Minusta tuolla aineella ei tee yhtään mitään verrattuna edellisiin clearfield-rypsin torjunta-aine isiin.

Minusta tuolla aineella ei tee yhtään mitään verrattuna edellisiin clearfield-rypsin torjunta-aine isiin.

No tuo on mallia Cleravo, jonka tehoero oli aistittavissa Clamoxiin.  Clamox näyttäisi toimivan kyllä. Mutta päivitin Targa Superilla ja Matrigonilla tehoa aina, joten en oikeastaan tiedä, kuinka hyviä nuo CL aineet todellisuudessa ovat.

Yllätyin, kun 2022 vuonna kokeilin Devrinolia, on savimaalla yllättävän hyvä teho. Syysrapsinviljelijät myös käyttävät Devrinolia eivätkä ehkä ole täysin varauksettomasti CL - lajikkeisiin ilahtuneita. CL syysöljykasvi voi ilmestyä viljaan vielä vuosikausien päästä, eikä ole milläänsäkään jostakin Broadwaysta.

-SS-

Clentiga on täysin samaa kuin Cleravo, mutta imatsamoksista (heinämäisteho) laimennettua kun se on tehoaineena jotenkin hankala tukesille.

Uusimmassa  Maatilan Pellervossa  on juttua Kanadalaisesta  viljelystä, Albertan osavaltiossa,  isoa on kaikki Suomeen verrattuna, mutta eniten ihmetyttää tuo Canolan eli eurooppalaisittain rapsien ja rypsien viljely. Juttu on niiden osalta vähän ylimalkainen, kovin tarkkoja tietoja ei kerrota, mutta tuon jutun perusteella siellä  on aika ihmeellisiä rypsi- ja rapsilajikkeita, jos 90 päivän kasvukaudella saadaan niistä yli 2000 kg hehtaarisatoja, vai selittääkö tämä kaiken:

Kanadassa on tarjolla 60 Canola-lajiketta. Niistä lähes kaikki ovat hybridimuotoja ja 95 prosenttia lajikkeista on geenimuunneltuja. Nämä selittävät kevätrapsin ja -rypsin 2 200 kilon keskihehtaarisadot. Syysrapsia viljellään vain hyvin pienellä alueella Itä-Kanadan Ontariossa.

Lisäksi jutussa mainitaan että tuhoeläinten torjuntaruiskutuksia tehdään vain kerran 1o vuodessa, eikö siis Kanadassa ötökät olekaan  sellainen öljykasvien  ongelma kuin Suomessa?

Minä tahdon noita kanadalaisia lajikkeita heti tänne jos kerta noin helppoa on öljykasvien viljely Kanadassa, pitäiskö  tilata sieltä Kanadasta ensi kevääksi  koe-erä, lähettäiskö ne mulle vaikka lentorahtina jonkun  500 kg  rapsin siemeniä??

Miksiköhän euroopassa ei käytetä tuollaisia gm-hybridilajikkeita? Täällä Suomessa vain vuodesta toiseen itketään öljykasvien viljelyn vaikeutta, mikä tuon Pellervon jutun perusteella tuntuu ihan hölmöltä.

No mitäpä tässä  enempää jaarittelemaan, juttu on kokonaisuudessaan luettavissa Pellervon nettisivulta:

https://maatilanpellervo.fi/2023/10/13/canolasta-tuli-peltojen-kulta/

Salaisuus on osaksi RR-lajikkeet, sanoisin. Ja kierto on jopa vain joka toinen vuosi. Möhöjuuren kestoa on geenimuunneltu lajikkeisiin, se tietysti saattaa pahentaa möhöjuuriongelmaa pitkän ajan kuluessa.

Karhotusta käyttävät laajasti, siksi puinti sujuu viikkoja aikaisemmin kuin pystystä korjuussa.

-SS-

Salaisuus on osaksi RR-lajikkeet, sanoisin. Ja kierto on jopa vain joka toinen vuosi. Möhöjuuren kestoa on geenimuunneltu lajikkeisiin, se tietysti saattaa pahentaa möhöjuuriongelmaa pitkän ajan kuluessa.

