Naudanlihashowta ja muuta sellaista kun on meneillään, niin pitäisikö myös muistuttaa muutamasta jutusta.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/731c291e-0ab3-484f-92d5-20d816972dbe

Onko tietyillä tuotantosektoreilla tai tuotantoalueilla luulo siitä, että ilman eläintuotantoa viljatouhuilu ei enää kannata? Koska sitä viljaa on sitten niin paljon liikaa markkinoilla, että hinnat putoavat alas. Vai onko tässä kyse siitä, että viljateollisuutta ei kiinnosta ostaa pieniä viljaeriä, jolloin viljamarkkinat pienten viljaerien alueilla romahtavat. Koska koko maan kattavaa todenperäisyyttä ei tuolle viljan hinnan romahtamiselle suhteessa eläintuotannon vähenemiseen ole olemassa.

Toisaalta pienet viljatilat ovat voineet vielä elää ainakin harrastusmielessä niillä tuotantoalueilla, joissa viljan on voinut myydä suoraan eläintilalle rehuksi. Mutta taas toisaalta pienet viljaerät ovat sitten ostajan määrittelemissä hinnoissa ja vilja vaihtaa omistajaa polkuhintaan. Tämä on kai sitten c-alueen ongelma, koska ab-alueella viljan saa myytyä jopa ihmisten ravinnoksi.

Onko tällainen viljan hinnan romahtaminen ilman eläintuotantoa ihan laajakin käsitys vai mistä on kyse?

Areenahan on vapaa Ee muuta kun yrittämmään ja tekemään pisnestä maatavilijelemällä Tuattamalla sitte vilijaa tae kotielläen tuotteita  Maanvilijely se kun on se varssinaenen "kultakaevos" Tuki alueista riippumatta  Sei pelaa joka pelekää Sanokaa mitä sanotta Naorattaa

En itse havainnut tuossa artikkelissa mitään viittausta viljan hinnan ja naudanlihantuotannon suhteesta. Käsittääkseni artikkelissa puhutaan naudan loppukasvatusalasta, ei mistään muusta.

Seitsemäsosa viljatuotteina ruokapöytään – ruissato lähes kokonaan

https://www.luke.fi/fi/uutiset/viljasadolla-on-monenlaista-kayttoa-ruokaa-rehua-vientia-ja-varastoja

En itse havainnut tuossa artikkelissa mitään viittausta viljan hinnan ja naudanlihantuotannon suhteesta. Käsittääkseni artikkelissa puhutaan naudan loppukasvatusalasta, ei mistään muusta.

Hyvä huomio. Siitä tais olla juttua tuossa printtiversiossa, joka tulee postilaatikkoon. Vai olenko sekoittanut taas johonkin muuhun juttuun. Kysehän oli siitä, että ilman eläintuotantoa, viljaa olisi markkinoilla niin paljon, että sen hinta romahtaa. Perustuuko tämä olettamukseen vai johonkin globaaliin laskelmaan? Mitä se noihin markkinahintoihin vaikuttaisi, jos Suomessa ei olisi eläintuotantoa? Ehkä se vaikuttaisi johonkin suuntaan hinnoissa, jos koko maailma siirtyisi kasvissyöntiin.

ps. Aika vähän on ollut vuosikymmeninä kurjaa juttua siitä, että viljan hinta on liian alhainen. Mutta kun se on ollut liian kallista, silloin on kuulunut meteliä.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 05.10.22 - klo:22:40

En itse havainnut tuossa artikkelissa mitään viittausta viljan hinnan ja naudanlihantuotannon suhteesta. Käsittääkseni artikkelissa puhutaan naudan loppukasvatusalasta, ei mistään muusta.

