Itte tein päätökseni lukion jälkeen menenkö "opiskelemaan" haave ammattiini vai ihan johonkin muuhun. Molemmat paperit opiskelupaikan vastaanottamisesta täytin mutta vain toisen lopulta lähetin. No nyt olen sitten toiminut haaveammatissani ja se toinen ala ei varmaankaan olisi kiinnostanut muuten kuin palkkansa ja lomiensa johdosta. Mutta vaikka olen saanutkin toimia alalla josta tykkään, niin jotenkin jokainen ulkopäin tullut
käsky / pyyntö / toive ja monet muut ilmaisut alkavat ärsyttämään melko äkkiä. Kokoajan silmukka tuntuu kiristyvän , olkoon kyse hiilijalasta tai lehmän sorkasta. Ja kun ikä ja kropan kolhut lisääntyvät, niin ajatus siirtyy kirkkaana 15v päässä siintävään eläkkeeseen eli siihen että joko sitä voisi hömppäillä lähes ilman kuluja ja todella pienillä tuloilla sinne saakka menettämättä loppuja ihmisarvonsa rippeitä

Nooh kyseinen vaihtoehto ei ole vielä kovin varteenotettava , mutta voi sellaiseksi muuttua yhdessä räpäyksessä.
Muokkaan vielä ja selvennän tummentamaani. Tuli just tehtyä taas yksi simputtamiselta vaikuttava kysely. Toki ei sitä ollut kun oli vapaaehtoinen, mutta mukavaa olisi jospa kyselyn luojat edes lukisivat mitä ne oikeasti kysyvät. Kysehän oli lantavarastojen kattamisesta. Itte tyrkkäsin pariin kusisäiliöön kiinteän kannen ja yhden ilman kattamista, mutta niissäpä piti vielä valita vaihtoehdot myös telttamaisesta ja kelluvasta katteesta vaikka näitä kumpaakaan ei ole käytössä. Siinäpä tutkijoille miettimistä miten betoni kannen alle asennetaan teltaksi muovi kalvo ja toinen kellumaan kusen päälle. Melkein sama kuin se normaali sähkö eli pl. ydin- tuuli- vesi- aurinkosähkö tai monenako päivänä lehmät ulkoilevat vuodessa. Sillä ei ollut merkitystä olivatko tunteja vai minuutteja.