Itse en luomussa ole mutta kylvin maanparannusmielessä valkomesikkää parille lohkolle. Kuinka yleistä on mesikän käyttö luomussa?
Juttujen mukaanhan se on ihan valtavan hyvä typensitoja. Tänä vuonna nään miten kasvaa. Viime vuonna kylvin kauran kanssa.

Sinänsä luomuviljan hinnan putoaminen ja kysynnän tökkääminen ei tule yllätyksenä, sanoin sitä jo vuosia sitten kun oli valtava luomurynnistys että on iso riski että näin tulee käymään, toki näin rajua myllerrystä ei pystynyt ennustamaan.

Lainaus käyttäjältä: eevertti - 08.03.23 - klo:08:06

Itse en luomussa ole mutta kylvin maanparannusmielessä valkomesikkää parille lohkolle. Kuinka yleistä on mesikän käyttö luomussa?
Juttujen mukaanhan se on ihan valtavan hyvä typensitoja. Tänä vuonna nään miten kasvaa. Viime vuonna kylvin kauran kanssa.

Ei omia kokemuksia mut mitä kuullut niin talvehtiminen kanssa ollut ongelmia. Jostain syystä ei ole yleistynyt. Kenties pelätään sitä et siitä jää "rikkakasvi" peltoon joka sitten hajallaan pilaa viljan..

Tosiaan kun en ole luomusta niin luulisi tuon rikka-aineita tottelevan siinä missä muutkin 🤔

Lainaus käyttäjältä: Petri - 08.03.23 - klo:06:57

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 07.03.23 - klo:22:16

Eipä ole luomuihmiset koskaan kommentoineet apilamätäongelmista tms. Omien kokemusten mukaan apila kyllä häviää nurmista, mitä kauemmin peltoa pidetään heinällä. Laitumilla eläimet tallovat ja sille apila on herkkä. Kaikesta huolimatta apila on melko talvenherkkäkin. En tiedä vaikuttaisiko nurmien niitto eli pitäis murskata kasvusto, että uusi kasvusto pääsee helpommin kasvamaan läpi. Jostain muistelen lukeneeni, että apilaa tulisi pitää minimissään kolme vuotta, koska juuristo kasvaa koko ajan ja se olisi maan rakenteelle eduksi.

Apila on taudinarka. Se nurmesta nurmeen uudistaminen johtaa joko hetkelliseen totaalimahalaskuun (apilamätä eli pahkahome) tai ehkä kuitenkin todennäköisemmin apilaväsymykseen eli erilaisten ns. minipatogeenien lisääntymiseen ja sitä kautta kasvun heikkenemiseen. Sitten vielä juurilaho eli yleinen vanhuudenheikkous viimeistään kolmantena tai neljäntenä nurmivuonna. Juuristo kehittyy toisena nurmivuonna jo täyteen vahvuuteensa eli esikasviarvon kannalta viherlannoitusvaikutus ei siitä enää normitilanteessa parane.

Puna- tai alsikeapilalla nurmen optimi-ikä on 2-3 vuotta ja välivuosia saman verran. Eli oppikirjamainen intensiivinen viljelykierto on sadontuoton kannalta paras.

Kiitos Petri kattavasta analyysistä. Tältä pohjalta ei siis ole järkevää käyttää apilaa jos tavoitteena on pitkäaikaisen luonnonhoitopellon perustaminen. Olisiko siis perinteinen timotei+nurminata sellaisiin paras vaihtoehto.