metsäjussin puimurin kitaan on tainnut joutua hernettä joka on vaan ottanut ilmasta liikaa typpeä eikä ole muistanut kasvattaa  kuin vartta jos kerran rapamaassa on kasvanut. Jossain A-rehun pellonpiennartilaisuudessa tietyistä maalajeista varoiteltiin. Jos on vielä jätetty Moddus Evo ajamatta niin kasvaahan tuo kainaloihin asti ja sitten kallistuu takaisin sinne mistä on kasvunsa aloittanut.

Tuohon esitettyyn puoliasiattomaan kysymykseen niin sen mitä nyt tuota lajia harrastellut niin onhan tuo helppo kasvi nykyään ja satoa kuitenkin pukkaa sen 3-5 tn hehtaarilta ja jos kaikki on kunnossa niin puintikin sujuu kuin tanssi. Lisäksi esikasviarvon  huomaa seuraavana kesänä positiivisena asiana.

Ennen vuosituhannen vaihdetta kyllä näki melkoisia taisteluita välillä puintiaikana huononpina vuosina mutta lajikkeet, lisääntynyt tietämys viljelystä ,kasvukaudet ja torjunta-aineet on muuttanut tuotakin lajia.

Aihetta sivuten,tuttu oli hernettä Sampollaan puinut ja rikkoja kirosi. Ei ihan maassa,pöydälle tullut hyvin.
Ihmetteli mikä sen tekee,kun säiliöön tavaran tuova ruuvi taikinoituu. Sampossa ns.papusarja eli verkkopohjat
ruuveissa ja muuta vastaavaa sälää. Puintikosteus 20,valmistakin oli. Seulat,viettopinnat puhtaat,kuivat.
Ne rikatko sen ruuvin taikinoi? Joskus kun itse hernettä puin,oli kuiva vuosi,niin puimurin sisuskalut oikein kiilsi.
Niinkuin sen yhden vehje pimeällä

Mun mielestä tahtoo jotenkin juurineen osa lähteä koneistoon ja se on sitten multaa mikä tahmaa elevaattorin. Varsinkin lako paikoissa kun joutuu pöytä täysin alhaalla ajamaan.

Herne on nyt muotikasvi, joka kohta muuttuu ongelmajätteeksi hybridirukiitten tapaan, koska menekki on täysin riippuvainen paikallisesta teollisuudesta, vientimarkkinoiden puuttuessa.

-SS-

Herne on nyt muotikasvi, joka kohta muuttuu ongelmajätteeksi hybridirukiitten tapaan, koska menekki on täysin riippuvainen paikallisesta teollisuudesta, vientimarkkinoiden puuttuessa.

-SS-

Juu tämä poutajakso sai aikaan sen et herneetkin tulevat korjuuseen ja jos ei sopimusta ole tehty niin tavaran saaminen pois käsistä voi olla hankalaa. 

Sinänsä nyt kahden kauden kokemuksella nykyherneet tuottavat kohtuu hyvin satoa pienillä panostuksilla. Tulevaisuudessa siis ylituotanto on taattu ja kannattavuus häviää sen siliän tien..

Puoliasiaton kysymys.

Mikä ajaa ihmisen niin nurkkaan että kylvää puitavaa hernettä? Seoskasvustot asia erikseen...

Härkäpapu.... huoh.

Säästää nuukuuksissaan lannoitekustannuksissa? Korostui viime vuonna, kun esim yksi tietämäni sankari tais vetää kaikki mahdoliset pellot herneelle.
Härkäpapu, vanha kunnon härkäpapu. Tavattu tänä vuonna varmaan max kolmella pellolla.
Joku tuonkin kanssa jaksaa yrittää, itse luovutin pari vuotta sitten, eikä tosiaan ole ikävä ollut eikä varmastikaan tule.

metsäjussin puimurin kitaan on tainnut joutua hernettä joka on vaan ottanut ilmasta liikaa typpeä eikä ole muistanut kasvattaa  kuin vartta jos kerran rapamaassa on kasvanut. Jossain A-rehun pellonpiennartilaisuudessa tietyistä maalajeista varoiteltiin. Jos on vielä jätetty Moddus Evo ajamatta niin kasvaahan tuo kainaloihin asti ja sitten kallistuu takaisin sinne mistä on kasvunsa aloittanut.

