Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Pikku traktorin hydrauliikka  (Luettu 3231 kertaa)

jpjulku

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19
Vs: Pikku traktorin hydrauliikka
Sain maahantuojalta tiedon, ettei pumppu ole säätyvätilavuuksinen, eikä järjestelmä siten kuormantunteva. En sitten tiedä, miksi tuo "power beyond" maininta on manuaalissa.
Maahantuojan tarjoamassa ratkaisussa paine lisälohkolle otetaan traktorin takana olevasta ulosotosta ja paluu myös sitä kautta. Sanoit, että traktorin oma suuntaventtiili voi ahdistaa paluulinjassa. Onko siinä edes mitään suuntaventtiiliä, jos paine on heti pikaliittimen takana (vai ymmärränkö jotain perusteellisesti väärin) ? Olisikohan tuohon tarkoituksenmukaista rakennella vapaa paluu, esim laittaa pieni lisäöljysäiliö ja siihen myös suodatin..? Öljymääräthän tuossa ovat pieniä, eli onkohan paluulinjan ahdistaminen ongelma?
Black Bruinissa on freewheel -toiminto. Kun ei tule painetta, niin navat ovat "vapaalla".
Ohessa kuva maahantuojan lisälohkosta.

Alkaa asia hahmottua ihmettelyn sijaan. Eli perinteinen ympäripumppaava ilmeisesti.

Siitä takapään liittimestä... tuleeko se suoraan pumpulta vai onko siinä paine vain kun vetää jostain vivusta? Jos se vaatii vivun vetämisen niin silloin se tulee suuntaventtiililtä jota se vipu komentaa. Se voi tulla myös suoraan pumpulta, mutta silloin pitäisi varmaan tukkia joku muu kiertoreitti jonne öljy muuten menee. Toimii toki niinkin että ei kytke sinne 2-toimisen venttilin lähtöihin mitään ja ottaa öljyn jostain sopivasta paikasta pumpun ja sen suuntaventtilin väliltä. Sitten kun vetää sen suuntaventtilin vivun niin vapaakierto loppuu eikä öljy pääse enää muualle kuin sinne uuteen haaraan.

Mahdollinen ahdistus riippuu ihan siitä miten nuukasti se systeemi on mitoitettu. Nosturin  2-toimisten sylinterien tapauksessa on kuitenkin mahdollista tilanne että kuormaajaan menee 20 l mutta takaisin tuleekin 30 litraa. Silloin saattaa paikat käydä ahtaiksi jos kukaan ei ole tuollaista tilannetta ajatellut, varsinkin pakkasaikaan kylmillä öljyillä.

Napamoottorit ovat siis BB.. eli se vapaa-ajon kotelopaine pitää järjestää tavalla tai toisella. Moottorien vuotolinjaan oikeanlaista pientä vastapainetta syöttävä paineensäätöventtili joka vaihtuu tankkilinjaan silloin kun vetoa tarvitaan. Pitää sitten varmistaa että _missään_ olosuhteissa sinne ei pääse liikaa painetta...

Olettaisin, että takapään pikaliittimiin tulee paine koko ajan, ei siellä mitään vipuja ole (olen nyt kaukana laitteesta, en voi varmistaa). Tutkin viikonloppuna tilannetta.
Joo tuo BB-moottorien kytkentä onkin vähän hankalampi kuin olin kuvitellut. Vapaa ajo tosiaan vaatii sen kotelopaineen. BB:n esitteessä todetaan näin:

1.3.2 Hydrostatic freewheeling
Hydrostatic freewheeling requires a drain line check
valve with 0,5 bar (8 psi) opening pressure and active
feed between the check valve and the drain port of the
motor.

A check valve in the drain line regulates the pressure
in the case. To limit the pressure spikes in the case,
the drain line and its check valve have to be sized to
correspond with the maximum flow rate at the time of
engagement.
In order to create the freewheeling pressure into the
case, a fluid must be supplied to case drain line “C”
(1-speed BBC and all BB motors without flush port “C1”)
between the motor and the check valve.

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3738
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: Pikku traktorin hydrauliikka
Olettaisin, että takapään pikaliittimiin tulee paine koko ajan, ei siellä mitään vipuja ole (olen nyt kaukana laitteesta, en voi varmistaa). Tutkin viikonloppuna tilannetta.

