Tehokkaasti on viljelijät aivopesty käärmeöljykauppiaiden taholta, kun edes mietitään, pitäiskö  vielä korrenvahvistajaakin käyttää helteiden rasittamaan kasvustoon. Ottakaa nyt viddu se oma järki käyttöön jo vihdoinkin.

Mitä ne siellä maamieskoulussa nykyään opettaa vai opettaako ne kuuntelemaan vain käärmeöljykauppiaita?

Taitaa se viljelijän lähin kouluttaja olla nykyään maatalouskauppias. Ei tipu enää kutsua kahvihuoneeseen saati että olisi oma kuppi, jos sanoo ostavansa pelkkkää rikkaruoho myrkkyä  Kyllä määkin joskus kutsun kahville sain. Paria eri tautiainetta ja keppiä sekä normi rikkamyrkyt. Seos piti oleman se ainut oikea ja sen kun vetäisi silloiseen jyvä ohraan niin kaikki ruiskutuksen tuplaten menneet kohdat päisteissä ja pitkällä sivullakin tuotti ihan tyhjän tähkän. Tai oli siinä jyvän muoto ja kuoret, siälmys vaan jäi puuttumaan. Tuon jälkeen palattu normi rikka- aineisiin ja satunnaisiin yksittäisen tautiaineen kokeiluihin. Luja kortiset lajikkeet ja lanna kalleus ei kyllä millään kuivapaska määrällä aiheuta enään mitään kepin levitys intoa eikä tarvettakaan.

taitaa motivaatio yleensäkin tehä mitään "kunnolla" olla aika matalassa.    tuossa juttuja kuunnellu kuin moni on vain tekevinään,   kun tyhjän saa pyytämättäkin.

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 17.06.23 - klo:21:52

Tehokkaasti on viljelijät aivopesty käärmeöljykauppiaiden taholta, kun edes mietitään, pitäiskö  vielä korrenvahvistajaakin käyttää helteiden rasittamaan kasvustoon. Ottakaa nyt viddu se oma järki käyttöön jo vihdoinkin.

Mitä ne siellä maamieskoulussa nykyään opettaa vai opettaako ne kuuntelemaan vain käärmeöljykauppiaita?

Taitaa se viljelijän lähin kouluttaja olla nykyään maatalouskauppias. Ei tipu enää kutsua kahvihuoneeseen saati että olisi oma kuppi, jos sanoo ostavansa pelkkkää rikkaruoho myrkkyä  Kyllä määkin joskus kutsun kahville sain. Paria eri tautiainetta ja keppiä sekä normi rikkamyrkyt. Seos piti oleman se ainut oikea ja sen kun vetäisi silloiseen jyvä ohraan niin kaikki ruiskutuksen tuplaten menneet kohdat päisteissä ja pitkällä sivullakin tuotti ihan tyhjän tähkän. Tai oli siinä jyvän muoto ja kuoret, siälmys vaan jäi puuttumaan. Tuon jälkeen palattu normi rikka- aineisiin ja satunnaisiin yksittäisen tautiaineen kokeiluihin. Luja kortiset lajikkeet ja lanna kalleus ei kyllä millään kuivapaska määrällä aiheuta enään mitään kepin levitys intoa eikä tarvettakaan.

Kyllä lahden lantmänillä kaikki saa vapaasti kahvia Maatalous Meriläinen ihan hyvä kauppa, tykkään.

Kauimmaiset vehnälohkot ja herne ruiskutettu, nekin ehkä turhan aikaisin. Kylvöjen jälkeen sateet jääneet niin vähiin, ettei rikkoja vielä paljon ole. Kaurasta en oo varma, että jättääkö myrkyt varastoon, tai no sade pitäis ainakin tulla ens.

Niin kuinka paljon noista tauti ja korren vahvisteisteista on hytyä kuivana vuonna jolloin vesi on se rajoittava tekijä satoon. Oma mielipiteeni on ettei välttämättä jää voitolle. Ei ole nyt ollut viiteen vuoteen tarvetta kummallekkaan, ja paras aine on tuntunut olevan riittävän suuri kylvölannoitus. Kuivien kesäkuiden aikakaudella ainoa oikea toimi on ollut lyödä lantaa riittävästi kylvön yhteydessä, jolloin kasvi saa vahvan startin ja näin selviää paremmin stresseistä. Jaettu lannoitus ei toimi jos ei sada riittävästi, eikä toimi mikään muukaan.

Kyllä jaettu lannoitus toimii, kunhan on hikevät maat ja vesi plitkuu aamulla lannoituskoneen jäljissä.

Tällöin myös kasvunsääteet ja tautitorjunta antavat hyvän vasteen.

Joskus ammoin 2000- vuosikymmenellä Västankvarn teki ruiskutuskerranteita kontrollin kera, ja kuivina vuosina vaste oli jopa satoa pienentävä. Vaikutusta kuvaaviin markkinointimateriaaleihin valitaan kuitenkin parhaat vuodet, jolloin lako ja taudit puraisevat sadosta kiloja.

Mutta negatiivisten vaikutusten tieto ei enää kiinnosta ketään, eikä valmistajan tarvitse sellaisesta edes huolta kantaa, valmistajan tehtävä on esittää omien kemikaaliensa hyöty, keinolla millä hyvänsä.

