te jotka olette nyt perillä paremmin näistä riistapeltosiemenseoksista niin onko minun seos liian yksinkertainen vilja + herne? VAi pitäisikö tuossa olla vielä mukana joku heinä, apila tms?

Paremmin tiedä... Tuosta luen: https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/peltotuet/ekojarjestelmatuki/tukiehdot-ekojarjestelmatuki/tukiehdot-ekojarjestelmatuki-2023/

"Kylvä riistakasvien kasvusto siemenseoksella, jossa on vähintään kahden seuraavan kasvin tai kasviryhmän siemeniä:

apilat
auringonkukka
heinäkasvit
herne
härkäpapu
naattinauris tai turnipsi
rapsi
rehukaali
rehusokerijuurikas
rehuvirna
ruisvirna
ruistankio
rypsi
sinappi
tattari
viljat
öljypellava
öljyretikka.
Jos kylvät riistakasien siemenseoksen, jossa on viljaa, heinäkasveja tai apilaa, seoksessa pitää aina olla myös jonkin muun edellä listatun yksivuotisen kasvin siementä, joka ei ole vilja, heinäkasvi tai apila. Esimerkiksi kauran ja apilan seos ei ole riittävä, mutta jos lisäät seokseen hernettä, voit ilmoittaa sen riistakasveilla kylvetyksi monimuotoisuuskasvustoksi. Muita kuin edellä lueteltuja kasveja ei hyväksytä seokseen."

Minä kylvän kauraa ja härkäpapua ja neuvojien mukaa se riittää. Myös viljan ja herneen seos pitäisi riittää.

Heinää, ohraa ja rypsiä, on meitin valinta

No niin.Uusi viikko ja uudet kujeet ja samalla uudet ohjeet riistaseoksista luettavissa Ruokaviraston sivuilla samassa ohjeessa  mikä on tässä vähän elänyt.

Edellinen ohje tuolta osin että mitään muita kasveja kuin luettelossa on mainittu.ei sallita on yliviivattu ja lisätietona lievennys 12.6. ks.tiedote. Lievennys koskee vuotta 2023.

Antaa tosi hyvän kuvan poukkoilevan hallinnon touhuista.
Soutavat ja huopaavat yhtäaikaa..

No niin.Uusi viikko ja uudet kujeet ja samalla uudet ohjeet riistaseoksista luettavissa Ruokaviraston sivuilla samassa ohjeessa  mikä on tässä vähän elänyt.

Edellinen ohje tuolta osin että mitään muita kasveja kuin luettelossa on mainittu.ei sallita on yliviivattu ja lisätietona lievennys 12.6. ks.tiedote. Lievennys koskee vuotta 2023.

Nooh ens vuotta tai sitä seuraavia ei tarvii sit enää varmaan miettiä. Ihmettele kovin jos monimuotoisuuspeltojen tukitaso pysyy tuossa tän vuoden 270e. Ai miksi 270e eikä 300e? No siksi et noissa oli se vuosittainen vaihteluväli ja 270e oli tämän vuoden "pohja". Kakku syödään tänä vuonna monin verroin..

Jännittävää on enää siinä pysyvätkö muut ekojärjestelmän eurot niille luvatuissa tasoissa vai käykö niin et talviaikaisesta peitteisyydestä ei saakaan enää kuin 20e/ha. Vln 30e/ha ja lhn 40e/ha. SS voisi kaivaa ne varatut eurot jostain esille niin lasketaan yhdessä en vuoden tukitasot kun kohtahan tiedetään tän vuoden pinta-alat.. 

Ei kai tuo laskemalla muuksi muutu. Joka tapauksessa seuraavat vuodet ovat tukimielessä niukkuuden vuosia. Monimuotoisuuksia ja myös maanparannuksia on tänä kesänä vaihdettu viime hetkellä, kasvunsa kesken  päättäneille viljamaille.

Onhan tuo 270 € sentään pari tonnia kuivuudenpanemaa ohraa.

-SS-

Ei kai tuo laskemalla muuksi muutu. Joka tapauksessa seuraavat vuodet ovat tukimielessä niukkuuden vuosia. Monimuotoisuuksia ja myös maanparannuksia on tänä kesänä vaihdettu viime hetkellä, kasvunsa kesken  päättäneille viljamaille.

Onhan tuo 270 € sentään pari tonnia kuivuudenpanemaa ohraa.

-SS-

Kahden kuivuudenpaneman hehtaarin sato siis .

Tuosta kasvipeitekorvauksesta sen verran, että mikäli toteutuva tukitaso olisi oikeasti luokassa 20 €/ha, tulevina vuosina mustaa maata näkyisi syksyisin toosi paljon...