Se on vähän mahdoton tilanne että ympärikiertävässä systeemissä olisi normaalissa lähtöliittimessä koko ajan täysi paine tarjolla. Lepotilassa öljyn pitää kiertää vapaasti ja silloin se paine ei nouse. Pieniä paineita voi tehdä jousikuormitteisella venttiilillä mutta isompia ei; syynä se että venttilin yli jäävä tuotto ja paine on kokonaan lämmöksi muuttuvaa hukkatehoa.

Voi olla että koneen hydraulipiirissä on liittimen välissä normaalisti 'lenkki' jonka voi sitten katkaista ja korvata vaikka nosturin pöydällä. Ympärikiertävässä systeemissä hallintaventtilit ovat aina sarjassa ja lepotilassa öljy kiertää vapaasti kaikkien venttililohkojen läpi ja lopulta takaisin tankkiin, ilman suurempaa vastusta ja paineen nousua. On mahdollista rakentaa tuostakin etäisesti vakiopainesysteemiä muistuttava viritelmä lepuutusviritelmällä mutta varmaan tässä ei sellaisesta ole kyse.

jpjulku

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19
Vs: Pikku traktorin hydrauliikka
Olettaisin, että takapään pikaliittimiin tulee paine koko ajan, ei siellä mitään vipuja ole (olen nyt kaukana laitteesta, en voi varmistaa). Tutkin viikonloppuna tilannetta.

Se on vähän mahdoton tilanne että ympärikiertävässä systeemissä olisi normaalissa lähtöliittimessä koko ajan täysi paine tarjolla. Lepotilassa öljyn pitää kiertää vapaasti ja silloin se paine ei nouse. Pieniä paineita voi tehdä jousikuormitteisella venttiilillä mutta isompia ei; syynä se että venttilin yli jäävä tuotto ja paine on kokonaan lämmöksi muuttuvaa hukkatehoa.

Voi olla että koneen hydraulipiirissä on liittimen välissä normaalisti 'lenkki' jonka voi sitten katkaista ja korvata vaikka nosturin pöydällä. Ympärikiertävässä systeemissä hallintaventtilit ovat aina sarjassa ja lepotilassa öljy kiertää vapaasti kaikkien venttililohkojen läpi ja lopulta takaisin tankkiin, ilman suurempaa vastusta ja paineen nousua. On mahdollista rakentaa tuostakin etäisesti vakiopainesysteemiä muistuttava viritelmä lepuutusviritelmällä mutta varmaan tässä ei sellaisesta ole kyse.

Tutkin asiaa. Osaisitko sanoa (tai vielä mieluummin linkittää jonkun hydefirman tuotteeseen), millainen "check valve" tarkalleen ottaen tuohon Black Bruinin paluulinjaan pitäisi laittaa?

Viimeksi muokattu: 26.08.22 - klo:14:09 kirjoittanut jpjulku

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3738
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: Pikku traktorin hydrauliikka
Puoleen bariin voisi riittää vaikka simppeli vastaventtili myötäsuuntaan. Vai tuleeko siitäkin jo liikaa? Sen jousta voi tietysti löysätä tai kiristää. Varsinaista paineenrajoitusventiiliä noin pienelle paineelle voi olla hankalaa löytää. Eli joka päästää tarkalleen jo 0,5 barilla... ehkä joku säädettävä malli kuitenkin säätyisi hallitusti noin alas? Kannattaa varmaan kysyä noita myyviltä, mulla ei ole taskusta tarjota sopivaa mallia. Pitää olla jo pienille paineille tarkoitettu mittarikin jos haluaa tuon tarkistaa tai säätää.

Lueskelin tuota BigBrotherin (BB) ohjetta. Vaikutti siltä että jos ei halua apuvetoa irrottaa liikkeessä niin koko 'check valvea' ei B200-sarjassa tarvita vaan moottori hoitaa homman itse kun moottorin päästää paineettomaksi. Pitää vaan malttaa odottaa paikallaan hetki että öljy kulkeutuu pois ja männät vetäytyvät rauhassa jousien avulla . B100-sarjassa tätä mahdollisuutta ei ilmeisesti ole, jouset ilmeisesti puutuvat. Ja B200 FW10/20 tyypeissä mainittu check valve on taas sisäänrakennettuna. Eli olennaista on tietää moottoreiden tarkka tyyppi...

https://www.blackbruin.com/media/b100-b200-series-product-manual-black-bruin-en.pdf
Sivulta 22.