-SS-

Kyllä jaettu lannoitus toimii, kunhan on hikevät maat ja vesi plitkuu aamulla lannoituskoneen jäljissä.

Tulee mieleen, että voisko nestelannoituksella saada jaetussa lannoituksella paremman vasteen? Ehkä sillä ei pysty sellaisia typpimääriä järkevästi ajamaan (ruiskulla), että olisi vertailukelpoista?

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 18.06.23 - klo:22:00

Kyllä jaettu lannoitus toimii, kunhan on hikevät maat ja vesi plitkuu aamulla lannoituskoneen jäljissä.

Tulee mieleen, että voisko nestelannoituksella saada jaetussa lannoituksella paremman vasteen? Ehkä sillä ei pysty sellaisia typpimääriä järkevästi ajamaan (ruiskulla), että olisi vertailukelpoista?

Typpikilon hinta konttitavarassa on kalliimpi kuin raetavarassa. Syysvehnälle laitoin 3x 20 kg, eli typpeä maksimissaan 20 kg,  onhan väri ainakin tumma, mutta kokonaistyppi jäänee 70 kiloon.

Urean sekoittelulla pääsisi ehkä edullisemmin, mutta  vaatii erillisen kontin, jossa annetaan liueta. Urea on toiminut takavuosina hyvin. Ja viime keväänä ureasta oli vielä puute.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: andypoge - 19.06.23 - klo:10:50

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 18.06.23 - klo:22:00

Kyllä jaettu lannoitus toimii, kunhan on hikevät maat ja vesi plitkuu aamulla lannoituskoneen jäljissä.

Tulee mieleen, että voisko nestelannoituksella saada jaetussa lannoituksella paremman vasteen? Ehkä sillä ei pysty sellaisia typpimääriä järkevästi ajamaan (ruiskulla), että olisi vertailukelpoista?

Typpikilon hinta konttitavarassa on kalliimpi kuin raetavarassa. Syysvehnälle laitoin 3x 20 kg, eli typpeä maksimissaan 20 kg,  onhan väri ainakin tumma, mutta kokonaistyppi jäänee 70 kiloon.

Urean sekoittelulla pääsisi ehkä edullisemmin, mutta  vaatii erillisen kontin, jossa annetaan liueta. Urea on toiminut takavuosina hyvin. Ja viime keväänä ureasta oli vielä puute.

-SS-

Ei pidä paikkansa tänä kesänä, Axan 379€/tn plus rahti ja alvi. Typpiliuos 370€ plus samat, tuhannen litran kontti.

Ei pidä paikkansa tänä kesänä, Axan 379€/tn plus rahti ja alvi. Typpiliuos 370€ plus samat, tuhannen litran kontti.

No jopas. Rikkilannoista pitää ostaa purkissa lisäksi. Toisaalta, typpiliuos on hiukan väkevämpää.

-SS-

Ruiskutin eilen päivällä Express, mcpa, moddus, decis ja mancozin seoksella reilut 4ha ohra/kaura seos kylvettyjä ja tunnin päästä ruiskutuksesta kunnon ukkoskuuro
Pitääkö olla huolissaan Ootella ei voi enää montaa päivää että tehoaako.
Lähteäkö suoraan uusimaan? Kasvuston puoleen viimeiset hetket käsillä.

^
Kuulostaa vähän liian pian tulleelta sateelta...jos osa aineista on toiminut niin eikö tuon näen jo tänä iltana tai huomisaamuna että alkaako roskien päät kääntyä alaspäin.

Kohtuullisen tiukka seos kyllä.

Ai, se on jossain muuallakin sade yllättänyt... Eilen illalla katsoin MT:n (Ilmatieteen laitos) ennustetta ja näytti täksi aamuksi hyvää ruiskutussäätä. Niinpä tänään klo 4 pellolle ja vähän päästä alkoi pisaroimaan... Sen verran satoi, että konepelti ja tuulilasi kastuivat, asvalttikin muutti väriään. Samanlainen sateenripe tuli myös reilu tunti myöhemmin, toisella pytyllisellä. No, ajetuksi tuli, enkä usko, että paljoa tuommoinen pieni pisarointi haittasi. Muuten oli pirun hyvä keli: ei kastetta, eikä tuulta, eikä myöskään liian kuumaa. Tuollainen kunnon ukkoskuurosade voikin olla toinen juttu... Näkyykö mitään tehoamisen merkkejä?

Ruiskutin eilen päivällä Express, mcpa, moddus, decis ja mancozin seoksella reilut 4ha ohra/kaura seos kylvettyjä ja tunnin päästä ruiskutuksesta kunnon ukkoskuuro
Pitääkö olla huolissaan Ootella ei voi enää montaa päivää että tehoaako.
Lähteäkö suoraan uusimaan? Kasvuston puoleen viimeiset hetket käsillä.

Kun siinä on tuo Express niin todnäk ei tarvi hosua uudestaan.

Expressiä kyllä mutta ilman kiinnitettä koska mcpa.
Tänään olisi ollut hyvä keli ruiskutella mutta lupasi sadetta niin ei uskaltanut. No ei se satanu kuitenkaan