Tämä on pyörinyt päässä aina silloin tällöin jo vuosikausia. Itse kolme satoa täällä lähes tundralla niitelleenä olen ollut tyytyväinen siitä seuraavaan korkeaan rehuarvoon ja edulliseen yksikkökustannukseen. Seosrehuruokinta antaisi mahdollisuuden vieläkin raaemman tavaran käytölle, mutta osa tmr-guruistakin laittaa vastaan. Korjuukustannukset tietenkin kallistuvat tietyn määrän, kun korjuu lisääntyy, mutta toisaalta suuri pinta-ala antaa myös neuvotteluvaraa hintaan. Kuiva-ainekiloa kohti hinta nousee, mutta niin tekee myös rehuarvot. Käyttöaste nousee. Karkeaa kortta ja kuiva-ainetta on yleensä saatavilla helpommin ja halvemmalla kuin energiaa ja valkuaista.

Tietysti kysymys on myös viljan hinnasta. Nykytasolla ei kalliimpaa heinäpohjaista rehua kannata korjata, mutta vaaka kallistuu jo muutaman kympin tonnihinnan nousulla. Alkusyksyn ohran hintatasolla olisi jo kannattanut tavoitella ry/kgka nurmesta. Viljan hinnannousun pari vuotta sitten olisi luullut laittavan vaihtoehtojen hakemisen jo vireille, mutta aika harva ainakaan tunnustaa sitä tekevänsä. Perinteinen nurmisäiliksen tuotanto pitäisi kuitenkin perusteellisesti pelmuttaa ympäri sekä tutkimuksen että viljelijöiden toimesta. Sen verran eri linjalla ollaan muualle verraten.

http://www.progressivedairy.com/hg/features/2009/0209/0209_hibma.html

en tiedä mutta tuntuu että maissilla on tuollakin sormensa pelissä.

Emoilla vain yksi sato on kannattavin yleensä, koska tuetkin vain kerran vuodessa
Nyt vilja halpaa, niin minusta edullisin tehdä vähän karkeampaa säilörehua ja sitten viljalla tasata..

Tämä on pyörinyt päässä aina silloin tällöin jo vuosikausia. Itse kolme satoa täällä lähes tundralla niitelleenä olen ollut tyytyväinen siitä seuraavaan korkeaan rehuarvoon ja edulliseen yksikkökustannukseen. Seosrehuruokinta antaisi mahdollisuuden vieläkin raaemman tavaran käytölle, mutta osa tmr-guruistakin laittaa vastaan. Korjuukustannukset tietenkin kallistuvat tietyn määrän, kun korjuu lisääntyy, mutta toisaalta suuri pinta-ala antaa myös neuvotteluvaraa hintaan. Kuiva-ainekiloa kohti hinta nousee, mutta niin tekee myös rehuarvot. Käyttöaste nousee. Karkeaa kortta ja kuiva-ainetta on yleensä saatavilla helpommin ja halvemmalla kuin energiaa ja valkuaista.

Tietysti kysymys on myös viljan hinnasta. Nykytasolla ei kalliimpaa heinäpohjaista rehua kannata korjata, mutta vaaka kallistuu jo muutaman kympin tonnihinnan nousulla. Alkusyksyn ohran hintatasolla olisi jo kannattanut tavoitella ry/kgka nurmesta. Viljan hinnannousun pari vuotta sitten olisi luullut laittavan vaihtoehtojen hakemisen jo vireille, mutta aika harva ainakaan tunnustaa sitä tekevänsä. Perinteinen nurmisäiliksen tuotanto pitäisi kuitenkin perusteellisesti pelmuttaa ympäri sekä tutkimuksen että viljelijöiden toimesta. Sen verran eri linjalla ollaan muualle verraten.

http://www.progressivedairy.com/hg/features/2009/0209/0209_hibma.html

Oli siitä vähän jossain lehdessä juttua viime kesänä. Lupsykarjatilalla d-arvon tippuminen pykälällä tekee 2000€ vuodessa 30 lehmällä.
Äkkiä ajateltuna ja itsekkin asiaa aina miettineenä en pitäisi ihan huononakaan ideana.
Rehuarvoiltaan kovaa säilörehua on aina helpomppi oljella tai karkealla heinällä jatkaa, kuin huonosta tavarasta tehdä hyvää. Mikä tulee kalliiksi valkaisen lisäämisellä.

en tiedä mutta tuntuu että maissilla on tuollakin sormensa pelissä.