Tuohon esitettyyn puoliasiattomaan kysymykseen niin sen mitä nyt tuota lajia harrastellut niin onhan tuo helppo kasvi nykyään ja satoa kuitenkin pukkaa sen 3-5 tn hehtaarilta ja jos kaikki on kunnossa niin puintikin sujuu kuin tanssi. Lisäksi esikasviarvon  huomaa seuraavana kesänä positiivisena asiana.

Ennen vuosituhannen vaihdetta kyllä näki melkoisia taisteluita välillä puintiaikana huononpina vuosina mutta lajikkeet, lisääntynyt tietämys viljelystä ,kasvukaudet ja torjunta-aineet on muuttanut tuotakin lajia.

Tämä kuulostaa todennäköisimmältä syyltä. Savimaan kasvinahan tuota on aina pidetty ja niillä toimii kyllä.

Lajikkeet ovat tosiaan kehittyneet ja viljelyvarmuus on ihan toista kuin ennen, ei herne ole enää sellainen 'korkeariskinen lakoharmi' kuin se oli joskus ennen.
Melkein joka vuosi on hernettä ollut, Karitaa meni  elintarvikeherneeksikin kun lajike oli oikea.
Yhtenä vuotena on jäänyt minulta herne puimatta, mutta niin jäi silloin viljojakin. Oliko nyt 2017 vai mikä.
Kerran puin typeryyttäni liian tuoreena, viettopinnan siivoussulkeiset riittivät oppimateriaaliksi :-)

Kun tossilla on viljellyt niin on ollut ihan kilpailukykyinen kasvi verrattuna halpaan keskisatoiseen viljaan. Hyvä esikasviarvo vaikka syysvehnälle, en ole vehnälle antanut syyslannoitusta herneen jälkeen. Sertisiemen on herneellä kyllä arvokkaan puoleista...

Vaikuttaa että herneen onnistumisprosentti on aika korkealla kuitenkin, varmaan yhtä suuri kuin härkäpavun epäonnistumisprosentti; näin ainakin viime vuosina.
Siksi papua ei ole ollut eikä taida jatkossakaan tulla minun viljelykiertooni... nimimerkki muutamia papupeltoja maahan murskannut. Onhan sillä maanparannus- ja esikasviarvo tietysti niinkin :-)

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 10.09.23 - klo:19:08

metsäjussin puimurin kitaan on tainnut joutua hernettä joka on vaan ottanut ilmasta liikaa typpeä eikä ole muistanut kasvattaa  kuin vartta jos kerran rapamaassa on kasvanut. Jossain A-rehun pellonpiennartilaisuudessa tietyistä maalajeista varoiteltiin. Jos on vielä jätetty Moddus Evo ajamatta niin kasvaahan tuo kainaloihin asti ja sitten kallistuu takaisin sinne mistä on kasvunsa aloittanut.

Tuohon esitettyyn puoliasiattomaan kysymykseen niin sen mitä nyt tuota lajia harrastellut niin onhan tuo helppo kasvi nykyään ja satoa kuitenkin pukkaa sen 3-5 tn hehtaarilta ja jos kaikki on kunnossa niin puintikin sujuu kuin tanssi. Lisäksi esikasviarvon  huomaa seuraavana kesänä positiivisena asiana.

Ennen vuosituhannen vaihdetta kyllä näki melkoisia taisteluita välillä puintiaikana huononpina vuosina mutta lajikkeet, lisääntynyt tietämys viljelystä ,kasvukaudet ja torjunta-aineet on muuttanut tuotakin lajia.

Tämä kuulostaa todennäköisimmältä syyltä. Savimaan kasvinahan tuota on aina pidetty ja niillä toimii kyllä.

Lajikkeet ovat tosiaan kehittyneet ja viljelyvarmuus on ihan toista kuin ennen, ei herne ole enää sellainen 'korkeariskinen lakoharmi' kuin se oli joskus ennen.
Melkein joka vuosi on hernettä ollut, Karitaa meni  elintarvikeherneeksikin kun lajike oli oikea.
Yhtenä vuotena on jäänyt minulta herne puimatta, mutta niin jäi silloin viljojakin. Oliko nyt 2017 vai mikä.
Kerran puin typeryyttäni liian tuoreena, viettopinnan siivoussulkeiset riittivät oppimateriaaliksi :-)

Kun tossilla on viljellyt niin on ollut ihan kilpailukykyinen kasvi verrattuna halpaan keskisatoiseen viljaan. Hyvä esikasviarvo vaikka syysvehnälle, en ole vehnälle antanut syyslannoitusta herneen jälkeen. Sertisiemen on herneellä kyllä arvokkaan puoleista...

