Itselläkin kova kiinnostus vehdata kaiken maailman kasvien kanssa, toki järkevyyden rajoissa. Noita pieniä tilkkuja olisi ihan riittävästi, millä kokeilla erilaisia coctaileja. Luomumiesten oppeja sitä pitäisi tutkia ja täydentää sitten omaa osaamattomuutta kemiallisilla aineilla (lannoitteet, kasvinsuojelu). Toki nuo palko- ym. kasvit voi vaikeuttaa kasvinsuojelua. Tällä hetkellä on tulossa suojaviljan alle timotei-nurminata-ruokonata + alsike-/valkoapila maalajin mukaan. Eli kohtuullisen perusjuttu siis.

Noita yksivuotisia pitää alkaa miettimään sitten myöhemmin, ja olisihan se melkoisen tehokasta tuotantoa kun laittaisi raiheinää viljan sekaan ja siitä korjaa kokoviljarehua - kuten adam tekee tulevana kesänä. Vielä siitä raiheinästä on mahdollista saada syksyllä odelmakin. Mutta nuo on noita tilakohtaisia juttuja, mitenkä rehu saadaan eläinten eteen jne. Tällä hetkellä itsellä se tilanne että rehut menee pyöröpaaliin ja jako on talikkomenetelmällä, joten vielä ei ole mitään kannatusta lähteä kokeilemaan mitään erikoisia juttuja. Apevaunu on sellainen tilasekoittaja millä voi tehdä sellaista rehua kun haluaa ja osaa. En tosiaankaan ymmärrä miksi tehdään navetoita missä rehustus on sidottu koneilla kovinkin yksipuoliseksi

Itselläkin kova kiinnostus vehdata kaiken maailman kasvien kanssa, toki järkevyyden rajoissa. Noita pieniä tilkkuja olisi ihan riittävästi, millä kokeilla erilaisia coctaileja. Luomumiesten oppeja sitä pitäisi tutkia ja täydentää sitten omaa osaamattomuutta kemiallisilla aineilla (lannoitteet, kasvinsuojelu). Toki nuo palko- ym. kasvit voi vaikeuttaa kasvinsuojelua. Tällä hetkellä on tulossa suojaviljan alle timotei-nurminata-ruokonata + alsike-/valkoapila maalajin mukaan. Eli kohtuullisen perusjuttu siis.

Noita yksivuotisia pitää alkaa miettimään sitten myöhemmin, ja olisihan se melkoisen tehokasta tuotantoa kun laittaisi raiheinää viljan sekaan ja siitä korjaa kokoviljarehua - kuten adam tekee tulevana kesänä. Vielä siitä raiheinästä on mahdollista saada syksyllä odelmakin. Mutta nuo on noita tilakohtaisia juttuja, mitenkä rehu saadaan eläinten eteen jne. Tällä hetkellä itsellä se tilanne että rehut menee pyöröpaaliin ja jako on talikkomenetelmällä, joten vielä ei ole mitään kannatusta lähteä kokeilemaan mitään erikoisia juttuja. Apevaunu on sellainen tilasekoittaja millä voi tehdä sellaista rehua kun haluaa ja osaa. En tosiaankaan ymmärrä miksi tehdään navetoita missä rehustus on sidottu koneilla kovinkin yksipuoliseksi

Talikko on tehty lomittajia varten, tai yleiseen nojailuun, ei rehun jakoon.
Eikö noita varmoja tai pienkuormaimia (edullisiakin)  ole käytettynäkin saatavilla, pärjäähän niilläkin siihen saakka kun lopullinen koneistus on valmis, tai jopa sen jälkeen 

Olen ymmärtänyt että sialle sopivaa ruokaa puituna. Tuo kummastuttaa että maissia vastaavaa? En käsitä mikä siitä rukiin ja vehnän korsien välimuodosta lehteä tekisi, ettei vaan olisi tarkoitettu jotakin muuta kasvia?

Kah, tärkkelyshän se on. http://en.wikipedia.org/wiki/Triticale

Tuossa alla on tutkimusdataa rapakon takaa. Keskivaiheilla vertaillaan kustannuksia ja rehuarvoja, samaan menee.....

http://www.progressivedairy.com/pd/features/2008/1008/1008_covey.html

Ruotsista tuli vajaa vuosikymmen sitten juttu, jossa luomuympäristössä vertailtiin kahden korjuun puna-apilapohjaista ja kolmen korjuun valkoapilapohjaista rehunurmea. Valkoapila ja kolme korjuuta tuotti hiukkasen vähemmän rehuyksiköitä, mutta reilusti sulavampaa tavaraa. Eli jos nurmialaa on käyttää ja halu/tarve säästää väkirehuissa, niin noin. Jos taas tarve tuottaa pienellä alalle maksimaalisesti pötsintäytettä, niin kahden niiton linja.

