Tattista vaan
Vaikeudet alkoi 2004 kun koitin rypeä tilan kasvutahtiin liian pienien pankkien kanssa. 2005 antoi Säästöpankki naveton laajennukseen lainaa, mutta pankinjohtaja ei ymmärtäny että laajennukseen pitäis eläimetkin rahoittaa että se tuottais ja soppa oli valmis. Saneeraukseen.....
Koneurakointiakin tuli tehtyä liian halvalla ja se oli aikalain kannattamatonta.
Keväällä tehtiin hakemus käräjäoikeuteen vapaaehtoisesta realisoinnista, mutta muutama velkoja, mukaanlukien De Laval ja tuo juntti Säästöpankin johtaja vastusti realisaatiota. Hakemus hylättiin käräjäoikeudessa vastustuksen takia. Nyt ainoa vaihtoehto on konkurssi ja vapaaehtoiseen realisaatioon verrattuna velkojat häviää nyt yli 250 000 euroa. Pesänselvittäjän 100 000 euron palkkiot lisäksi. Näin tyhmiä voidaan olla maalaispankissa.
Konkurssihan on vain pakkoreaalisaatio ja se ei vie ystäviä ja muita mahdollisuuksia menestyä elämässä, se on vaan nyt sellainen pakkokuvio tässä vaiheessa. Popedahan laulaa hienosti - Kun on pohjalla näin, ei ole suunta kun ylöspäin
17,5 vuotta tuli lehmiä pidettyä ja nyt on aika viritellä jotain uutta... Pitää ensin vaan pitää pitämättömät lomat pois
1992 oli keskilehmäluku 7,6 kpl, maitoa tuli 50 000 litraa, 2008 keskilehmäluku oli 176 kpl, maitoa tuli 1 500 000 litraa. 2011 voi olla että lehmiä on 0 kpl ja maitoa 0 litraa.