Karhotusta käyttävät laajasti, siksi puinti sujuu viikkoja aikaisemmin kuin pystystä korjuussa.

-SS-

Vaikka karhotusta käytetään, silti ilmeisesti noiden lajikkeet ei tarvi niin pitkää kasvuaikaa kuin  meillä, onko jalostuksella saatu kasvuaika lyhyemmäksi, vai mikä on syynä?

Uusimmassa  Maatilan Pellervossa  on juttua Kanadalaisesta  viljelystä, Albertan osavaltiossa,  isoa on kaikki Suomeen verrattuna, mutta eniten ihmetyttää tuo Canolan eli eurooppalaisittain rapsien ja rypsien viljely. Juttu on niiden osalta vähän ylimalkainen, kovin tarkkoja tietoja ei kerrota, mutta tuon jutun perusteella siellä  on aika ihmeellisiä rypsi- ja rapsilajikkeita, jos 90 päivän kasvukaudella saadaan niistä yli 2000 kg hehtaarisatoja, vai selittääkö tämä kaiken:

Kanadassa on tarjolla 60 Canola-lajiketta. Niistä lähes kaikki ovat hybridimuotoja ja 95 prosenttia lajikkeista on geenimuunneltuja. Nämä selittävät kevätrapsin ja -rypsin 2 200 kilon keskihehtaarisadot. Syysrapsia viljellään vain hyvin pienellä alueella Itä-Kanadan Ontariossa.

Lisäksi jutussa mainitaan että tuhoeläinten torjuntaruiskutuksia tehdään vain kerran 1o vuodessa, eikö siis Kanadassa ötökät olekaan  sellainen öljykasvien  ongelma kuin Suomessa?

Minä tahdon noita kanadalaisia lajikkeita heti tänne jos kerta noin helppoa on öljykasvien viljely Kanadassa, pitäiskö  tilata sieltä Kanadasta ensi kevääksi  koe-erä, lähettäiskö ne mulle vaikka lentorahtina jonkun  500 kg  rapsin siemeniä??

Miksiköhän euroopassa ei käytetä tuollaisia gm-hybridilajikkeita? Täällä Suomessa vain vuodesta toiseen itketään öljykasvien viljelyn vaikeutta, mikä tuon Pellervon jutun perusteella tuntuu ihan hölmöltä.

No mitäpä tässä  enempää jaarittelemaan, juttu on kokonaisuudessaan luettavissa Pellervon nettisivulta:

https://maatilanpellervo.fi/2023/10/13/canolasta-tuli-peltojen-kulta/

Kylväisitkö todella 200 hehtaaria rapsia...?

Salaisuus on osaksi RR-lajikkeet, sanoisin. Ja kierto on jopa vain joka toinen vuosi. Möhöjuuren kestoa on geenimuunneltu lajikkeisiin, se tietysti saattaa pahentaa möhöjuuriongelmaa pitkän ajan kuluessa.

Karhotusta käyttävät laajasti, siksi puinti sujuu viikkoja aikaisemmin kuin pystystä korjuussa.

-SS-

Ei tästä kauaa ole kun jostain luin jutun minkä mukaan karhotuksen suosio on vähenemässä johtuen siitä aiheutuvista ylimääräistä kustannuksista sekä puimureiden ja ennenkaikkea lajikkeiden kehittymisestä paremmin suorapuintiin soveltuviksi.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 21.10.23 - klo:11:17

Salaisuus on osaksi RR-lajikkeet, sanoisin. Ja kierto on jopa vain joka toinen vuosi. Möhöjuuren kestoa on geenimuunneltu lajikkeisiin, se tietysti saattaa pahentaa möhöjuuriongelmaa pitkän ajan kuluessa.

Karhotusta käyttävät laajasti, siksi puinti sujuu viikkoja aikaisemmin kuin pystystä korjuussa.

-SS-

Ei tästä kauaa ole kun jostain luin jutun minkä mukaan karhotuksen suosio on vähenemässä johtuen siitä aiheutuvista ylimääräistä kustannuksista sekä puimureiden ja ennenkaikkea lajikkeiden kehittymisestä paremmin suorapuintiin soveltuviksi.

