Myllyt työntävät Quarnaa viljelijöille kuin käärmettä pyssyyn. Se vaan on toivottoman poutiva.

-SS-

Joo vähän ollu mielessä lajikkeen vaihto itselläkin, mut mylly laatua pitäis olla rehua en viittis käydä  tarkoituksella viljelemään.  Mikä sitte olis kohtuu varma lajike?

Myllytavaran ja rehutavaran hintaero on ollut viime vuosina aika usein niin pieni, että on melkein kannattanut myydä rehuksi, kun rehutehdas on lähempänä ja lisiä on saanut helpommin. Tämän satokauden jälkeen tilanne on tietysti eri ja jokainen pyrkii täyttämään kullakin viljaerällään myllytavaran kriteerit.

Kyllä se Quarna on edelleen melkein paras vaihtoehto, jos myllyvehnää haluaa viljellä. Iso jyväkoko, runsas valkuainen, ei liian myöhäinen. Miinusta poutivuus jossain määrin, mutta isommalla jyväkoolla pystyy kylvämään syvemmälle. Satotaso myös heikko. Quarnaan tulee suhtautua oikealla asenteella. Ei odota liikaa, eikä uhraa siihen liikaa panoksia. Jotain on viljeltävä, Quarna on vaihtoehto.

Quarna on rankaissut mm. luomukokeissa, olen sitä mieltä, että jos ns. talousviljelypanostuksella näissä kuivuuskesissä yrittää Quarnaa ja näitä muita poutivia lajikkeita viljellä, ei satoa tule ollenkaan joka vuosi. Vieläkin korkeampi keskivalkuainen on luomuviljelyssä käytetyllä 1900-luvun alun jalosteella, Pika-kevätvehnällä, ja luomukokeitten satotasokin oli 2018 vuonna käytännössä sama  kuin Quarnalla. TOinen lajike, jolla varmasti saa täällä 18%:n valkuaisen, on Manu kevätvehnä. Sen valkuainen oli erittäin korkea, sitä meilläkin oli, kun ei ennen EU:ta ylituotantovuosina rehuvehnä kelvannut mihinkään. "Ei kiloakaan" . Niin Manu meni kyllä, oli kuin punaruskeaa hiekkaa. 

-SS-

Joko siellä muinais-Suomessa on kaikki puitu ja muualla päin? Täällä hämeiden rajamailla on vielä jonkun verran puimatta, taitaa jäädä puimattakin.

Joko siellä muinais-Suomessa on kaikki puitu ja muualla päin? Täällä hämeiden rajamailla on vielä jonkun verran puimatta, taitaa jäädä puimattakin.

Myöhään kylvettyjä tai itäneitä viljoja vielä pellossa jollain. Muutama hernepelto on myös jäänyt puimatta. Itsellä vielä hampputaistelu kesken - puitaneen nyt viikonloppuna tai alkuviikolla jos keliä on.

Tänään tuli käytyä Tammelassa ja Kosken ja Marttilan suunnalla oli yllättävän paljon puimatta vehnää, ohraa, kauraa ja rapsia.

Tänään tuli käytyä Tammelassa ja Kosken ja Marttilan suunnalla oli yllättävän paljon puimatta vehnää, ohraa, kauraa ja rapsia.

Todennäköisesti jälkiversontaa ollut paljon. Käsittääkseni Koski on sellainen paikka, että kuivuutta riittää. Helppo uskoa, että sitten kun sitä vettä on tullut, niin kasvustot ovat räjähtäneet, negatiivisessa mielessä.

Satunnaisesti tulee kuljettua Marttilan läpi ja mitä niitä peltoja valtatien varressa katsoo, niin kasvustot ovat useinmiten vähän sitä sun tätä. En tiedä, onko maalaji niin vaikea, vai mistä johtuu, mutta jotain sen paikan viljelyksissä on.

Rapsista ajettu reilu puolet ja jää pettymykseksi. Arvioisin 2300-2400kg saas nähä nyt saako pois edes. Jurtit liki kaikki nostettu viime yönä. Aivan pyssysato karmean alun jälkeen, n. 55tn/ha mut sokerit lienee vielä alhaalla. Pikkasen kyntöö ja kausi kansissa. Eikä hullumpi ollenkaan.