Tottakai. Maissia satomäärän, kuidun ja tärkkelyksen vuoksi, heinäkasveja valkuaisen ja energiatarpeen täytteeksi. Noilla rehuarvoilla. Meillähän maissia korvaa rehuvilja puoliksi ja melkein vanha säilörehu puoliksi Loppu puuttuu ja ostetaan nappuloina....

Täällä nurmikasveilla pyritään korjaamaan useampi jae tekemällä sitä kompromissina sellaisessa vaiheessa, jossa se on teollisilla rehuilla mukavasti täydennettävissä. Seosruokinta mahdollistaisi muitakin vaihtoehtoja, mutta toistaiseksi ollaan jäissä tutkimuksen suhteen.



Vakavasti ottaen, saahan maissia vastaavaa rehumassaa vaikkapa ruisvehnästä. Kasvaisi täälläkin, vaan harva viljelee. Rehuntuotannossa on vahvasti vielä wanha yksi_malli, jota kaikki voi hyödyntää. Sen tilalle pitäis pikkuhiljaa hakea monipuolisempaa linjaa.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 20.04.09 - klo:16:21

Tämä on pyörinyt päässä aina silloin tällöin jo vuosikausia. Itse kolme satoa täällä lähes tundralla niitelleenä olen ollut tyytyväinen siitä seuraavaan korkeaan rehuarvoon ja edulliseen yksikkökustannukseen. Seosrehuruokinta antaisi mahdollisuuden vieläkin raaemman tavaran käytölle, mutta osa tmr-guruistakin laittaa vastaan. Korjuukustannukset tietenkin kallistuvat tietyn määrän, kun korjuu lisääntyy, mutta toisaalta suuri pinta-ala antaa myös neuvotteluvaraa hintaan. Kuiva-ainekiloa kohti hinta nousee, mutta niin tekee myös rehuarvot. Käyttöaste nousee. Karkeaa kortta ja kuiva-ainetta on yleensä saatavilla helpommin ja halvemmalla kuin energiaa ja valkuaista.

Tietysti kysymys on myös viljan hinnasta. Nykytasolla ei kalliimpaa heinäpohjaista rehua kannata korjata, mutta vaaka kallistuu jo muutaman kympin tonnihinnan nousulla. Alkusyksyn ohran hintatasolla olisi jo kannattanut tavoitella ry/kgka nurmesta. Viljan hinnannousun pari vuotta sitten olisi luullut laittavan vaihtoehtojen hakemisen jo vireille, mutta aika harva ainakaan tunnustaa sitä tekevänsä. Perinteinen nurmisäiliksen tuotanto pitäisi kuitenkin perusteellisesti pelmuttaa ympäri sekä tutkimuksen että viljelijöiden toimesta. Sen verran eri linjalla ollaan muualle verraten.

http://www.progressivedairy.com/hg/features/2009/0209/0209_hibma.html

Oli siitä vähän jossain lehdessä juttua viime kesänä. Lupsykarjatilalla d-arvon tippuminen pykälällä tekee 2000€ vuodessa 30 lehmällä.
Äkkiä ajateltuna ja itsekkin asiaa aina miettineenä en pitäisi ihan huononakaan ideana.
Rehuarvoiltaan kovaa säilörehua on aina helpomppi oljella tai karkealla heinällä jatkaa, kuin huonosta tavarasta tehdä hyvää. Mikä tulee kalliiksi valkaisen lisäämisellä.

tulee se kalliiksi kun ostaa puolet lisää peltoakin 10 000e/ha.