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 12.06.23 - klo:17:22

Ei kai tuo laskemalla muuksi muutu. Joka tapauksessa seuraavat vuodet ovat tukimielessä niukkuuden vuosia. Monimuotoisuuksia ja myös maanparannuksia on tänä kesänä vaihdettu viime hetkellä, kasvunsa kesken  päättäneille viljamaille.

Onhan tuo 270 € sentään pari tonnia kuivuudenpanemaa ohraa.

-SS-

Kahden kuivuudenpaneman hehtaarin sato siis .

Tuosta kasvipeitekorvauksesta sen verran, että mikäli toteutuva tukitaso olisi oikeasti luokassa 20 €/ha, tulevina vuosina mustaa maata näkyisi syksyisin toosi paljon...

Täällä aiemmin oli 11€/ha suurin ja yli 75%nurmee,ei ollenkaan,20€ tähän nähen on paljon.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 12.06.23 - klo:17:22

Ei kai tuo laskemalla muuksi muutu. Joka tapauksessa seuraavat vuodet ovat tukimielessä niukkuuden vuosia. Monimuotoisuuksia ja myös maanparannuksia on tänä kesänä vaihdettu viime hetkellä, kasvunsa kesken  päättäneille viljamaille.

Onhan tuo 270 € sentään pari tonnia kuivuudenpanemaa ohraa.

-SS-

Kahden kuivuudenpaneman hehtaarin sato siis .

Tuosta kasvipeitekorvauksesta sen verran, että mikäli toteutuva tukitaso olisi oikeasti luokassa 20 €/ha, tulevina vuosina mustaa maata näkyisi syksyisin toosi paljon...

Epäilen et sitä mustaa näkyy enemmän kuin ennen ainakin entisellä kohdentamisalueella kuin ennen vaikka korvaus on tuon 50e/ha. Ennen riitti 60% kasvipeitteisyyteen että sai rahat 100% nyt oltava joka hehtaari oikeasti. Moni varmasti kokee et 50e takia ei kannata kevään muokkailuja vaikeuttaa.

Tuossa nyt sinänsä mennään ihan väärään suuntaan jos kuivuus on se ongelma kun aletaan syksyllä muokkaamaan. Mut onhan sitä sanottu et viljelijän oppiminen vie sukupolven. 

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 12.06.23 - klo:18:22

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 12.06.23 - klo:17:22

Ei kai tuo laskemalla muuksi muutu. Joka tapauksessa seuraavat vuodet ovat tukimielessä niukkuuden vuosia. Monimuotoisuuksia ja myös maanparannuksia on tänä kesänä vaihdettu viime hetkellä, kasvunsa kesken  päättäneille viljamaille.

Onhan tuo 270 € sentään pari tonnia kuivuudenpanemaa ohraa.

-SS-

Kahden kuivuudenpaneman hehtaarin sato siis .

Tuosta kasvipeitekorvauksesta sen verran, että mikäli toteutuva tukitaso olisi oikeasti luokassa 20 €/ha, tulevina vuosina mustaa maata näkyisi syksyisin toosi paljon...

Epäilen et sitä mustaa näkyy enemmän kuin ennen ainakin entisellä kohdentamisalueella kuin ennen vaikka korvaus on tuon 50e/ha. Ennen riitti 60% kasvipeitteisyyteen että sai rahat 100% nyt oltava joka hehtaari oikeasti. Moni varmasti kokee et 50e takia ei kannata kevään muokkailuja vaikeuttaa.

Tuossa nyt sinänsä mennään ihan väärään suuntaan jos kuivuus on se ongelma kun aletaan syksyllä muokkaamaan. Mut onhan sitä sanottu et viljelijän oppiminen vie sukupolven. 

Sanoisin, että kevään sänkimuokkaus ei toimi kylmän ja sateisen alkutoukokuun aikana juurikaan paremmin, kun se pohjamaa vaan tahtoo tallautua eri tavalla kuin kynnöksellä ja tasatulla syyskevytmuokatulla. Kun se kylmästä sängestä ponnistava oras tuntuu jäävän olemattomaksi, ja sitten tulee hullunkuivaa ja kuumaa tuulta, niin siihen jää. Syyskynnöksellä hyvin tasattuna ja äestettynä on jo puoleen sääreen tuuhea kasvusto, ei pääse aurinko paahtamaan maata. Kyllä sieltä maasta sitten vettä ylöskin tulee.

Tuossa äsken oli puhetta kollegan kanssa yhdestä suorakylvetystä syksyn glyfonurmesta, että ei orastunut. Ja itsellä oli äestetty nurmi, ei sekään orastunut. Sama ongelma kummassakin tavassa, ehkäpä maa vain kuivuu, kun elävät heinämaatkin ovat melko kituvia.

