Mutta tämä versoilu alkaa olla aika mahdotonta ohittaa, koska olosuhteet vaihtelevat kesän aikana niin poskettomasti suuntaansa, että ei tuo kasvullisuus tällaista kestä. ......... Tulee mieleen, että pitäisikö tekniikan avulla koittaa korjata tilannetta.

Tuo jälkiversontaherkkyys on myös lajikeominaisuus. Se lienee tullut lyhytkasvuisten viljojen mukana. No, meillä oli 1960-luvun alun kuivina  vuosina ohraa nimeltä Otra, se oli säännönmukaisesti puitava kesken tuleentumisen, koska keltatuleentumisen jälkeen alkoi vihertyminen aina vaan kiivaammin.

Melius ja Feedway ovat samantapaisia keskimyöhäisiä kaksitahoisia ohria. Meliuksen kasvuaika jälkisadon tuleentumiseen kesti oliko sen nyt 2020 neljä kuukautta ja kaksi viikkoa. "Jälkisato" myös lakoontui, koska eihän sinne osin tuleentuneeseen voinut mennä kasvunsääteitä työntämään. Mutta toisaalta, Feedway on nyt useana vuotena joko kieltäytynyt kasvattamasta uutta versoa tai sitten odotellut horroksessa heinäkuun kosteampia aikoja ja alkanut vasta sitten kasvaa samaa tahtia tähkää kohti.

-SS-

Itte puinut kuivuuteen kuollutta Verttiä, jotka sitten jossain vaiheessa ovat lykänneet vihreän kasvuston päälle. Aluksi ajattelin että jätän nämä kohdat puimatta, mutta eihän siitä mitään tullut. Mutta eipä noista tankkiin edes paljon mitään vihreää tule ja kuivaajassa viimeistään lentää pois. Mutta kaikki kasvustot ei varmaankaan ole saman moisia. -20 vuosiko se oli paha jälkiversonnan takia ja silloin se jälkimmäinen sato pelasti määrän, Lajike taisi silloin olla Aukusti . Tänä kesänä versonta vain silmän lummetta - onneksi.

Eilen alkoi puinnit Birk-ohralla. Laatu hyvä mutta sato pettymys tavoitteisiin nähden, toki se oli nähtävissä jo alkukesän kuivuuden päättäneessä rankkasateessa, joka kellastutti paikoin ohria näissä ensimmäiseksi puiduissa ohrissa. Sade oli hyvin paikallinen, mutta valitettavan tuhoisa. Mukavan kuivaa oli, mutta ruiskutusurien laidat jne. kovasti vihreitä. Jälkiversontaa näillä pelloilla vain hiukan, kosteus riitti pensomiseen kesällä mutta sen jälkeen oli liian kuivaa. Nyt parhaiten satoa tuottavat osat kärsi kuivuudesta "pahiten" ja heikoimmin tuottavat alueet oli parhaassa kasvussa, kunnes sade hukutti. Win win, vai miten se ny meni...

 juolavehnän myrkytys kasvustoon on eri juttu kun pakkotuuleentuminen, se ei ole sallittua, vihreään kasvustoon on kielletty ajamasta, tämä on iha selvö juttu, kysymys oli että onko sallittua ulkomailla, suomessa on kielletty.

Ruotsissa samaa vikaa ja siellä myönnetty poikkeuslupa nimenomaan ruiskutukseen vihreitä versoja vastaan, (glyfosatmedel mot grönskott).

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/3b15ed19-1659-42e2-a896-8e9ac59c1748

Rukiita kelkottu ja vehnillekin jo kipit. Granat sako 130-150, hlp 81-82kg. Ceylon 350/83kg/13% ja Igloo 250/81kg/11,7%. Kaikki kelpaa makiasti 350€/300€ sopparit täyteen nam.

Rukiita kelkottu ja vehnillekin jo kipit. Granat sako 130-150, hlp 81-82kg. Ceylon 350/83kg/13% ja Igloo 250/81kg/11,7%. Kaikki kelpaa makiasti 350€/300€ sopparit täyteen nam.

Kivat sulle.

eeeemeliä vituttaa...

eeeemeliä vituttaa...

tuskin, näkisitpä eemmelin viljelymaisemat, niin sinnuu kyllä vituttasi todella. On sen verran hienoja viljelymaisemia ja reheviä kasvustoja ettet osaa kuvitellakaan.

Luke sanoo, että 13 % on viljasato heikompi kuin 10 vuoden tavanomainen sato. Voiko arvio pitää paikkansa? Vaikka tässä nyt syysvehnätkin meni yli 8 tonttua, niin kevätviljoissa saattaa olla pelkkiä poroja. Ja kun yleensä kevätviljoja on ympäri Etelä-Suomea katsellut, niin 13 % on aika varovainen arvio.

Luke sanoo, että 13 % on viljasato heikompi kuin 10 vuoden tavanomainen sato. Voiko arvio pitää paikkansa? Vaikka tässä nyt syysvehnätkin meni yli 8 tonttua, niin kevätviljoissa saattaa olla pelkkiä poroja. Ja kun yleensä kevätviljoja on ympäri Etelä-Suomea katsellut, niin 13 % on aika varovainen arvio.

Luken "satoarviothan" on aina koristettu kultareunuksella. Koko Luken satoarvio taitaa olla vain pelkkä teollisuutta tukeva peruste laskea viljan hintaa, jälleen kerran.

En tiiä. Voi se 13% pitää paikkaansakin. Kyl täälläpäin ihan hyvältä näytää melkein joka pelto jos laatu vaan riittää eli toisin sanoen ei ole homeessa. Kyl osalla on ihan pirun vahvan näköistä jälkiversonnutta kauraakin. Ei kai nyt mitään poroja voi olla kun heinäkuussa satoi hyvin. Kasvithan hengittää ja kasvaa veden avulla. 

Hiljaista on pelloilla,syysviljat vasta puitu ja joku alotellut ohria. Ei kannata vielä noita ennustajaeukkoja kuunnella.

Verttiä sais puida hippulat vinkuen, avetron kauratkin alkaa olla valmista mutta puintipäiviä ei vaan ole edes ennusteissa.

Verttiä sais puida hippulat vinkuen, avetron kauratkin alkaa olla valmista mutta puintipäiviä ei vaan ole edes ennusteissa.

Meinaa joskus Lantamannenin myyyjät piruilla tuosta Vertti ohrasta. Viime syksynä ei halunnut sellaisen siementä mulle edes myydä. Mutta kyllä tuo aikaisuus on iso plussa. Tosin eipä taida Hermanni juuri myöhempi olla. Hankkijalla oli sen siementä rahtivapaasti, joten sitäkin kylvössä tossi Vertin lisäksi. Molempia puitu, sato nyt ei häikäise ,mutta ihan kait ok tälläiseksi vuodeksi ja pieneillä panoksilla.