USING THE FREEWHEELING
When the motor is depressurized and not rotating, the motor will disengage
automatically. The motor disengagement during motion is done with a freewheeling
valve.

Vapautusventtiilin voi kytkeä vielä useamalla tavalla, sivulta 35 eteenpäin.

Muutenkin tuo pumaska kannattaa lueskella kokonaan (ja ymmärtää :-D ) ennen rakenteluun ryhtymistä.

jpjulku

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19
Vs: Pikku traktorin hydrauliikka
Puoleen bariin voisi riittää vaikka simppeli vastaventtili myötäsuuntaan. Vai tuleeko siitäkin jo liikaa? Sen jousta voi tietysti löysätä tai kiristää. Varsinaista paineenrajoitusventiiliä noin pienelle paineelle voi olla hankalaa löytää. Eli joka päästää tarkalleen jo 0,5 barilla... ehkä joku säädettävä malli kuitenkin säätyisi hallitusti noin alas? Kannattaa varmaan kysyä noita myyviltä, mulla ei ole taskusta tarjota sopivaa mallia. Pitää olla jo pienille paineille tarkoitettu mittarikin jos haluaa tuon tarkistaa tai säätää.

Lueskelin tuota BigBrotherin (BB) ohjetta. Vaikutti siltä että jos ei halua apuvetoa irrottaa liikkeessä niin koko 'check valvea' ei B200-sarjassa tarvita vaan moottori hoitaa homman itse kun moottorin päästää paineettomaksi. Pitää vaan malttaa odottaa paikallaan hetki että öljy kulkeutuu pois ja männät vetäytyvät rauhassa jousien avulla . B100-sarjassa tätä mahdollisuutta ei ilmeisesti ole, jouset ilmeisesti puutuvat. Ja B200 FW10/20 tyypeissä mainittu check valve on taas sisäänrakennettuna. Eli olennaista on tietää moottoreiden tarkka tyyppi...

https://www.blackbruin.com/media/b100-b200-series-product-manual-black-bruin-en.pdf
Sivulta 22.

USING THE FREEWHEELING
When the motor is depressurized and not rotating, the motor will disengage
automatically. The motor disengagement during motion is done with a freewheeling
valve.

Vapautusventtiilin voi kytkeä vielä useamalla tavalla, sivulta 35 eteenpäin.

Muutenkin tuo pumaska kannattaa lueskella kokonaan (ja ymmärtää :-D ) ennen rakenteluun ryhtymistä.

Joo onhan siinä lähdössä suuntaventtiili, olit tietenkin aivan oikeassa. Tämän enempää hanke ei olekaan edennyt - syyskiireitä :)

jpjulku

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19
Vs: Pikku traktorin hydrauliikka
Puoleen bariin voisi riittää vaikka simppeli vastaventtili myötäsuuntaan. Vai tuleeko siitäkin jo liikaa? Sen jousta voi tietysti löysätä tai kiristää. Varsinaista paineenrajoitusventiiliä noin pienelle paineelle voi olla hankalaa löytää. Eli joka päästää tarkalleen jo 0,5 barilla... ehkä joku säädettävä malli kuitenkin säätyisi hallitusti noin alas? Kannattaa varmaan kysyä noita myyviltä, mulla ei ole taskusta tarjota sopivaa mallia. Pitää olla jo pienille paineille tarkoitettu mittarikin jos haluaa tuon tarkistaa tai säätää.

Lueskelin tuota BigBrotherin (BB) ohjetta. Vaikutti siltä että jos ei halua apuvetoa irrottaa liikkeessä niin koko 'check valvea' ei B200-sarjassa tarvita vaan moottori hoitaa homman itse kun moottorin päästää paineettomaksi. Pitää vaan malttaa odottaa paikallaan hetki että öljy kulkeutuu pois ja männät vetäytyvät rauhassa jousien avulla . B100-sarjassa tätä mahdollisuutta ei ilmeisesti ole, jouset ilmeisesti puutuvat. Ja B200 FW10/20 tyypeissä mainittu check valve on taas sisäänrakennettuna. Eli olennaista on tietää moottoreiden tarkka tyyppi...

https://www.blackbruin.com/media/b100-b200-series-product-manual-black-bruin-en.pdf
Sivulta 22.