Toi rapsi seka seka kasvusto ja tosi eri kasvuasteella olevaa kasvusto 5o-60 puinko tai ei, oisko n. pari ha ok kasvustoa, mutta se määrä sitten lähi kuivurit, pystyykö kuivaa sen verta pienen läjän. No, voishan käydä kirtää vielä metsälaitoja kauraa ja vehnää sekaan ja laijitella, rapsin hinta vissiin hieman nousi

Rapsi odottelee vielä yöpakkasia. Voi olla, että laatu menee, mutta vielä on paljon vihreätä. Jos se siitä vielä. Ainakin on sitten helppoa puitavaa, kun pakkanen hoitaa kasvuston puintikuntoon.

Rapsi odottelee vielä yöpakkasia.

Huonosti vaan tulee niitäkin, jostain sitä lämpöä riittää jopa pilvettömänäkin yönä.

Lainaus käyttäjältä: Paavo - 30.09.23 - klo:20:30

Tänään tuli käytyä Tammelassa ja Kosken ja Marttilan suunnalla oli yllättävän paljon puimatta vehnää, ohraa, kauraa ja rapsia.

Todennäköisesti jälkiversontaa ollut paljon. Käsittääkseni Koski on sellainen paikka, että kuivuutta riittää. Helppo uskoa, että sitten kun sitä vettä on tullut, niin kasvustot ovat räjähtäneet, negatiivisessa mielessä.

Satunnaisesti tulee kuljettua Marttilan läpi ja mitä niitä peltoja valtatien varressa katsoo, niin kasvustot ovat useinmiten vähän sitä sun tätä. En tiedä, onko maalaji niin vaikea, vai mistä johtuu, mutta jotain sen paikan viljelyksissä on.

Myös ojituksissa varmaan korjattavaa, monessa paikassa oli  raiteet puimurista.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 01.10.23 - klo:08:39

Lainaus käyttäjältä: Paavo - 30.09.23 - klo:20:30

Tänään tuli käytyä Tammelassa ja Kosken ja Marttilan suunnalla oli yllättävän paljon puimatta vehnää, ohraa, kauraa ja rapsia.

Todennäköisesti jälkiversontaa ollut paljon. Käsittääkseni Koski on sellainen paikka, että kuivuutta riittää. Helppo uskoa, että sitten kun sitä vettä on tullut, niin kasvustot ovat räjähtäneet, negatiivisessa mielessä.

Satunnaisesti tulee kuljettua Marttilan läpi ja mitä niitä peltoja valtatien varressa katsoo, niin kasvustot ovat useinmiten vähän sitä sun tätä. En tiedä, onko maalaji niin vaikea, vai mistä johtuu, mutta jotain sen paikan viljelyksissä on.

Myös ojituksissa varmaan korjattavaa, monessa paikassa oli  raiteet puimurista.

Isoissa puimureissa on isot renkaat, tai peräti kumitelaketjut. Vesi voi plitkua pellolla, mutta puimuri painuu runsaan metrin leveydeltä enintään vain kymmenen senttiä ja kelluu saven pinnalla. Sama homma isojen kalkinlevittimien rengastuksessa, menevät vaikka kuinka pehmeässä jättämättä näkyvää jälkeä.  Sitten kun yrittää ajaa tavallisella traktorilla kyntöauralla jäljen poikki tai vaikka kultivaattorilla, kone sammuu tai laukaisulaitteet laukeavat. Paikalla on värieroa kasvustossa, jopa viiden vuoden ajan. Onko se sitten syvätiivistymää, parikymmentä vuotta menee erilaisilla syväjuurisilla kasveilla hoitaessa, jotta se vähenisi.

Pienet puimurit jättävät niitä kapeita ja syviä purseita. Mutta sotkevat lähinnä ruokamultakerrosta.

-SS-

Lakokaurasta tuli hyväksytyt esinäytteet suurimoksi. donit 250-350. Sato oli 5,5-6tn.

Kevätviljoissa keskisato ~4,5tn, syysvehnä ~5tn. Rypsi sitten heikompaa ja rikkaista, mutta paljon huonompaakin on ollut.