...viime talvena antautui just kasattu vaja
Noin voi käydä, jos ottaa 90-vuotiaan timpurin. Mutta ei kyllä muuten. Onko vika sepässä vai hiilissä 
Suunnittelun lujuus- ja kantavuuslaskennasta vastanneessa älyssä on ollut bugi.
Mutta kun pykälät täyttyy sillä leimatulla mut ei sillä omalla vaikka olisi kuinka järeetä.. 
Sehän on tärkeintä että paperilla on oikein, niinhän se on tässä maailveilyssäkin.
Tietysti asiallinen raaka-aine ei auta siihen jos sitä käytetään väärin...
kohde lienee ollut sellainen että se rakennesuunnitelma ei ole ollut kenekään tarkastama ja leimaama?
Käytännössähän tässä menee niin että kun tehdään omatarverakentamista niin yleensä harrastetaan sellaista varman päälle mitoittamista että varmasti kestää.
Tässä talossa oli kattorakenteen pystytolppina jotain suosta pelastettuja puoliksi lahonneita pölkkyjä. Semmoisia joissa männystä lähinnä kovat oksat ja tervainen ydin oli jäljellä. Lienee loppunut rakentajilta puutavara kesken silloin 1800-1900-luvun vaihteessa ... mutta silmämääräistä paksuuden ylimitoitusta oli niin reippaasti että olihan nuo vaajat 100 v kestäneet, olisivat kesäneet toisenkin 100 v jos en olisi niitä vaihtanut.
Sitten kun insinööri laskee moderneja pitkän jännevälin kantavia rakekenteita niin se lasketaan aika tarkkaan, toki varmuuskertoimilla mutta turhaa raaka-ainemenekkiä karttaeen. Jos puutavara ei olekaan sitä mitä taulukossa oletetaan tai liitoksissa tai jäykistyksissä on sanomista niin ne kertoimet on helposti menetetty. Lisäksi lasketaan että lumikuorma alueella x on sitä ja tätä; jos tulee erittäin poikkeuksellinen lumimäärä niin sitten se pitää poistaa tai muuten käy nolosti. Niinhän ne on monet kuplahallitkin, ne eivät laskelmien mukaankaan kestä edes suhteellisen yleisiä lumikuormia eikä varsinkaan toispuoleisia sellaisia.