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 20.04.09 - klo:17:33

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 20.04.09 - klo:16:21

Tämä on pyörinyt päässä aina silloin tällöin jo vuosikausia. Itse kolme satoa täällä lähes tundralla niitelleenä olen ollut tyytyväinen siitä seuraavaan korkeaan rehuarvoon ja edulliseen yksikkökustannukseen. Seosrehuruokinta antaisi mahdollisuuden vieläkin raaemman tavaran käytölle, mutta osa tmr-guruistakin laittaa vastaan. Korjuukustannukset tietenkin kallistuvat tietyn määrän, kun korjuu lisääntyy, mutta toisaalta suuri pinta-ala antaa myös neuvotteluvaraa hintaan. Kuiva-ainekiloa kohti hinta nousee, mutta niin tekee myös rehuarvot. Käyttöaste nousee. Karkeaa kortta ja kuiva-ainetta on yleensä saatavilla helpommin ja halvemmalla kuin energiaa ja valkuaista.

Tietysti kysymys on myös viljan hinnasta. Nykytasolla ei kalliimpaa heinäpohjaista rehua kannata korjata, mutta vaaka kallistuu jo muutaman kympin tonnihinnan nousulla. Alkusyksyn ohran hintatasolla olisi jo kannattanut tavoitella ry/kgka nurmesta. Viljan hinnannousun pari vuotta sitten olisi luullut laittavan vaihtoehtojen hakemisen jo vireille, mutta aika harva ainakaan tunnustaa sitä tekevänsä. Perinteinen nurmisäiliksen tuotanto pitäisi kuitenkin perusteellisesti pelmuttaa ympäri sekä tutkimuksen että viljelijöiden toimesta. Sen verran eri linjalla ollaan muualle verraten.

http://www.progressivedairy.com/hg/features/2009/0209/0209_hibma.html

Oli siitä vähän jossain lehdessä juttua viime kesänä. Lupsykarjatilalla d-arvon tippuminen pykälällä tekee 2000€ vuodessa 30 lehmällä.
Äkkiä ajateltuna ja itsekkin asiaa aina miettineenä en pitäisi ihan huononakaan ideana.
Rehuarvoiltaan kovaa säilörehua on aina helpomppi oljella tai karkealla heinällä jatkaa, kuin huonosta tavarasta tehdä hyvää. Mikä tulee kalliiksi valkaisen lisäämisellä.

tulee se kalliiksi kun ostaa puolet lisää peltoakin 10 000e/ha.

Niin no olet siinä kyllä oikeassa. Mutta minun ajatus lähteekin siitä ettei sitä peltoa tarviisi ostaa vaan nurmen laatua parannettaisiin.

Vakavasti ottaen, saahan maissia vastaavaa rehumassaa vaikkapa ruisvehnästä. Kasvaisi täälläkin, vaan harva viljelee. Rehuntuotannossa on vahvasti vielä wanha yksi_malli, jota kaikki voi hyödyntää. Sen tilalle pitäis pikkuhiljaa hakea monipuolisempaa linjaa.
[/quote]

Kuinka monella om ollunna tuata Ruisvehenää vilijelyksesä? Onko vilijaks vai sr vilijelty?

Vakavasti ottaen, saahan maissia vastaavaa rehumassaa vaikkapa ruisvehnästä. Kasvaisi täälläkin, vaan harva viljelee. Rehuntuotannossa on vahvasti vielä wanha yksi_malli, jota kaikki voi hyödyntää. Sen tilalle pitäis pikkuhiljaa hakea monipuolisempaa linjaa.

Kuinka monella om ollunna tuata Ruisvehenää vilijelyksesä? Onko vilijaks vai sr vilijelty?
[/quote]Olen ymmärtänyt että sialle sopivaa ruokaa puituna. Tuo kummastuttaa että maissia vastaavaa? En käsitä mikä siitä rukiin ja vehnän korsien välimuodosta lehteä tekisi, ettei vaan olisi tarkoitettu jotakin muuta kasvia?
  Minkähänlaista olisi raparperi eläimille? Eilen kun lueskelin tukihakuohjeita niin siellä mainittiin raparperi, saisi hyvin tukeakin. Meillä on ollut ainakin 30 vuotta raparperipuska, vajaan neliön kokoinen, koskaan ei ole mitään lannoitusta annettu, kostea paikka kylläkin varmaan ainakin 20 kiloa vuosittain tulee raparperiä. Ei koskaan ole tullut käytettyä kuin kymmenesosa ja siitäkin sitten suurin osa talven mittaan tunkiolle... Voisi olla naapureilla taas luomumiehestä toimittamista jos raparperivainion niittäisi ja paalaisi.