USING THE FREEWHEELING
When the motor is depressurized and not rotating, the motor will disengage
automatically. The motor disengagement during motion is done with a freewheeling
valve.

Vapautusventtiilin voi kytkeä vielä useamalla tavalla, sivulta 35 eteenpäin.

Muutenkin tuo pumaska kannattaa lueskella kokonaan (ja ymmärtää :-D ) ennen rakenteluun ryhtymistä.

Nämä ovat BB-sarjan moottoreita (tarkka malli BB2), niihin sovelletaan oheista pumaskaa:) https://axiomsa.co.za/wp-content/uploads/2017/09/Black-bruin-overview.pdf

Ehkäpä sen 0,5 barin paineen voi tehdä tällä https://www.ikh.fi/fi/vastaventtiili-1-2-350bar-h80610


Viimeksi muokattu: 12.09.22 - klo:14:36 kirjoittanut jpjulku

jpjulku

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19
Vs: Pikku traktorin hydrauliikka
Tällaiset BB2.n kytkennät. Löysin vanhan kuvan puhelimesta....

jpjulku

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19
Vs: Pikku traktorin hydrauliikka
Ymmärrykseni asian osalta on tällä hetkellä seuraava. Traktorin perässä olevaan kaksitoimiseen ulosottoon täytyy asentaa lisälohko neljällä kaksitoimisella karalla. Ykköskara kara toimisi paine- ja paluulinjana kuormaimen venttiilipöydälle. Tämän karan vivun pitäisi olla sellainen, ettei se palaa itsestään keskiasentoon. Kakkoskaralla käytetään aisankääntöä. Tämä kara palautuisi keskiasentoon. Kolmoskaralla käytettäisiin napamoottoreita. Tämä kara palautuisi keskiasentoon. Neloskara tarvitaan napamoottoreiden kotelovuotolinjaan varten. Kotelovuotolinjaan on syötettävä koko ajan painetta, jotta "freewheeling" toimii.  Tämän neloskaran vivun ei siten tule palautua keskiasentoon. Vai vaatiikohan tämä kotelopainelinja vapaan paluun tankkiin?

Sitten tuo napamoottoreiden kytkentä. Suuntaventtiilin ja napamoottoreiden väliseen työlinjaan, "eteenajavaan työlinjaan" tulisi 50/50 virtauksenjakoventtiili. Eteenpäin ajettaessa tämä toimisi ikään kuin hydraulisena "tasauspyörästön lukkona". Toiseen suuntaan moottoreita pyörittävässä tällaista ei varmaan tarvitsisi. Sitten tuo napamoottorin lähtö C, joka on siis ns. kotelovuotolinja. Nämä molemmilta moottoreilta tulevat vuotolinjat ensinnäkin yhdistetään t-kappaleella. Tämä kotelovuotolinja kytketään lisälohkon neloskaraan. Kotelovuotolinja tulee ensinnäkin varustaa vastaventtiilillä, joka aukeaa 0,5 barin paineella. Kotelopaine ei tällöin nouse liian suureksi. Sitten tämä kotelovuotolinja tarvitsee jatkuvasti öljynsyötön moottorin ja vastaventtiilin väliin. Mutta eihän paluu tankkiin voi tällöin mennä tuon lisälohkon kautta? Voiko tällaista ylipäätään toteuttaa ilman vapaata paluuta?

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3738
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: Pikku traktorin hydrauliikka
Mä olen nyt vähän liian väsynyt ajatellakseni järkevästi..

Mutta kannattaako sitä kotelopainejuttua sotkea ollenkaan mihinkään pöydän karaan?
Se >0,5 bar löytyy luultavasti melko helposti ihan jo koneen paluukierron vastapaineena heti venttiilipöydän jälkeen (jos on niin onnistuneesti väljäksi rakennettu systeemi ettei löydy niin pieni ahdistus ei ole vaikea saada aikaan vaikka isolla vastaventtiilillä). Saavutettu vastapaine pitää kyllä tarkastaa myös kuumilla öljyillä ja pienillä kierroksilla...