On eri asia jättää swatheri halliin ja säiden mukaan päättää ajaa leikkuupöydällä, sitten taas vuodentulon viivästyessä voikin karhottaa pois. Tiettävästi pystystä puintiin yhdistyy monin paikoin dikvatti.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: bouli - 21.10.23 - klo:15:42

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 21.10.23 - klo:11:17

Salaisuus on osaksi RR-lajikkeet, sanoisin. Ja kierto on jopa vain joka toinen vuosi. Möhöjuuren kestoa on geenimuunneltu lajikkeisiin, se tietysti saattaa pahentaa möhöjuuriongelmaa pitkän ajan kuluessa.

Karhotusta käyttävät laajasti, siksi puinti sujuu viikkoja aikaisemmin kuin pystystä korjuussa.

-SS-

Ei tästä kauaa ole kun jostain luin jutun minkä mukaan karhotuksen suosio on vähenemässä johtuen siitä aiheutuvista ylimääräistä kustannuksista sekä puimureiden ja ennenkaikkea lajikkeiden kehittymisestä paremmin suorapuintiin soveltuviksi.

On eri asia jättää swatheri halliin ja säiden mukaan päättää ajaa leikkuupöydällä, sitten taas vuodentulon viivästyessä voikin karhottaa pois. Tiettävästi pystystä puintiin yhdistyy monin paikoin dikvatti.

-SS-

Joo, se on totta. Tosin siinä jutussa mainittiin että jotkin rapsinviljelijät on myynyt swatherinsa pois kokonaan. Toki aina on urakointityön käyttömahdollisuus niin kauan kun niitä alueelta löytyy.

Juu Kanadan ja Australian Canolaa on neljää erilaista sorttia. Useimmat ovat geenimuunneltuja.

"Roundup Ready" vanhan mallin RR - lajike, möhöjuurenkestävä.

"Truflex" uusi toisen sukupolven RR- lajike, geenimuunneltu kestämään Roundupia taimettumisesta kukkimiseen. Möhöjuuren ja kuivamädän kestäviä.

"Liberty Link" Ammoniumglufosinaatin kestävä lajike. Käytetään glyfosaatinkestäville rikkakasveille. Useimmat lajikkeet kestävät möhöjuurta. Taisi olla Larson Farm, joka viime kesänä käytti pavuilleen Libertylink - kasvinsuojelua. Saattoi olla sitä "waterhemp"  roskaruohoa, joka kestää glyfosaattia.

"Clearfield" Ainoa geenimuuntelematon lajikeryhmä.  Monet aikaisia lajikkeita, eikä ehkä mahtisadon tuojia.

En nyt ihmettele, että viljelevät lähes päätoimisesti öljykasveja, jopa joka toinen vuosi samalla pellolla. Myös kännämyrkyt saattaavat olla vapaammin käytettävissä. Ja ennen puintia dikvatilla kuivatus.

-SS-

Juu Kanadan ja Australian Canolaa on neljää erilaista sorttia. Useimmat ovat geenimuunneltuja.

"Roundup Ready" vanhan mallin RR - lajike, möhöjuurenkestävä.

"Truflex" uusi toisen sukupolven RR- lajike, geenimuunneltu kestämään Roundupia taimettumisesta kukkimiseen. Möhöjuuren ja kuivamädän kestäviä.

"Liberty Link" Ammoniumglufosinaatin kestävä lajike. Käytetään glyfosaatinkestäville rikkakasveille. Useimmat lajikkeet kestävät möhöjuurta. Taisi olla Larson Farm, joka viime kesänä käytti pavuilleen Libertylink - kasvinsuojelua. Saattoi olla sitä "waterhemp"  roskaruohoa, joka kestää glyfosaattia.

"Clearfield" Ainoa geenimuuntelematon lajikeryhmä.  Monet aikaisia lajikkeita, eikä ehkä mahtisadon tuojia.

