Olen päättänyt alkaa näitä kerääjäkasveja kokeilemaan. Nyt olis kiva tietää minkälaisia torjunta-aineita voi käyttää erilaisten kerääjäkasvien kanssa. Mutta on iso vaiva tutkia lukuisten torjunta- aineiden tietoja, ja selvittää mikä kerääjäkasvi kestää mitäkin torjunta-ainetta. Joten olisiko missään  netissä tai paperijulkaisussa mitään yhteenvetotaulukkoa näistä yhdistelmistä? Ensin aion muutamalle lohkolle kokeilla valkoapilaa,mitäköhän aineita sille voi ruiskuttaa?

Heinät kestävät torjunta-aineita hyvin, pois lukien hukkakaura- aineet ja Broadway/Attribut.

Pelkällä valkoapilalla ei enää pysty kerääjäkasvitoimenpidettä tekemään, niin ei kannattane apiloilla edes yrittää höystää kerääjäkasvikylvöstä.

-SS-

-SS-

Suojaviljan ohjeilla menee suurin osa kerjääjäkasveista. Valkoapila ottaa nokkaansa muista paitsi Glyfosaatista. 

kylvät sen kerääjän rikkaruiskutuksen jälkeen.

Turha apilan kanssa leikkiä, kun sitä ei saa pelkästään olla... Mutta jos apilaa laitat joukkoon, niin lienee Harmony 50 SX + MCPA ainut järkevä vaihtoehto. Heinille käy aika hyvin kaikki perusaineet: Ariane S, Cantor, Starane, Tooler jne.

Se onkin mennyt ohi korvien, ettei saa olla kerääjäkasvi pelkkää apilaa, vaikka Teams-tukikoulutuksia olen kuunnellutkin,
Löysin kuitenkin nettiä kaivelemlla taulukon, josta on varmaan monille hyötyä.

https://aoe.fi/api/v1/download/file/rikkakasvientorjuntaaineidenkayttokeraajakasvienviljelyssa2021-1643270113567.pdf

muutaman vuoden kokeilin kerääjiä apilalla. exspressillä saa ihan kohtalaisen matara ongelman aikaiseksi. nyt olenkin pari vuotta mennyt ilman kerääjiä ja torjunut rikat ihan oikeilla aineilla.

muutaman vuoden kokeilin kerääjiä apilalla. exspressillä saa ihan kohtalaisen matara ongelman aikaiseksi. nyt olenkin pari vuotta mennyt ilman kerääjiä ja torjunut rikat ihan oikeilla aineilla.

Ei sitä apilaa saa laittaa, jos vuodesta toiseen kerääjiä käyttää. Yksi vuosi menee ellei valvattia, ohdaketta, mataraa, vesiheinää jne. Tarkoittaa sitä, että eikun heinämaisia ja niistä italian raita. Just eilen pussitin ohraa, ja samalla peittauksen, hivenien lisäksi myös raiheinää säkkiin. Samalla kaavalla mennyt kai neljättä vuotta peräkkäin, ja tosi hienosti pelittää. Näillä main riittää 2kg/ha, niin kasvusto on komean vihreä viikko puinnista, mikäli puinti elokuulla. Valkoapilaa kokeillut ja rikan torjuntaa eri resepteillä, ja kyllä apilan tappaa kaikki "oikeat" rikka-aineet/määrät. Toisaalta jos apila on tarkoitus tappaa, ei sitä saa hengiltä millään 

Valkoapila täytyy ottaa ehdottomasti mukaan, pelkkä raiheinä on melko kevyt esitys ja sitä käytetään ensisijaisesti kerääjäkasvituen keräämiseen, pellon kasvukuntoon sillä on hyvin rajallinen vaikutus.

Uusimmassa Leipä kapeammaksi lehdessä on hyvä taulukko, jossa todetaan.
                                                               Kasvustoon sitoutuneet ravinteet kg/ha
                                         N                                P                            K
Valkoapila                   33-67                     3-5                        25-47
Sinimailanen              35-38                     3                             20-22
Italian raiheinä          19-24                      1-2                          11-24

Kasvinsuojelusta voisi sanoa, että muuta vaihtoehtoa ei ole kuin sekoitus Express 8-11g/ha+ MCPA 0,5l/ha.
Kerääjäkasvia kannattaa kierrättää lohkolta toiselle tai pitää aina seuraavana vuonna väliä, että voi taas kovemmilla aineilla kuitata edellisen vuoden heikomman torjunnan. Voisi pohtia myös syksyistä välikasvia ja kylvää vaikka viljaa viljan perään, hyvä kerääjäkasvi sekin on. Pääasia, että pellossa olisi puintien jälkeen perustettuna hyvä kasvusto.

Apilan typensidonta ei käynnisty, jos maassa on runsaasti helppoliukoista lannoitetyppeä. Tällöin apilakin vain sitoo lähinnä viljelykasville tarkoitettuja ravinteita.

Vain lannoittamattomassa ja vaikealiukoista orgaanista typpeä sisältävässä maaperässä apilan typensidonta pääsee oikeuksiinsa.

Siksi kerääjäkasviksi kannattaa valita mahdollisimman vähän viljelykasvilta ravinteita varastava hidaskasvuinen heinä.

Italian raiheinä muutama kilo/ha lienee turvallisin vaihtoehto. Oraille rikkaruiskutuksen jälkeen levittämällä en saanut apiloita, timoteitä, niittonurmiseosta lähtemään sirkkalehdelle, kuin vasta elokuun alun ukkoskuuron jälkeen 30 kg levittämällä. Silloinkin melko harvakseltaan.

Syyssateissa kevytmuokkauksen jälkeen iti koko sadan kilon sekalaisten nurmisiemenien ja apiloiden satsi kerralla. Kyllä oli heinäturvetta pellon pinnalla silloin.

Riistapeltoon laitettuna italian raiheinä teki seuraavana kesänä mahtavan korsisadon tähkineen, talvehti erittäin hyvin.

-SS-