Eli paluulinjasta ennen tuota isoa vastaventtiiliä ohut kuristettu haara ja siihen sitten vielä se 0,5 bar paineenrajoitus joka päästää mahdolliset liiat paineet väljästi suoraan tankkiin. Ja pieni sähköventtiili joka vaihtaa syötön koteloihin joko tuosta haarasta herkän vastaventtiilin läpi tai tankista?
Pienten hetkellisten paineen notkahdusten (paluuvirtauksen lyhytaikaisten katoamisten) yli se menee varmaan noinkin kun se toinen (herkkä) vastaventtiili estää paineen karkaamisen takaisin paluulinjaan. Toki siihen voisi laittaa pienen paineakunkin. Peräkkäisten vastaventtiilien  syömät paineet pitää huomioida lopullisessa paineessa. Paluuvirtauksen katoamisen voisi aiheuttaa esim 1-toimisten sylinterien käyttö.

0,5 bar nosto paluun paineessa ja 60 l/min tekisi häviötehoa noin 50 W eli ei vielä vaikuttaisi lämöntuottoon eikä muuhunkaan mitään merkittävää. Aidot, paineelle herkät vuotolinjathan tulee liittää aina suoraan tankkiin eikä mihinkään järjestelmän kierron paluuseen.

Noin tehtynä sen kotelopaineen ohjauksen pitäisi olla aika tunteeton sille mitä muuta hydrauliikassa tehdään. Kunhan pumppu käy ja öljy kiertää niin se 0,5 bar on käytettävissä. Varsinaisesti virtaustahan sinne kotelopuolelle ei mene kuin lyhyen hetken irrotustilanteessa.

Jos koneessa olisi muutenkin valmiina erillinen matalapainepiiri niin se voisi olla myös hyödyntämisen arvoinen vaihtoehto.  Esim aina tarjolla olevasta ja valmiiksi vakiosta esiohjauspaineesta olisi näppärämpää tehdä se 0,5 bar kuin jostain korkeammasta lähtöpaineesta.

Ehkä nyt on viisainta mennä nukkumaan ja miettiä tätä vielä uudelleen huomenna :-)

Mä tein yhdessä systeemissä esiohjauspaineen vähän tuohon tapaan: siinä painelinjasta ladattiin paineakkua vastaventtilin kautta, tältä paineenalennusventiilille (28 bar) ja varmuudeksi vielä perään 30 barin varo ennen kahvoille syöttämistä. Eli aina kun painelinjan paine kävi ylhäällä (noin yli 30 bar) se latasi akkua ja loppu olikin sitten selkeää. Alkuun pääsyn mahdollisti se että systeemissä oli myös ei-esiohjattu käsivipulohko; sillä piti aamulla tehdä ekaksi joku sen toiminto että pumpun paine nousi, paineakku latautui ja esiohjaus heräsi 1. kerran niin että sekin lohko alkoi pelata (ja sen käyttö ladata akkua vuorostaan).
Taisi olla 4 vuotta käytössä ilman yhtään ongelmaa. Oli siitä mukava että koneen sammuttamisen jälkeenkin pystyi tekemään muutaman karojen liikkeen kun akussa oli vielä painetta.
Teoriassa sen olisi saanut kyykkäämään käyttämällä riittävän monta kertaa jotain sellaista liikettä joka ei olisi nostanut pumpun painetta, tällöin paineakkua olisi vaan toistuvasti purettu eikä koskaan ladattu, mutta sellaista käyttöä ei käytännön nosturityössä tullut koskaan vastaan.

jpjulku

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19
Vs: Pikku traktorin hydrauliikka
Mä olen nyt vähän liian väsynyt ajatellakseni järkevästi..

Mutta kannattaako sitä kotelopainejuttua sotkea ollenkaan mihinkään pöydän karaan?
Se >0,5 bar löytyy luultavasti melko helposti ihan jo koneen paluukierron vastapaineena heti venttiilipöydän jälkeen (jos on niin onnistuneesti väljäksi rakennettu systeemi ettei löydy niin pieni ahdistus ei ole vaikea saada aikaan vaikka isolla vastaventtiilillä). Saavutettu vastapaine pitää kyllä tarkastaa myös kuumilla öljyillä ja pienillä kierroksilla...

