Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Putipuhdasta.  (Luettu 811 kertaa)

de Citonni

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8752
  • Don't dream your life, live your dreams.
Putipuhdasta.
https://www.expressen.se/ledare/de-rodgrona-blundade-for--de-grona-avfallsbergen/

Aurinko, tuuli ja vesi ovat tärkeitä aseita ihmisen taistelussa kasvihuoneilmiötä vastaan. Niitä kutsutaan "uusiutuviksi energialähteiksi" - toisin kuin öljy-, hiili- ja ydinvoima, joissa resursseja kulutetaan ja jätettä syntyy.

Mutta vaikka kesyämme aurinkoa ja tuulta, käytämme resursseja ja aiheutamme jäteongelmia.

Otsikon alla "Aurinkopaneelit – ekokatastrofi odottaa tapahtumaansa?" kertoo BBC valtavista aurinkopaneeliroskavuorista, joita uhkaa kertyä seuraavien vuosikymmenten aikana.

Maailmanlaajuisesti romun arvioidaan olevan 4 miljoonaa tonnia vuodessa vuonna 2030. Se on hallittavissa. Mutta jo vuonna 2050 voimme olla jopa yli 200 miljoonaa tonnia. Vertailun vuoksi, muovia tuotetaan 400 miljoonaa tonnia vuodessa.

Se ei ole hallittavissa. Jos mitään ei tehdä, odottavat valtavat jätekasat, jotka sisältävät lasia, muovia, alumiinia, piitä, hopeaa, kuparia ja lyijyä.

Valmius tämän välttämiseen on heikko. Tämä koskee myös Ruotsia, toteaa tarkastusvirasto uudessa raportissaan.

Ruotsissa romutettavien paneelien määrä kasvaa räjähdysmäisesti vuoden 2045 tienoilla ja saavuttaa 25 000 tonnia vuosittain viiden vuoden kuluttua.

Valtiontarkastusvirasto on kuitenkin laskenut, että aurinkopaneelit ovat käytössä koko teknisen käyttöikänsä, jonka arvioidaan olevan 30 vuotta.

Mutta kuinka pitkä taloudellinen elinikä on? Jos markkinoille tulee uusia tehokkaampia aurinkopaneeleja, kannattaa ehkä vaihtaa paneelit jo vaikkapa 10-15 vuoden kuluttua?

Ratkaisu ongelmaan on kierrätysjärjestelmät. Ongelmana on, että niitä ei juuri ole. Ei edes Ruotsissa, vaikka maata hallitsivat kahdeksan vuotta punavihreät, jotka halusivat olla globaali ympäristöesimerkki ja lupasivat 100-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa.
On niin ihanaa olla tekemättä mitään ja levätä sen jälkeen.

Eläkelläisviljelijä

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5791
Vs: Putipuhdasta.
https://www.expressen.se/ledare/de-rodgrona-blundade-for--de-grona-avfallsbergen/

Aurinko, tuuli ja vesi ovat tärkeitä aseita ihmisen taistelussa kasvihuoneilmiötä vastaan. Niitä kutsutaan "uusiutuviksi energialähteiksi" - toisin kuin öljy-, hiili- ja ydinvoima, joissa resursseja kulutetaan ja jätettä syntyy.

Mutta vaikka kesyämme aurinkoa ja tuulta, käytämme resursseja ja aiheutamme jäteongelmia.

Otsikon alla "Aurinkopaneelit – ekokatastrofi odottaa tapahtumaansa?" kertoo BBC valtavista aurinkopaneeliroskavuorista, joita uhkaa kertyä seuraavien vuosikymmenten aikana.

Maailmanlaajuisesti romun arvioidaan olevan 4 miljoonaa tonnia vuodessa vuonna 2030. Se on hallittavissa. Mutta jo vuonna 2050 voimme olla jopa yli 200 miljoonaa tonnia. Vertailun vuoksi, muovia tuotetaan 400 miljoonaa tonnia vuodessa.

Se ei ole hallittavissa. Jos mitään ei tehdä, odottavat valtavat jätekasat, jotka sisältävät lasia, muovia, alumiinia, piitä, hopeaa, kuparia ja lyijyä.

Valmius tämän välttämiseen on heikko. Tämä koskee myös Ruotsia, toteaa tarkastusvirasto uudessa raportissaan.

Ruotsissa romutettavien paneelien määrä kasvaa räjähdysmäisesti vuoden 2045 tienoilla ja saavuttaa 25 000 tonnia vuosittain viiden vuoden kuluttua.

Valtiontarkastusvirasto on kuitenkin laskenut, että aurinkopaneelit ovat käytössä koko teknisen käyttöikänsä, jonka arvioidaan olevan 30 vuotta.

Mutta kuinka pitkä taloudellinen elinikä on? Jos markkinoille tulee uusia tehokkaampia aurinkopaneeleja, kannattaa ehkä vaihtaa paneelit jo vaikkapa 10-15 vuoden kuluttua?

Ratkaisu ongelmaan on kierrätysjärjestelmät. Ongelmana on, että niitä ei juuri ole. Ei edes Ruotsissa, vaikka maata hallitsivat kahdeksan vuotta punavihreät, jotka halusivat olla globaali ympäristöesimerkki ja lupasivat 100-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa.