Vakavasti ottaen, saahan maissia vastaavaa rehumassaa vaikkapa ruisvehnästä. Kasvaisi täälläkin, vaan harva viljelee. Rehuntuotannossa on vahvasti vielä wanha yksi_malli, jota kaikki voi hyödyntää. Sen tilalle pitäis pikkuhiljaa hakea monipuolisempaa linjaa.

Kuinka monella om ollunna tuata Ruisvehenää vilijelyksesä? Onko vilijaks vai sr vilijelty?
[/quote]

Kymmenisen vuotta sit oli 4 ha ruisvehnää  viljelyksessä. Iti huonosti kun oli kuiva alkusyksy. Märkyys verotti loppusyksynä ja  taudit kesällä. Satoa tuli ruhtinaalliset 2000 kiloa josta huomattava  osa rikkoja:)

Taas mennään alkuperäisen aiheen ulkopuolelle...

Talvella oli Tampereella maissinviljely seminaari... Sitä ennen mäkin olin luullut Kanadalaisten ja Hollantilaisten kovien maitotuotosten perustuvan juuri maissin syöttöön ja sen parempaan ravintoarvoon sekä pötsille sopivaan pistelevään rakenteeseen. Totuus kuitenkin on, että se on enemmän lisärehu, jolla korvataan noin 30% korsirehun syötöstä ja appeeseen sekoitettuna saadaan lehmä syömään enemmän. Maissia viljellään, koska sen alle saadaan lanta "hukattua" tehokkaasti vuosittain ja se voidaan korjata kerralla. Korjuuhan on aina kustannus ja mitä vähemmällä niitolla saadaan optimoitua d-arvo ja ka-tonnit kannattavuus. Mtt:llä Piikkiössä oli yhtenä vuonna saatu 18t ka sato maissin ja keltalupiinin seoskasvustosta. Tosin seuraavana vuonna oli jääty 8t ka satoon...

Periaatteessa laadukas kokovilja-sr lisää aivan samalla tavalla lehmän syöntiä. Ruisvehnä voisi olla mielenkiintoinen, koska se tuottaa paljon kasvi ja jyvämassaa. Siihen aluskasviksi raiheinä + joku palkokasvi valkuaislisäksi.

Ongelmahan on, että lehmälle sopivien korsirehujen tutkimus on pahasti jumittunut Timoteihin. Vaihtoehdoista ei olla kiinnostuneita ja typensitoja kasvit on aivan hukassa. Jospa nyt kun Kemira sidoksesta "päästiin eroon", niin alkaisiko nekin kiinnostaa... 

Lainaus käyttäjältä: e0777 - 20.04.09 - klo:21:29

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 20.04.09 - klo:17:33

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 20.04.09 - klo:16:21

Tämä on pyörinyt päässä aina silloin tällöin jo vuosikausia. Itse kolme satoa täällä lähes tundralla niitelleenä olen ollut tyytyväinen siitä seuraavaan korkeaan rehuarvoon ja edulliseen yksikkökustannukseen. Seosrehuruokinta antaisi mahdollisuuden vieläkin raaemman tavaran käytölle, mutta osa tmr-guruistakin laittaa vastaan. Korjuukustannukset tietenkin kallistuvat tietyn määrän, kun korjuu lisääntyy, mutta toisaalta suuri pinta-ala antaa myös neuvotteluvaraa hintaan. Kuiva-ainekiloa kohti hinta nousee, mutta niin tekee myös rehuarvot. Käyttöaste nousee. Karkeaa kortta ja kuiva-ainetta on yleensä saatavilla helpommin ja halvemmalla kuin energiaa ja valkuaista.