Eli paluulinjasta ennen tuota isoa vastaventtiiliä ohut kuristettu haara ja siihen sitten vielä se 0,5 bar paineenrajoitus joka päästää mahdolliset liiat paineet väljästi suoraan tankkiin. Ja pieni sähköventtiili joka vaihtaa syötön koteloihin joko tuosta haarasta herkän vastaventtiilin läpi tai tankista?
Pienten hetkellisten paineen notkahdusten (paluuvirtauksen lyhytaikaisten katoamisten) yli se menee varmaan noinkin kun se toinen (herkkä) vastaventtiili estää paineen karkaamisen takaisin paluulinjaan. Toki siihen voisi laittaa pienen paineakunkin. Peräkkäisten vastaventtiilien  syömät paineet pitää huomioida lopullisessa paineessa. Paluuvirtauksen katoamisen voisi aiheuttaa esim 1-toimisten sylinterien käyttö.

0,5 bar nosto paluun paineessa ja 60 l/min tekisi häviötehoa noin 50 W eli ei vielä vaikuttaisi lämöntuottoon eikä muuhunkaan mitään merkittävää. Aidot, paineelle herkät vuotolinjathan tulee liittää aina suoraan tankkiin eikä mihinkään järjestelmän kierron paluuseen.

Noin tehtynä sen kotelopaineen ohjauksen pitäisi olla aika tunteeton sille mitä muuta hydrauliikassa tehdään. Kunhan pumppu käy ja öljy kiertää niin se 0,5 bar on käytettävissä. Varsinaisesti virtaustahan sinne kotelopuolelle ei mene kuin lyhyen hetken irrotustilanteessa.

Jos koneessa olisi muutenkin valmiina erillinen matalapainepiiri niin se voisi olla myös hyödyntämisen arvoinen vaihtoehto.  Esim aina tarjolla olevasta ja valmiiksi vakiosta esiohjauspaineesta olisi näppärämpää tehdä se 0,5 bar kuin jostain korkeammasta lähtöpaineesta.

Ehkä nyt on viisainta mennä nukkumaan ja miettiä tätä vielä uudelleen huomenna :-)

Mä tein yhdessä systeemissä esiohjauspaineen vähän tuohon tapaan: siinä painelinjasta ladattiin paineakkua vastaventtilin kautta, tältä paineenalennusventiilille (28 bar) ja varmuudeksi vielä perään 30 barin varo ennen kahvoille syöttämistä. Eli aina kun painelinjan paine kävi ylhäällä (noin yli 30 bar) se latasi akkua ja loppu olikin sitten selkeää. Alkuun pääsyn mahdollisti se että systeemissä oli myös ei-esiohjattu käsivipulohko; sillä piti aamulla tehdä ekaksi joku sen toiminto että pumpun paine nousi, paineakku latautui ja esiohjaus heräsi 1. kerran niin että sekin lohko alkoi pelata (ja sen käyttö ladata akkua vuorostaan).
Taisi olla 4 vuotta käytössä ilman yhtään ongelmaa. Oli siitä mukava että koneen sammuttamisen jälkeenkin pystyi tekemään muutaman karojen liikkeen kun akussa oli vielä painetta.
Teoriassa sen olisi saanut kyykkäämään käyttämällä riittävän monta kertaa jotain sellaista liikettä joka ei olisi nostanut pumpun painetta, tällöin paineakkua olisi vaan toistuvasti purettu eikä koskaan ladattu, mutta sellaista käyttöä ei käytännön nosturityössä tullut koskaan vastaan.

Jos metrin napamoottorin yläpuolelle sijoittaa öljysäiliön ja öljysäiliöstä vetää letkun vuotolinjaan, tuleeko linjaan silloin noin 1,085 bar paine?

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3738
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: Pikku traktorin hydrauliikka
Jos metrin napamoottorin yläpuolelle sijoittaa öljysäiliön ja öljysäiliöstä vetää letkun vuotolinjaan, tuleeko linjaan silloin noin 1,085 bar paine?