Kepu on ollu ongelma, mutta näköjään sekin on hallittavissa.

de Citonni

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8752
  • Don't dream your life, live your dreams.
Vs: Putipuhdasta.
https://www.expressen.se/ledare/de-rodgrona-blundade-for--de-grona-avfallsbergen/

Aurinko, tuuli ja vesi ovat tärkeitä aseita ihmisen taistelussa kasvihuoneilmiötä vastaan. Niitä kutsutaan "uusiutuviksi energialähteiksi" - toisin kuin öljy-, hiili- ja ydinvoima, joissa resursseja kulutetaan ja jätettä syntyy.

Mutta vaikka kesyämme aurinkoa ja tuulta, käytämme resursseja ja aiheutamme jäteongelmia.

Otsikon alla "Aurinkopaneelit – ekokatastrofi odottaa tapahtumaansa?" kertoo BBC valtavista aurinkopaneeliroskavuorista, joita uhkaa kertyä seuraavien vuosikymmenten aikana.

Maailmanlaajuisesti romun arvioidaan olevan 4 miljoonaa tonnia vuodessa vuonna 2030. Se on hallittavissa. Mutta jo vuonna 2050 voimme olla jopa yli 200 miljoonaa tonnia. Vertailun vuoksi, muovia tuotetaan 400 miljoonaa tonnia vuodessa.

Se ei ole hallittavissa. Jos mitään ei tehdä, odottavat valtavat jätekasat, jotka sisältävät lasia, muovia, alumiinia, piitä, hopeaa, kuparia ja lyijyä.

Valmius tämän välttämiseen on heikko. Tämä koskee myös Ruotsia, toteaa tarkastusvirasto uudessa raportissaan.

Ruotsissa romutettavien paneelien määrä kasvaa räjähdysmäisesti vuoden 2045 tienoilla ja saavuttaa 25 000 tonnia vuosittain viiden vuoden kuluttua.

Valtiontarkastusvirasto on kuitenkin laskenut, että aurinkopaneelit ovat käytössä koko teknisen käyttöikänsä, jonka arvioidaan olevan 30 vuotta.

Mutta kuinka pitkä taloudellinen elinikä on? Jos markkinoille tulee uusia tehokkaampia aurinkopaneeleja, kannattaa ehkä vaihtaa paneelit jo vaikkapa 10-15 vuoden kuluttua?

Ratkaisu ongelmaan on kierrätysjärjestelmät. Ongelmana on, että niitä ei juuri ole. Ei edes Ruotsissa, vaikka maata hallitsivat kahdeksan vuotta punavihreät, jotka halusivat olla globaali ympäristöesimerkki ja lupasivat 100-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa.

Tarkastusviraston katkera johtopäätös on, että hallitus ei ole varmistanut, että loppuun käytettyjä aurinkopaneeleja – tai tuuliturbiinien siipiä – hallitaan tehokkaasti siten, että materiaalit kierrätetään ja hyödynnetään mahdollisimman pitkälle.

Tarvittavat ohjauskeinot eivät yksinkertaisesti ole paikoillaan. Aurinko- ja tuulivoimalaitoksille myönnettäessä lupia käytetään harvoin muun muassa siitä, miten käytettyä materiaalia tulee käsitellä.

Epäselvää on, missä määrin aurinkopaneelit kuuluvat tuottajavastuun piiriin, tärkeä periaate, jonka mukaan sähkötuotteiden valmistajat, maahantuojat ja myyjät ovat vastuussa jätehuollosta.

Vaarana on, että valmistajat eivät ota vastuutaan ja että vanhoja aurinkopaneeleja ei siten käytetä uudelleen eikä kierrätetä, Valtiontarkastusvirasto toteaa.

Nykyisen hallituksen on kiristettävä sääntöjä. Ja tietysti tehokkaita kierrätyslaitoksia on perustettava sekä tänne että maailmanlaajuisesti.

Maailmassa on vain vähän laitoksia, joissa voidaan kierrättää aurinkopaneelin kaikki osat. Niitä täytyy olla paljon enemmän. Ja se on kiireellinen - ehkä enemmän kuin ymmärrämme.

Vihreä innostus, korkea öljyn hinta ja lisääntynyt halu kansalliseen energiavarmuuteen Ukrainan sodan seurauksena merkitsevät sitä, että uusia aurinko- ja tuulivoiman kasvun globaaleja ennätyksiä ollaan tekemässä liukuhihnalla.

Uusiutuvan energian tulee olla todella kestävää.

Viimeksi muokattu: 13.06.23 - klo:13:55 kirjoittanut de Citonni

On niin ihanaa olla tekemättä mitään ja levätä sen jälkeen.

jeep

  • Vieras

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 68193
Vs: Putipuhdasta.
eiks saksassa ole jo isoja alueita joille hautattu turpiinisiipiä?    ja kiva kun ei tuo kierrätys ekana hoitettu kuhan vain saatais halapaa sähkyä kaikkiin autoihin,   jotka ei palanu....

Antidesantti

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19299
  • Tämän foorumin lukeminen ei tee hyvää älykkyydelle
Vs: Putipuhdasta.
Seppu on ollu ongelma, mutta näköjään sekin on hallittavissa.

       - Veppimaisteri -

Korjaasin...    🎅
"Lähes kaikki Kuntaliiton vuonna 2007 toteuttamaan kyselytutkimukseen osallistuvat kunnat olivat tukeneet jollain tavalla vesiosuuskuntien toimintaa."