-SS-

Aivan sama mitä tonne kuivaan koppuraan kylvää..Ja kahteen viikkon ei oo luvattu sadetta. Mielenkiintoinen seurata erinomaista poukkoilua ja laittaa silmät kiinni ja tehdä ens kevään viljelysuunnitelmia. Ehdothan ehtii muuttu monta kertaa ennen toukokuu 24 jää. Ja mitä tulee tuohon kasvivalikoiman muuttumiseen olisi kiva kuulla selitys, miksi ne on tarvinut vaihtaa. Ja onko vaihto vaan tälle vuodelle ja selitys kun siemenpakkamot eivät tietysti ehtineet regoida aikaisempiin toukokuussa annettuihin ehtoihin. Ja nytkö muka niiden pitäisi ehtiä reagoida paremmin..Tälläisen katovuoden kun tämä vuosi tulee oleen. Olisi nyt tärkeä keskittyä ensi vuoden kylvöihin. Tän vuoden viljoista tulee oravankynsiä ja sitä kautta siemenhaasteet  tulee olemaan kovat ensi keväänä.

^

Tätä vuotta tuo lievennys vain koskee eikä kasvivalikoimaa sinänsä muutettu,poistettiin vain teksti "ettei hyväksytä muita kasveja mitä luettelossa on".

Nämä viranhaltijat ruokavirastossa ovat  sen verran kuutamolla noiden pykäliensä kanssa etteivät tiedä sitä että joku noihin seoksiin tarvittavat lajit viljelee jossain.Sitten ne  lajikkeet sekoitellaan pakkaamossa muihin lajkkeisiin,muodostettan sopivia seoksia ja toimitetaan talvella kauppoihin josta taas viljelijät ja muut käyttäjät niitä sitten ostavat auringon kiivetessä keväällä ylemmäs ja kun suunnitelmat lyödään lopullisesti lukkoon.

Ei se voi mennä niin että touko-kesäkuun vaihteessa muutetaankin tulkintaa kun iso osa käyttäjistä on jo kylvänyt peltonsa.Pakkaamoissa repivät muutakin kuin siemensäkkejä tämän takia.Ja olihan tässä valtioneuvostokin mukana tuossa asetuksessa mutta kai tuo juristi Kurvinenkin havahtui siihen kun vähän tönäistiin että ei takautuvat muutokset oikein istu länsimaiseen tyyliin.

Sinänsä outoa jos pelloolla on nimenomaan tarkoitus ruokkia riistaa, niin seokseksi riittää Herne-kaura.
Mitä monipuolisempi seos on niin paremmin siellä on evästä elikoille koko vuodeksi.

Sinänsä outoa jos pelloolla on nimenomaan tarkoitus ruokkia riistaa, niin seokseksi riittää Herne-kaura.
Mitä monipuolisempi seos on niin paremmin siellä on evästä elikoille koko vuodeksi.

Eikös nykyään riistapellon saa lopettaa jo syksyllä, joten taitaa tuo riistan ruokinta olla ihan sivuseikka.

Lainaus käyttäjältä: Paalari - 13.06.23 - klo:14:25

Sinänsä outoa jos pelloolla on nimenomaan tarkoitus ruokkia riistaa, niin seokseksi riittää Herne-kaura.
Mitä monipuolisempi seos on niin paremmin siellä on evästä elikoille koko vuodeksi.

Eikös nykyään riistapellon saa lopettaa jo syksyllä, joten taitaa tuo riistan ruokinta olla ihan sivuseikka.

Näin varmasti monelle onkin riistan ruokinta täysin sivuseikka. Niinkuin joku sanoi niin peitatut siemenenloput on hyvä hävittää riistapeltoon ja jos nyt hernettä sattuu löytymään niin kauppaan ei tarvitse mennä.

Kaikkein tärkein siinä on se 300e joka tulee tilille ja tietysti nyt valvonnan tiukkaantuessa olisi hyvä tulla jonkinlaista kasvustoakin.

Nämä erilaiset hömppätuet ovat siitä hölmöjä et viranhaltijoiden pitää kehitellä mitä ihmeellisempiä juttuja jotka sitten syötetään poliitikoille Suomessa ja eu tasolla. Poliitikot ovat yleensä täysin pihalla mistä päättävät ja näin ollen parhaimmat lobbarit saavat asiansa läpi. Se on hienoa kun ensin pelastettiin Itämeri ja nyt on vuorossa ilmasto.  ei sillä et tärkeitä asioita molemmat mut oikeat toimet eivät kohdistu aina oikein ja viljelijät monesti keräävät rahat.