Bonuksena, tai ehkä tärkeimpänä motiivina "valkoapila kolmella niitolla" -strategiaan oli kuitenkin seoksen suurempi satovarmuus, rönsyilevänä kasvina sitä on vaikea talvituhoilla kokonaan hävittää. Toisaalta savikoilla kuivuus voi rassata matalajuurista valkoapilaa pahastikin.

Ja noi yksivuotiset - poislukien italianraiheinä+typpilannoitus -linja - valitettavan vähän tutkittu ala, siellä monimuotoisuutta (monistrategiaisuutta) voi hakea laajalla kammalla.

Petri

Vähän tuohon Petrin kuvaamaan tapaan tullut asioita tehtyä, eli ensin "strateginen valinta" ja sitten siihen sopivat kasvilajit ja -lajikkeet.

 Nuo palkokasvit täytyy toistaiseksi jättää ammattilaisille, on sen verran haastavampi yhtälö hallita kuin heinäkasveihin perustuva rehuntuotanto. Näin siis tilanteessa, jossa rehuntarve on viimeaikoina kovasti kasvanut.

Timotei+nata linjalla siis mennään. Ensimmäisestä sadostahan on helppo saada halutunlaista rehua korjuuaikaa muuttamalla, mutta toinen ja kolmas sato ei halua totella samaa logiikkaa kuin eka. Ilmeisesti lajit ja lajikkeet vaikuttavat näissä enemmin, vaan loppuu osaaminen tähän...

Kokoviljasäilörehulle ei ilmeisesti Suomesta löydy omia lajikkeitaan vai onko joku tuonut?? Luulisin, että olisi kysyntää. Jalostajat herätys!!!

 

Kokoviljasäilörehulle ei ilmeisesti Suomesta löydy omia lajikkeitaan vai onko joku tuonut?? Luulisin, että olisi kysyntää. Jalostajat herätys!!!

Ruotsista nuo on melkein haettava. Kukaan ei ole ainakaan täällä vertaillut korsien sulavuuseroja ja kun norfor ei aukene suomalaiselle ilman perehtymistä, ei tule edes käyttökelpoista tietoa. Täytynee lähettää rehunäytteitä ruotsiin ja soveltaa norforia omaankin ruokintaan....

Täytynee lähettää rehunäytteitä ruotsiin ja soveltaa norforia omaankin ruokintaan....

Ja toki muistat pitää meidät täällä tietoisina...? 

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 23.04.09 - klo:11:15

Täytynee lähettää rehunäytteitä ruotsiin ja soveltaa norforia omaankin ruokintaan....

Ja toki muistat pitää meidät täällä tietoisina...? 

Toki. Katotaa jos onnistaa

Ei löydy norforin tietokannasta yhtään kokoviljasäilis näyte ruotsista, tanskasta kyllä

http://feedstuffs.norfor.info/Default.aspx


Ruotsista löytyy ainakin kokviljasäilörehuksi sopivaa hernelajike

http://www.scandinavianseed.se/attachments/36/227.pdf


Kysyin vähää aikaa sitten suomen rehun ruotsinkielen alueen edustajalta jos hän on norforista kuullut. Hän vastasi että on kyllä kuullut, ja että kai se tännekin tulee, joskus....

Ei löydy norforin tietokannasta yhtään kokoviljasäilis näyte ruotsista, tanskasta kyllä

http://feedstuffs.norfor.info/Default.aspx


Ruotsista löytyy ainakin kokviljasäilörehuksi sopivaa hernelajike

http://www.scandinavianseed.se/attachments/36/227.pdf


Kysyin vähää aikaa sitten suomen rehun ruotsinkielen alueen edustajalta jos hän on norforista kuullut. Hän vastasi että on kyllä kuullut, ja että kai se tännekin tulee, joskus....

Ei löydy ei. En tosin tiedä onko kaikki materiaali saatavissa tuolla vapaasti, vai onko tietokantaa erotettu jotenkin....