Tietysti kysymys on myös viljan hinnasta. Nykytasolla ei kalliimpaa heinäpohjaista rehua kannata korjata, mutta vaaka kallistuu jo muutaman kympin tonnihinnan nousulla. Alkusyksyn ohran hintatasolla olisi jo kannattanut tavoitella ry/kgka nurmesta. Viljan hinnannousun pari vuotta sitten olisi luullut laittavan vaihtoehtojen hakemisen jo vireille, mutta aika harva ainakaan tunnustaa sitä tekevänsä. Perinteinen nurmisäiliksen tuotanto pitäisi kuitenkin perusteellisesti pelmuttaa ympäri sekä tutkimuksen että viljelijöiden toimesta. Sen verran eri linjalla ollaan muualle verraten.

http://www.progressivedairy.com/hg/features/2009/0209/0209_hibma.html

Oli siitä vähän jossain lehdessä juttua viime kesänä. Lupsykarjatilalla d-arvon tippuminen pykälällä tekee 2000€ vuodessa 30 lehmällä.
Äkkiä ajateltuna ja itsekkin asiaa aina miettineenä en pitäisi ihan huononakaan ideana.
Rehuarvoiltaan kovaa säilörehua on aina helpomppi oljella tai karkealla heinällä jatkaa, kuin huonosta tavarasta tehdä hyvää. Mikä tulee kalliiksi valkaisen lisäämisellä.

tulee se kalliiksi kun ostaa puolet lisää peltoakin 10 000e/ha.

Niin no olet siinä kyllä oikeassa. Mutta minun ajatus lähteekin siitä ettei sitä peltoa tarviisi ostaa vaan nurmen laatua parannettaisiin.

eli siis tiloille joilla on peltoa muutenkin paljon... d-arvo nousee->ka-sato laskee ja rehun syöntikin lisääntyy...

Ongelmahan on, että lehmälle sopivien korsirehujen tutkimus on pahasti jumittunut Timoteihin. Vaihtoehdoista ei olla kiinnostuneita ja typensitoja kasvit on aivan hukassa. Jospa nyt kun Kemira sidoksesta "päästiin eroon", niin alkaisiko nekin kiinnostaa... 

Osuit asian ytimeen. Timoteimiehet on halvaannuttaneet koko tutkimussektorin ja eteenpäin mennään vain tilatasolla täysin vertailukelvottomilla tuloksilla. Timoteistä kyllä löytyy vaikka minkälaista tietoa, mutta kaikki muu on haettava jostain muualta ja sovellettava omin päin parin vuoden maatalousoppilaitospohjalta.

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 20.04.09 - klo:22:50

Ongelmahan on, että lehmälle sopivien korsirehujen tutkimus on pahasti jumittunut Timoteihin. Vaihtoehdoista ei olla kiinnostuneita ja typensitoja kasvit on aivan hukassa. Jospa nyt kun Kemira sidoksesta "päästiin eroon", niin alkaisiko nekin kiinnostaa... 

Osuit asian ytimeen. Timoteimiehet on halvaannuttaneet koko tutkimussektorin ja eteenpäin mennään vain tilatasolla täysin vertailukelvottomilla tuloksilla. Timoteistä kyllä löytyy vaikka minkälaista tietoa, mutta kaikki muu on haettava jostain muualta ja sovellettava omin päin parin vuoden maatalousoppilaitospohjalta.

Jep palkokasveista se ratkaisu on pakko löytyä..... muut onkin jo kaluttu yara/kemira sponsoroinneilla loppuun. Lannoitelobbyn lisäksi palkokasvi tuotantoa torppaavat ainakin siinä sivussa meidän rakas rehuteollisuus ja apejakeiden myyjät.... nääs kun heillä ei välttämättä ole myydä sopivia jakeita näiden ei-timotei pohjaisten korsirehuseosten täydentämiseen...

Tuossa alla on prujut siitä Tampereen tilaisuudesta. Antti Laine Piikkiöstä oli sen oloinen, että häntä asia kiinnostaa, jos meinaatte ottaa yhteyttä ja kysyä. Marketta Rinne oli enempi Timoteilinjan ihmisiä. En valitettavasti löytänyt Barbro Koljosen esitystä. Heidän maitotilallaan on maissia viljelty muistaakseeni 90-luvun puolivälistä.

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/Artturikirjasto/Esitelmadiasarjat/Maissi_MR_Tampere_3.2.2009.pdf

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/Artturikirjasto/Esitelmadiasarjat/Maissinviljely_3.2.2009_AL_Tampere.pdf