuna

Toisten silmissä juuri tuo välimatka voi tehdä sijoituksesta kannattamattoman. Onko täkäläisen sijoitusasunto Timbuktussakaan yhtä hyvä sijoitus kuin täkäläinen asunto?

Voi olla, että aika monenkin kannattaisi vaan vuokrata pellot, niin kauan kuin pankit jaksavat suuryksiköiden vuokratarjouksia rahoittaa.

50km ei ehkä ole ihan Timbuktussa vielä, kyllä sijoitusasuntojakin ostetaan herkästi lähimmästä kasvukseskuksesta jonne voi herkästi olla yli 50km.

Jos ei pysty alueen keskivuokria maksamaa (eikä olla jossain 900€ erikoiskasvipeltojen alueella) niin aika heikoissa kantimissa on suuryksikön talous. Meillä on 75% pelloista vuokrattua, vuokriin menee 4-5% liikevaihdosta. Jos ne kaikki pellot olisi omistuksessa niissä olisi tietty ekana kauhea summa rahaa kiinni ja alueella ei olisi toisaalta ehkä enää ketään jolla olisi intoa maksaa niistä myöhemmin samaa tai edes vuokrata niitä millään kummoisella hinnalla. Eli jos haalisi kaikki mahdolliset peltotilkut alueelta niin sillä voisi olla jopa negatiivinen vaikutus hintoihin jos itse joskus haluaa niistä luopua. Ja kai sijoituksissa on ajatuksena että sen voitolla voisi joskus vaikka myydä.

Viljelijän pahin painajainen taitaa olla kun rajalta myydään kerralla liikaa peltoa. Onneksi pyynti on tähtitiellinen ja tarjouksia tullut mahdottomasti. Itse en ole ajatusta laittanut siihen keittoon. Saa nähdä kuka naapurin peltoja viljelee ja mitä niissä kasvaa.

12000€ veden vaivaamista pelloista, ojitettava lähes kokonaan uudestaan, kalkittukin hetkisitten -80 luvulla viimeksi. No lantaa sentään viime vuosina saaneet

Oliko tämä Satakunnan alueella?

Ei, Hämeiden rajamailla

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 26.12.23 - klo:23:07

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 26.12.23 - klo:22:14

Jos pitää peltoa hyvänä sijoituksena niin varmaan on valmis menemään pankkiin neuvottelemaan lainaa jos 50km päähän tulee vapailla markkinoilla avoimesti peltoa tarjolle? Eihän sitä itse tarvitse viljellä ja vain naapurista ostaa jos se on kaiken kaikkiaan hyvä sijoitus muihin vaihtoehtoihin verrattuna

Toisten silmissä juuri tuo välimatka voi tehdä sijoituksesta kannattamattoman. Onko täkäläisen sijoitusasunto Timbuktussakaan yhtä hyvä sijoitus kuin täkäläinen asunto?

Voi olla, että aika monenkin kannattaisi vaan vuokrata pellot, niin kauan kuin pankit jaksavat suuryksiköiden vuokratarjouksia rahoittaa.

50km ei ehkä ole ihan Timbuktussa vielä, kyllä sijoitusasuntojakin ostetaan herkästi lähimmästä kasvukseskuksesta jonne voi herkästi olla yli 50km.

Jos ei pysty alueen keskivuokria maksamaa (eikä olla jossain 900€ erikoiskasvipeltojen alueella) niin aika heikoissa kantimissa on suuryksikön talous. Meillä on 75% pelloista vuokrattua, vuokriin menee 4-5% liikevaihdosta. Jos ne kaikki pellot olisi omistuksessa niissä olisi tietty ekana kauhea summa rahaa kiinni ja alueella ei olisi toisaalta ehkä enää ketään jolla olisi intoa maksaa niistä myöhemmin samaa tai edes vuokrata niitä millään kummoisella hinnalla. Eli jos haalisi kaikki mahdolliset peltotilkut alueelta niin sillä voisi olla jopa negatiivinen vaikutus hintoihin jos itse joskus haluaa niistä luopua. Ja kai sijoituksissa on ajatuksena että sen voitolla voisi joskus vaikka myydä.

Eläinpuolella onkin vähän eri juttu. Pelkässä peltoviljelyssä tällä alueella kuluisi vuokriin äkkiä neljännes liikevaihdosta, jos 75% olisi vuokralla ja ne oikeasti haluaisi pitää itsellään.