Kauralla oli jälkiversontaa myös viime vuonna mutta ei näin pahasti.

Mie olin renkinä muutaman päivän tuolla latviassa, Kesäloman alun ratoksi.
Syysohrat,Herneet puitu, syysvehnät finaalis, rapsit jäi odottamaan öljypitoisuuden nousua. Oli se kiva katella ja osallistua hommiin, 44ha hernettä hävis päivässä.. Herneen keskisato ei ollu kuin 3,3tn/ha, kuivuuden käristäminä.
Ainoa mikä jäi kiusaamaan, se glyfon käyttö kevätohralle, kahden kerroksen väkeä tuolla etelässäkin tullu suuria aloja. Ei muuta vaihtoehtoa..
Kaveri tuumasi, että ehkä ei enää kevätohraa laiteta, ei hyökään tykkää tuosta toimenpiteestä.

Omia syysvehniä pääsin eilen ja tänään päästelemään sampolla, sateisiin jäi jotain 2ha. Lahden seutu.

Onko glyfottaminen siellä iha laillista?

Onko glyfottaminen siellä iha laillista?

Onhan rehuviljan glyfottaminen Suomessakin laillista !

-SS-

Onko glyfottaminen siellä iha laillista?

Juu, moni suurtilallinen ajelee 36m hinattavalla ruutalla.

Yritäpä myydä sitä...
Tukesin sivulta lainattu:
"kirjavaa kasvustoa ei pidä ruiskuttaa. Myös jälkiversonneen kasvuston jyvien kosteuden pitää olla alle 30 % ennen kuin ruiskutuksen voi sallia. Viljan jyvien kosteuden mittaamiseksi otettavan näytteen tulee edustaa kattavasti koko puitavaa lohkoa".

Turhaa nillittämistä tuo glyfon paheksuminen. Järki hommaa, kuivaa puitavaa jossa ei aamukaste turhaan viivy ja huippuluokan olkia

Yritäpä myydä sitä

Kyllä glyfottu vilja kauppansa tekee, kunhan se tulee rajan yli tänne päin; eurooppalainen tuontirehuvilja on jollakin todennäköisyydellä glyfosaatilla kypsytetty. Briteissä rehuvehnä ja öljykasvit käsitellään useimmin, kovasti lannoitettu kymppitonnari ei kypsy ilman, että sen jatkuva kasvu ja versoutuminen katkaistaan. Syysrapsin variseminen vähenee glyfosaattikäsittelyn ansiosta. Joskus laitetaan kaveriksi varisemisenestovaha.

-SS-

Juu mut suomes rikollista

Juu mut suomes rikollista

Roudup Flex ohje Tukesin sivuilta:

Käyttökohteet:
3) juolavehnän torjunta rehuohra-, rehukaura-, rypsi- ja rapsiviljelyksiltä ennen puintia

Käytön rajoitukset:
Varoaika rehuohra-, rehukaura- sekä rypsi- ja rapsiviljelyksillä 10 vrk.

Täysin laillista.

-SS-

Glyfotus on laillista mutta sen kauppaaminen on rajoitetumpaa. Esimerkiksi "Vilja ei saa olla glyfosaattikäsiteltyä ennen kasvuston puintia." Hankkijan laatuhinnoittelu 2022. Sama Läntikka.

Toki tokkopa jäämiä testataan mutta kuitenkin. On toki joitakin rehupuulaakeja joille glyfotettu vilja kelvannee kenties.

Suomalaisviljelijälle voi olla aika ylivoimaista noita määräyksiä ihan täydellisesti noudattaa. Tuskin kosteus on oikeasti alle 30 % jos vasta 10 vrk päästä saa puida. Tänään jos glyfottaa niin vasta syyskuussa saa puida.
Omat jyvät menee litistykseen niin ei tarvitse glyfoa ajatellakaan.

Kyllähän tämä jälkiversoiluominaisuus menee kirkkaasti kärkeen, vähintään top3:een viljelyn suurimpien haittojen kanssa. Eu ja ilmastolliset selkkaukset on pikkujuttuja tähän verrattuna. Mitä sitten jos viljat on puidessa märkiä ja öljyä menee, kunhan vaan tavara olisi tasalaatuista. Peura tietysti tuhoaa pahasti kasvustoa tietyissä paikoissa, mutta sillekin ongelmalle on näämmä löytynyt ratkaisu. Mutta tämä versoilu alkaa olla aika mahdotonta ohittaa, koska olosuhteet vaihtelevat kesän aikana niin poskettomasti suuntaansa, että ei tuo kasvullisuus tällaista kestä. Eikä keväällä ole mitään mahdollisuutta arvioida, mitä on kesän mittaan edessä. Tulee mieleen, että pitäisikö tekniikan avulla koittaa korjata tilannetta. Lajittelu puolikuivasta tavarasta tms. Onko värilajittelijasta jotain hyötyä tai gravitaatiolajittelijasta. Kokemukset lienee hyvin vähäisiä, mutta tähän asiaan täytyisi jollain taholla alkaa perehtyä, täällä on kohta nälänhätä, koska eihän näiden kevätviljojen kanssa kohta kukaan jaksa taistella, jos parin vuoden välein on kasvusto täydellisessä tiltissä. 

Mä en oikein ymmärrä tätä versoilu ongelmaa. Itsellä ei koskaa tuota ole ollut. Kylvän fortella 0,5-1 cm syvempään kuin muokkaus on, sinne missä se kosteus on. Kevät kuivuudethan on ihan yleisiä kymenlaaksossa ja juhannussateet lähes yhtä varmoja kuin et joulu tulee joka vuosi. Tänä vuonna vettä riitti koko heinäkuuksi. Silti en ole havainnut mitään versoiluongelmaa..

Niin no, näillä nurkilla esimerkiksi vaan oli tuo vapusta juhannukseen kestänyt täysin sateeton jakso liikaa. Kosteutta ei enää versomisvaiheessa ollut ja juuri sille viikolle, kun versojen olisi pitänyt kehittyä, sattui kesän ainut hellejakso: ja kuumaa olikin, melkein joka päivä vähintään 30 astetta. Sitten tapahtui raju säätyypin muutos kosteampaan ja huomattavasti viileämpään, ja se näkyy nyt eritoten kaurassa, joka on kevätviljoista kaikkein paras toipumaan. Samanlainen tilanne oli vuonna 2020, jolloin myös juhannus toimi virranjakajana.