mutta mistä nykyään enää saa selvää onko tieteellinen julkaisu tekoälyn vai immeisen tekemä? ja mikä ero huhulla ja keksityllä?
Nykyään ollaan vähän sellaisella natsien eugeniikkatiellä. On olemassa vahva ajatus jostakin ja sitä yritetään todistella tieteellisesti. Tutkimuksen aikana tulevat mahdolliset epäkohdat sivuutetaan, jos ne eivät tue alkuperäistä ajatusta. Tästä seuraa pseudotiedettä, jonka mukaan mm. tekoälykin toimisi. Onneksi tällaista valmiin tuloksen ympärille rakentuvaa kritiikitöntä todistelututkimusta ei harrasteta jokaisessa tutkimusaiheessa. Ainoastaan kiihkeän ideologian täyttämissä tutkimuksissa, joissa on paljon tulkinnanvaraa.
Esimerkiksi natsien perintö ja Yhdysvaltojen orjatouhut ovat aiheuttaneet sellaisen vakavan epäkohdan, että ihmisryhmien tai ihmisrotujen ominaisuuksien tutkiminen on käytännössä mahdotonta. Kun esim. empiirinen kokemus on näyttänyt, että aasialaiset integroituvat johonkin yhteiskuntaan paremmin, kuin esim. afrikkalaistaustaiset. Sellaisesta tutkimuksesta vihjaaminenkin johtaa uuninluukkujen kalisteluun ja hakaristien esiinmarssiin.
Tällaiset tabut tiedemaailmassa luovat valtavia aukkoja kokonaiskuvaan ja haittaavat esim. tekoälyn toimintaa käsiteltäessä suuria määriä tutkimusdatoja. Ja suurien datamäärien tulosten tehokkaasta tulkinnasta syntyy todellisuuteen vielä suurempia vääristymiä. Nämä taas aiheuttavat yhteiskuntaan vastakkainasettelua, kun jonkun asian syytä ei tiedetä tai haluta tietää tai jopa niin, että asian mainitseminen on kielletty laissa. Tällaisesta rajoittuneisuudesta ei seuraa lopulta mitään hyvää.
Ja kun esim. yle esittää jonkun asian faktana, sen pitäisi kertoa asiat niin, että kenen mukaan asia on näin ja mihin se perustuu ja miksi. Nyt melkein kaikki vasemmistohegemonian asiat menevät läpi ilman kriittistä tarkastelua. Siksi valeuutisen ja faktan raja on häilyvä tai oikeastaan ne ovat sekoittuneet keskenään. Siksi kuulijalta tai katselijalta vaaditaan yhä enemmän kriittistä suhtautumista mihin tahansa journalistiseen julkaisuun.