Hyvä huomio. Siitä tais olla juttua tuossa printtiversiossa, joka tulee postilaatikkoon. Vai olenko sekoittanut taas johonkin muuhun juttuun. Kysehän oli siitä, että ilman eläintuotantoa, viljaa olisi markkinoilla niin paljon, että sen hinta romahtaa. Perustuuko tämä olettamukseen vai johonkin globaaliin laskelmaan? Mitä se noihin markkinahintoihin vaikuttaisi, jos Suomessa ei olisi eläintuotantoa? Ehkä se vaikuttaisi johonkin suuntaan hinnoissa, jos koko maailma siirtyisi kasvissyöntiin.

ps. Aika vähän on ollut vuosikymmeninä kurjaa juttua siitä, että viljan hinta on liian alhainen. Mutta kun se on ollut liian kallista, silloin on kuulunut meteliä.

Ei näköislehdessäkään ollut nopeasti katsoen muuta.

Mutta noin muuten voisi veikata että jos maidon, munien ja lihantuotanto tippuisi ihan pieneksi tai kokonaan pois, niin kotimaisen maataloustuotannon kokonaisvolyymit tippuisivat aika isolla kädellä. Viljan kulutus on nykyään 80kg per henki vuodessa. Se tekee alle puoli miljardia kiloa, samalla kun viljan tuotanto on neljä miljardia kiloa. Toki ehkä 100 miljoonaa kiloa lisää voisi tulla kotimaista kulutusta jos ei olisi ollenkaan kotimaisia eläintuotteita.... Mutta joku voisi laskelmoida että kansallisesti ei kannata tukea neljän miljardin viljakilon tuotantoa jos siitä menee yli 3 miljardia kiloa vientiin. Euroina maitoa on tuotettu Suomessa isommalla summalla (tuottajahinta) kuin viljaa vaikka kaikki tuotettu vilja olisi myyty maailmanmarkkinahinnoilla. Lihan ja munien tuotanto on yhteensä kanssa kokonaisvolyymiltaan isompi toimiala kuin peltoviljely

Kakkinensa sanoisin että viljan hinta ei varmaan hirveästi muuttuisi jos tuotantoeläimet suomesta katoaisi, mutta koko ala muuttuisi varmaan aika paljon.

Mitä sillon tapahtuiskaa jos kaekki naota ym kotielläen tuatanto suommesta hävitettäs Itkuva ja hannasten kiristystä siitä sillon seoraes Eekös vaarran merkit oo jo ilimassa Eehän ihiminen elä ihan pyhällä henkellä   ruokkaa se tarttee ihan joka päevä Sillon  sitä tullee ihiminen kärtyseksi kun on näläkä eekä sillä oo mittää ruokkaa  Vae miten se on Sanokaa mitä sanotta Naorattaa

Pessimisti ei pety koskaan mutta ala kyllä tulee muuttumaan paljon kun uusi tukikausi alkaa ja aletaan viherryttämään oikein urakalla. Oli sitten c aluetta tai ei.

mutta onko koko suomenn  viljasato aina markkinakelpoista?   ei kaikki vilja kelpaa hyvinäkään vuosina markkinoilla ruuaksi.   ja suomessa nuo syksyn säät aina heittelee..    pohosimpana kasvualustana.

No niin. Väärä uutislinkki.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/bf76a511-dc50-4cc4-b4b5-9cd977adea71

Lehtiversiossa koko jutun otsikko on "Viljanviljely loppuu ilman kotieläintuotantoa".

Otsikko on lainausta jutussa olleiden kavereiden mielipiteestä. Varmasti se joillakin tiloilla loppuu. Jotkut tilat pakottavassa tarpeessa hakevat viljoille markkinoita muualta. Jotkut taas saattavat erikoistua muihin kasveihin.

Tämä rakennemuutos on nimittäin tapahtunut jo ab-alueella, jossa eläintuotanto on hiipunut.

Juttuhan käsitteli naudanlihatuotannon kurimusta ja tällaisessa tilanteessa halutaan tietenkin hakea tukea kaikista seurauksista, mitä oman tuotannon loppuminen merkitsisi.

