Irvailu sikseen - minusta kysymys on oikein hyvä. Nimittäin asia ei ole ollenkaan yksinkertainen jos siemenissä on esim voimakas itämislepo päällä. Asiaa auttavat kylmäkäsittelyt, neulalla tökkimiset tai labrassa oikeat kemikaalit...
Lisäksi jos haluaa pilkkua pahoinpidellä niin itävyyskoe ja orastuvuuskoe eivät ole sama asia. Mallastamolla riittää ensin mainittu, viljelijän kannattaa kasvattaa ja tutkia pitkät oraat ja huomioida kehityksessä jälkeen jäävät.
Mulla on useamman kerran ollut epäilys huonosta oman kokeen suorituksesta kun itävyys on kokeessa jäänyt poikkeuksellisen alhaiseksi ilman mitään järkevää syytä (kasvu- ja korjuuolosuhteet, puinti, kuivaus). Ei ole kuitenkaan tullut sitten viralliseen määritykseen samaa tavaraa lähetettyä.
Hiukan ihmettelen viime syksyn ohraakin: puitu parhaalta multamaalta, päältä katsoen normaalisti kasvaneelta ja tuleentuneelta lohkolta (oli jopa hieman laon alkua), ei mainittavasti vihreitä, ei havaituja tauteja, puintikosteus 17% luokkaa, kuivattu maltilla... ja itävyys vain siinä 85%, riippuu mitkä oraat tulkitsee normaaleiksi. Kyseessä ei siis mikään viime kesän tyypillinen pystyyn kitumalla kuollut vihreä-sekuli tonni/ha kasvusto vaan tuossa satokin yli 3 tonnin luokkaa. Kaikki tähkät valmistuessaan kääntyneet jne.
Olisin odottanut itävyydeksi jotain yli 90 kuitenkin. Lajike Streif.