Metristä tulee noin 0,1 baria.
1 bar vaatisi 10 m korkeuseroa, tarkallen vähän enemmänkin kun öljy on hitusen vettä kevyempää.

jpjulku

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19
Vs: Pikku traktorin hydrauliikka
Jos metrin napamoottorin yläpuolelle sijoittaa öljysäiliön ja öljysäiliöstä vetää letkun vuotolinjaan, tuleeko linjaan silloin noin 1,085 bar paine?

Metristä tulee noin 0,1 baria.
1 bar vaatisi 10 m korkeuseroa, tarkallen vähän enemmänkin kun öljy on hitusen vettä kevyempää.

+ säiliössä oleva ilmakehän 1 bar?
Ja syntyyköhän sitä kotelovuotoa tasaisesti kun moottoria käyttää? Sitä kauttahan kotelo myös paineistuu.

"Hydrostatic freewheeling
Hydrostatic freewheeling requires a drain line check valve with 0.5 bar (8 psi) opening
pressure and active feed between the check valve and the drain port of the motor.
A check valve in the drain line regulates the pressure in the case. To limit the pressure
spikes in the case, the drain line and its check valve have to be sized to correspond
with the maximum flow rate at the time of engagement.
In order to create the freewheeling pressure into the case, fluid must be supplied to
case drain line C (all BB motors without flush port C1) between the motor and the
check valve."


metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3738
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: Pikku traktorin hydrauliikka
Jos metrin napamoottorin yläpuolelle sijoittaa öljysäiliön ja öljysäiliöstä vetää letkun vuotolinjaan, tuleeko linjaan silloin noin 1,085 bar paine?

Metristä tulee noin 0,1 baria.
1 bar vaatisi 10 m korkeuseroa, tarkallen vähän enemmänkin kun öljy on hitusen vettä kevyempää.

+ säiliössä oleva ilmakehän 1 bar?
Ja syntyyköhän sitä kotelovuotoa tasaisesti kun moottoria käyttää? Sitä kauttahan kotelo myös paineistuu.


Jos puhutaan absoluuttisesta paineesta niin silloin ilmakehän paine huomioitaisiin toki.
Näissä käytännön maan pinnalla olevissa systeemeissä tarkoitetaan tavallisesti painetta yli ympäristön paineen.
Auton renkaan paine 2 bar tarkoittaa painetta 2 bar yli vallitsevan ympäristön, sanoin hydrauliikan 200 bar on 200 bar enemmän kuin ilmakehän paine. Jos laite toimisi tyhjiössä, avaruudessa tai syvällä vedessä niin sitten pitäisi kiinnittää huomiota miten painearvot ilmoitetaan, muussa tapauksessa em säännöt pätevät.

Kyllähän sitä vuotoa varmaan syntyy, muuten koko vuotolinja olisi tarpeeton.
Ongelma lienee siinä että sitä syntyy väärään aikaan; sitä syntyy silloin kun moottorilla ajetaan ja sitä kuormitetaan, mutta silloin se pitää päästää vapaasti pois eikä sitä voi varastoida paineellisena jonnekin. Hyväkuntoisella moottorilla sitä vuotoa varmaan kuitenkin syntyy sen verran vähän että sen 'tuotto' ei oikein riitä reaaliajassa sen freewheeling-tilan kytkemiseen.

En nyt jaksa selvittää, mutta oliko sun moottoreissa ne jouset vai ei? Eli saiko ne vapaalle vaan odottamalla hetken paikallaan ja pitämällä työlinjat paineettomina?

jpjulku

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19
Vs: Pikku traktorin hydrauliikka
Jos metrin napamoottorin yläpuolelle sijoittaa öljysäiliön ja öljysäiliöstä vetää letkun vuotolinjaan, tuleeko linjaan silloin noin 1,085 bar paine?

Metristä tulee noin 0,1 baria.
1 bar vaatisi 10 m korkeuseroa, tarkallen vähän enemmänkin kun öljy on hitusen vettä kevyempää.

+ säiliössä oleva ilmakehän 1 bar?
Ja syntyyköhän sitä kotelovuotoa tasaisesti kun moottoria käyttää? Sitä kauttahan kotelo myös paineistuu.