Pitäisikö maatalouden rakennemuutoksen poliittiset kahleet irroittaa ja päästää c-aluekin kellumaan koko maata kattavan tukipolitiikan aalloille? Ehkä pitäisi. Ehkä olisi jo pitänyt aikoja sitten. Nyt tällainen tempaus ei olisi huoltovarmuuden kannalta järkevää, mutta ehkä sitten kun ryssän touhut joskus rauhoittuvat.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 05.10.22 - klo:22:40

En itse havainnut tuossa artikkelissa mitään viittausta viljan hinnan ja naudanlihantuotannon suhteesta. Käsittääkseni artikkelissa puhutaan naudan loppukasvatusalasta, ei mistään muusta.

Hyvä huomio. Siitä tais olla juttua tuossa printtiversiossa, joka tulee postilaatikkoon. Vai olenko sekoittanut taas johonkin muuhun juttuun. Kysehän oli siitä, että ilman eläintuotantoa, viljaa olisi markkinoilla niin paljon, että sen hinta romahtaa. Perustuuko tämä olettamukseen vai johonkin globaaliin laskelmaan? Mitä se noihin markkinahintoihin vaikuttaisi, jos Suomessa ei olisi eläintuotantoa? Ehkä se vaikuttaisi johonkin suuntaan hinnoissa, jos koko maailma siirtyisi kasvissyöntiin.

ps. Aika vähän on ollut vuosikymmeninä kurjaa juttua siitä, että viljan hinta on liian alhainen. Mutta kun se on ollut liian kallista, silloin on kuulunut meteliä.

Linkitit väärän jutun, kyllähän tuossa suoraan sanotaan että bisnes on perustunut halpaan viljaan jne.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/bf76a511-dc50-4cc4-b4b5-9cd977adea71

Väärän jutun alunperin linkitin. Korjasin sen tuossa edellisessä kommentissa. Halpaan viljaan perustunut toiminta on myös ostajan markkinoilla polkenut viljan hintaa huomattavasti alemmaksi verrattuna Suomen keskimääräiseen ostohintaan. Eli kun ostajina on ollut vain muutama eläintila, he ovat voineet myös polkea pienerien hintaa alas. Kun viljaharrastus ei enää ole ollut kannattavaa kustannusten noustessa, halpaa viljaa ei ole ollut enää saatavilla.

Että kun rakennemuutos tapahtuu ryminällä, niin onhan se hurjaa menoa. Pienistä touhuista suuriksi kasvaneet osuuskunnat eivät enää ole viljelijöiden asialla. Jos kaupan katteesta saisi edes hiukan jaettua rahaa alaspäin, niin tilanne olisi toinen. Tämä tarkoittaisi suunnitelmatalouteen palaamista ja sepe saisi hommia projektikoordinaattorina tai kokemusasiantuntijana.

Toki oppikirjatiedoissakin on jo vähintään vuosisadan ajan ollut tieto, että jos kasvinviljelytuotteiden kalorit laitetaan kiertämään elukan aineenvaihdunnan kautta, saadaan maukkaampaa ruokaa, mutta vähemmän kokonaisenergiaa.

Nurmirehulla ruokitut märehtijät ovat vähän toinen juttu, koska ihminen ei ole ruohoruokainen, mutta silti märehtijätkään eivät kovin vähällä maapinta-alalla tule toimeen.

Maapallolla on osa ihmisistä jo nyt kasvissyöjiä, joten elintasomaiden siirtyminen kasvipohjaiseen ruokavalioon ei ehkä pudottaisi viljan ja muun viljelyn tarvetta kolmannekseen, mutta ehkä 2/3 aikaisemmasta.

Suomen tilanteen osalta on ihan samantekevää, onko käyttöä kotimaassa tai ei. Nämä vähät viljat uppoavat maailmanmarkkinoille kyllä hyvin, Että jos massaviljasta saa vaikka maailmanmarkkinahinnan - 20 € , niin viljely olisi ihan tarkoituksenmukaista. Mutta tahtoo olla -60€, jopa enemmän, niin onhan siinä jo hiukan miettimistä.

-SS-