Vaikuttaa että herneen onnistumisprosentti on aika korkealla kuitenkin, varmaan yhtä suuri kuin härkäpavun epäonnistumisprosentti; näin ainakin viime vuosina.
Siksi papua ei ole ollut eikä taida jatkossakaan tulla minun viljelykiertooni... nimimerkki muutamia papupeltoja maahan murskannut. Onhan sillä maanparannus- ja esikasviarvo tietysti niinkin :-)

Oma kokemus herneen viljelystä on samaa kuin Metsakaimalla. Yhtenä vuonna joskus 2000 -luvun alussa jäi puimatta puolet. Muuten kokemukset voittopuolisesti plussan puolella. Raakaa tai epätasaista kasvustoa ei pitäisi puida. Talmaa kertyy joka paikkaan, myös säiliön tyhjennystorveen, mikä taas johtaa murtopulttisulkeisiin. Puintia ei kuitenkaan kannata viivyttää - kun tarpeeksi vartoo niin kyllä herne savimaallakin menee maate. Viivyttely tuo mukaan myös väriviat, millä on merkitystä ruokaherneessä.

Härkäpavun viljelystä ei voi todeta kuin, että se muistuttaa enimmäkseen uskontoa. Liikaa riskiä, liian vähän hintaa. Mutta kolmekaan katovuotta peräkkäin ei joillekin ole riittävä kurmootus tuossa lajissa...

Lieneekö härkäpavun viljely yhtä huumaavaa kuin rypsinkin? Järki ja puheet ovat toista kuin teot.

Eilinen päivä meni herneen kanssa säätämisessä. Puolet sain puitua, niin laossa kuin voi olla. Osittain voi ottaa omaan piikkiin, olisi pitänyt mennä jo loppuviikosta puimaan, mutta 14 prosentin kaurat oli niin kiinnostava, etten malttanut. Sitten, kun kasvusto on kunnolla maissa, niin optimipuintiaikaa on enää turhan vähän. Eilen 12-14 takkuamista, sitten 14-18 ei mitään ongelmia. Kävin kuormia tyhjäämässä ja syömässä, palasin 19 jatkamaan. Homma tyssäs täysin. Joku iltakaste ilmeisesti jo nousi ja ei mennyt pöydältä mihinkään. Nyt valmistelen koneen kauran puinnin jatkamiseen ja huomisen päivän käytän ruutimaisen kevätvehnän puintiin. Loppu herne uhrataan murskaukseen. Keskiviikon sateen jälkeen, tuskin enää tulee mahdollisuuksia sille herneelle.

Lieneekö härkäpavun viljely yhtä huumaavaa kuin rypsinkin? Järki ja puheet ovat toista kuin teot.

Rypsi on kuitenkin Matif-hinnoiteltu, jolloin sen hinta on edes jollakin tavalla tiedossa, ja markkinoita löytyy itsekseenviljelijälle ehkä paremmin kuin uusia sopimuksia tukkoisille hernemarkkinoille.

Herneestä:

Herneen siemenen kotoinen valmistelu on myös olennaista, vaikka lannoitetta ei tarvittaisi, tarvitaan hyvä seos vilja-aineista poikkeavia torjunta-aineita - niin kuin rypsilläkin - ja lisäksi sertisiemenen hinta muodostuu huomattavasti rypsiä korkeammaksi. Paikkakunnan herneenviljelyyn erikoistuneet näyttävät valmistelevan siemenet porukalla kotoisesta sadosta. Onhan tuo kumma: joskus 1960-luvulla hernettä laitettiin kauran sekaan, kuivattiin verkkosiilokuivurissa ja myllättiin sellaisenaan rehuksi, ilman suurempia ihmettelyjä. Köyhän pienviljelijän valkuaisrehu. Omat ruokaherneet eroteltiin Triumf-viskurilla, yläseulan jae, isokokoiset roskat, kaiken maailman palonkappaleet ym., otettiin talteen ja vieritettiin vaneria pitkin pyöreät herneet koppaan, ja siitä sitten keitettiin hernekeitot.

Nyt hernettä pitää olla 20-50 ha, eikä tukiviljaa, lintuparvia karkoitellaan viikkokausien ajan jollakin paukuttimella syksyllä ja puimakoneet viipyvät palstalla 5 päivää, kun viljat ovat samalta lohkolta poissa jopa yhdessä päivässä.