En nyt ihmettele, että viljelevät lähes päätoimisesti öljykasveja, jopa joka toinen vuosi samalla pellolla. Myös kännämyrkyt saattaavat olla vapaammin käytettävissä. Ja ennen puintia dikvatilla kuivatus.

-SS-

Suomessa on viime vuosina ollut erilaisia projekteja ja hankkeita öljykasvien viljelyn edistämiseksi, kuten esim tämä.
https://rypsirapsi.fi/uutiset/

....mutta ei nämä puuhastelut ole viljelyä edistäneet lainkaan. Pitäis varmaan tehdä opintomatka Kanadaan ja saada tänne parempia lajikkeita.

"kylvö on syytä tehdä syysrapsin osalta viimeistään elokuun ensimmäisellä viikolla, jotta lämpösummaa taimettumisen jälkeen ehtii kertyä vähintään 450 astetta. Myöhäisemmässä kylvöajassa menetetään satoa noin tuhat kiloa hehtaarilta ja lisäksi talvehtiminen vaarantuu. Tämä on todettu useissa viimeaikaisissa kotimaisissa tutkimuksissa. On myös hyvä varmistaa, että maassa on kylvöhetkellä riittävästi kosteutta itämiseen; kylvö aikaisin ei yksin riitä, vaan syysöljykasvien tulee myös taimettua."

Olipas tutkimuksilla yllättävä lopputulos ! Ei olisi osannut arvata.

Syysrapsin houkuttelevuus alkaa vähetä, jos joutuu kesantoa pitämään sitä varten. Vaikka satoa saisi 3-4 t /ha, pörssihinnoilla tuotto jaa melko köykäiseksi, koska siinä nykypörssihinnoilla on kahden vuoden spekulatiivinen tuotto, ja sekin riskillä.

Tietysti jokin 300 euron kansallinen tuki voisi virkistää syysrapsin viljelyä.

-SS-

Syysrapsin houkuttelevuus alkaa vähetä, jos joutuu kesantoa pitämään sitä varten. Vaikka satoa saisi 3-4 t /ha, pörssihinnoilla tuotto jaa melko köykäiseksi, koska siinä nykypörssihinnoilla on kahden vuoden spekulatiivinen tuotto, ja sekin riskillä.

-SS-

Niin, ja talvehtii kunnolla joka viides vuosi, ehkä.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 28.10.23 - klo:14:20

Juu Kanadan ja Australian Canolaa on neljää erilaista sorttia. Useimmat ovat geenimuunneltuja.

"Roundup Ready" vanhan mallin RR - lajike, möhöjuurenkestävä.

"Truflex" uusi toisen sukupolven RR- lajike, geenimuunneltu kestämään Roundupia taimettumisesta kukkimiseen. Möhöjuuren ja kuivamädän kestäviä.

"Liberty Link" Ammoniumglufosinaatin kestävä lajike. Käytetään glyfosaatinkestäville rikkakasveille. Useimmat lajikkeet kestävät möhöjuurta. Taisi olla Larson Farm, joka viime kesänä käytti pavuilleen Libertylink - kasvinsuojelua. Saattoi olla sitä "waterhemp"  roskaruohoa, joka kestää glyfosaattia.

"Clearfield" Ainoa geenimuuntelematon lajikeryhmä.  Monet aikaisia lajikkeita, eikä ehkä mahtisadon tuojia.

En nyt ihmettele, että viljelevät lähes päätoimisesti öljykasveja, jopa joka toinen vuosi samalla pellolla. Myös kännämyrkyt saattaavat olla vapaammin käytettävissä. Ja ennen puintia dikvatilla kuivatus.

-SS-

Suomessa on viime vuosina ollut erilaisia projekteja ja hankkeita öljykasvien viljelyn edistämiseksi, kuten esim tämä.
https://rypsirapsi.fi/uutiset/

....mutta ei nämä puuhastelut ole viljelyä edistäneet lainkaan. Pitäis varmaan tehdä opintomatka Kanadaan ja saada tänne parempia lajikkeita.

Noita erilaisia rypsihankkeita on ollut niin kauan kun minä muistan, ainakin viimeiset 25 vuotta.