Jos puhutaan absoluuttisesta paineesta niin silloin ilmakehän paine huomioitaisiin toki.
Näissä käytännön maan pinnalla olevissa systeemeissä tarkoitetaan tavallisesti painetta yli ympäristön paineen.
Auton renkaan paine 2 bar tarkoittaa painetta 2 bar yli vallitsevan ympäristön, sanoin hydrauliikan 200 bar on 200 bar enemmän kuin ilmakehän paine. Jos laite toimisi tyhjiössä, avaruudessa tai syvällä vedessä niin sitten pitäisi kiinnittää huomiota miten painearvot ilmoitetaan, muussa tapauksessa em säännöt pätevät.

Kyllähän sitä vuotoa varmaan syntyy, muuten koko vuotolinja olisi tarpeeton.
Ongelma lienee siinä että sitä syntyy väärään aikaan; sitä syntyy silloin kun moottorilla ajetaan ja sitä kuormitetaan, mutta silloin se pitää päästää vapaasti pois eikä sitä voi varastoida paineellisena jonnekin. Hyväkuntoisella moottorilla sitä vuotoa varmaan kuitenkin syntyy sen verran vähän että sen 'tuotto' ei oikein riitä reaaliajassa sen freewheeling-tilan kytkemiseen.

En nyt jaksa selvittää, mutta oliko sun moottoreissa ne jouset vai ei? Eli saiko ne vapaalle vaan odottamalla hetken paikallaan ja pitämällä työlinjat paineettomina?

Mutta jos puhutaan vaikka vastaventtiilin aukeamispaineesta, niin silloin tarkoitetaan varmaan paine-eroa. Mutta onko sitten sama ilmakehän paine aina molemminpuolin venttiiliä, en osaa sanoa.
Joo ei se kotelovuoto varmaan reaaliajassa riitä kytkemään vapaapyörintää.
Tuo "mechanical freewheeling" ominaisuuden olemassaolo täytyy nyt selvittää. Brosyyrien mukaan on merkitty numerolla tyyppikilpeen. Tuota BB2 moottoria on siis valmistettu vapaapyörinnän osalta kahta tyyppiä, "hydraulic freewheeling" tai "mechanical freewheeling". Tsekkaan tyyppikilven merkinnän viikonloppuna. Kunpa olisi tuo mekaaninen vapaapyörintä! Lieneekö tällä vapaapyörinnän tyypillä jotain tekemistä sen kanssa, miten avustus voidaan kytkeä päälle ja pois vauhdissa....?

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3738
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: Pikku traktorin hydrauliikka

Mutta jos puhutaan vaikka vastaventtiilin aukeamispaineesta, niin silloin tarkoitetaan varmaan paine-eroa. Mutta onko sitten sama ilmakehän paine aina molemminpuolin venttiiliä, en osaa sanoa.
Joo ei se kotelovuoto varmaan reaaliajassa riitä kytkemään vapaapyörintää.
Tuo "mechanical freewheeling" ominaisuuden olemassaolo täytyy nyt selvittää. Brosyyrien mukaan on merkitty numerolla tyyppikilpeen. Tuota BB2 moottoria on siis valmistettu vapaapyörinnän osalta kahta tyyppiä, "hydraulic freewheeling" tai "mechanical freewheeling". Tsekkaan tyyppikilven merkinnän viikonloppuna. Kunpa olisi tuo mekaaninen vapaapyörintä! Lieneekö tällä vapaapyörinnän tyypillä jotain tekemistä sen kanssa, miten avustus voidaan kytkeä päälle ja pois vauhdissa....?

Juu paine-erosta on kaikenlaisissa vertailevissa systeemeissä kyse. Käytännössä se ilmanpaine on huomaamatta kaikissa systeemeissä molemminpuolin ja kaikkialla mukana, hydrauliöljytankissa ilmanpaine vaikuttaa niin imu- kuin paluulinjaankin. Ja painaa männänvarsia sisään jne. Näin tieteellisesti ajatellen...

Näitä ei kannata ajatella liian hienosti :-)

Moottoreiden eksaktin tyyppimerkinnän pitäisi kertoa mitä ne ovat syöneet.
Mä ymmärsin että paikoillaan irtikytkentä voidaan tehdä kummalla tavalla vaan, jousien hyödyntäminen tietysti edellyttää että ne on olemassa. Liikkeessä pitää käyttää kotelopainetta, muuta hyväksyttyä keinoa liikkuessa ei ole.