Härkäpapu:
Härkäpapua oli viljelyssä parikymmentä vuotta sitten erittäin runsaasti, huippu osui härkisbuumiin, täältä nuo puintiaikaan mustat pellot ovat hävinneet tyystin. On varmaan ollut työläs kasvi sittenkin. Ja tautiakin taisi olla. Näin kotitarpeiksi onnistuu kyllä.

Tämä alla oleva härkäpapulajike lienee jokin puimurikorjuuseen sopiva ?



Tämä seuraava vaatisi vähintään tuuman yläseulan aukeaman ?


Kuva: mistä tavanomaisen kylvökoneen syöttölaitteistosta tämä edes mahtuisi läpi ?

Härkäpavun kuivaaminenkin lienee perehtymistä vaativa, elevaattoreihin myydään putken teräsharjakaapimia, olisiko juuri härkäpavun kuivaamista ajateltu ?
Aika "kuminen" tuo siemen on ennen ryppyiseksi kuivumista.

-SS-

Maatalouslehdissä ja Pro Agrian toimesta on jo vuosia kehoitettu lisäämään herneen ja härkäpavun viljelyä, niillä kun pystyään korvaamaan tuontisoijaa, valkuaisomavaraisuutta  ja siihen pyrkimistä kun on pidetty tärkeänä asiana.  Puhumattakaan typen sitomisesta ym.  muista hienoista asioista ( mm.kasviproteiini)  mitä näiden kasvien viljelyyn liitetään.
 Jos siis haluaa olla kunnon hyvesignaloiva maailmanparantajamoraaliposeeraajaviljelijä,  niin sellainen viljelee ilman muuta joka vuosi runsaasti näitä maailmanparannuskasveja.

Maatalouslehdissä ja Pro Agrian toimesta on jo vuosia kehoitettu lisäämään herneen ja härkäpavun viljelyä, niillä kun pystyään korvaamaan tuontisoijaa, valkuaisomavaraisuutta  ja siihen pyrkimistä kun on pidetty tärkeänä asiana.  Puhumattakaan typen sitomisesta ym.  muista hienoista asioista ( mm.kasviproteiini)  mitä näiden kasvien viljelyyn liitetään.
 Jos siis haluaa olla kunnon hyvesignaloiva maailmanparantajamoraaliposeeraajaviljelijä,  niin sellainen viljelee ilman muuta joka vuosi runsaasti näitä maailmanparannuskasveja.

Herne on markkinaheilahtelukasvi. Youtube-julkkikset Pohjois-Amerikan mantereella kasvattavat kik-herneitä (Welker farms)  tai linssejä (Mike Mitchell) . Myös peltohernettä viljellään, mutta härkäpapu on USA:ssa lähinnä peitekasvi ja tuorehukasvi.  Se, mikä on huomattavaa, on se, että Euroopassa ei saa valmistuttaa hernekasveja kemiallisesti. Reglone ja Basta ovat laajassa käytössä, ja puintiaikaan palkokasvit ovat rapsakoita ja kuivia. Leikkuupöytä on ns. flexhead, joka merkitsee sitä, että pöytä taipuilee useasta kohdasta, terä liukuu muovisten alustojen päällä, maata pitkin. 


Kuva: Myös Australiassa on paljon palkokasvin massaviljelyä ( http://www.theweeklyadvertiser.com.au)

Kyllä tämä hernebuumi ei ole mikään hyvesignalointijuttu, vaan loputonta juoksentelua muotituotetuottojen perässä.

-SS-

Onkos joku kohdaltaan laskenut, paljonko parempaan hehtaarituottoon pääsee vaikkapa. herneviljelyllä vs.rehuviljaviljely, noin keskimäärin? Kun työtä ja aikaa vertaa saavutettiin parempaan (?) tulotason nähden?

Onkos joku kohdaltaan laskenut, paljonko parempaan hehtaarituottoon pääsee vaikkapa. herneviljelyllä vs.rehuviljaviljely, noin keskimäärin? Kun työtä ja aikaa vertaa saavutettiin parempaan (?) tulotason nähden?

Herneen viljelyä kannustetaan valkuaistuotantotuella, käsittääkseni. Samalla tavalla tukemalla saatiin rukiin viljelyäkin vakiinnutetuksi suurten alojen sopimuskasviksi, verrattuna aikaisempaan yksittäisten pientuottajien perinneharrasteluun.

-SS-