äää, täällä ei net niin paljon maitan vahi, korkeintaan kysy mitäs nyt?
Kauan sitten eräs pimeä syysilta soi puhelin. Tuttu - nyt jo edesmennyt - naapurihan se siellä vähän kierteli ja kaarteli small talkia ja sai lopuksi kysyttyä josko ehtisin tulla hinaamaan kun oli metsässä traksan kanssa jumissa. No mikäs siinä, missäs sitä ollaan? Oli hetki hiljaista ja sitten kovin nolo ääni sanoi 'täällä sun metsässäsi...'
Huumori pinnassa kaveri autettiin pois pulasta (=ojan ylityksestä takavedolla) ja juotiin meillä kahveetkin. Ei sillä mitään järjellistä asiaa ollut meikäläisen pöpelikköön mennä ajelemaan, olipahan vaan lähtenyt toisen metsänomistajan jotain vanhaa uraa pitkin 'oikaisemaan' ja lopussa joutunut toteamaan että ainoa järjellinen reitti ihmisten ilmoille oli mun lohkoni kautta. Uskon että joku tiukka ja tarkka metsänomistaja olisi vetänyt kovastikin herneen nenuun moisesta jokamiehen oikeudesta, mutta meidän kesken nauroin makeasti eikä kummallekaan jäänyt mitään traumaa hampaankoloon.
Sattuhan sitä että lapsi kirveen nielee... itse olen mm. ajanut vahingossa väärän omistajan puita toisen kasaan kun työmaan kuvaus oli vähän huono. Molemmilla hankintapuita, ihan samalla lailla hakattuna ja kasattuna, ja rajan olemassaoloa ei edes mainittu. Ohje oli vaan että kaikki kasat ajetaan mitä löytyy :-)
