voi V ! ja mulle kun on selitetty sen saatana monta eri muotoa jolla tuo homma tehdään! saakeli, nyt ottaa pattiin ! eiks ton yksinkertaisen asian voi hoitaa noinkin ? tartteeko siihen enää mitään instanssia väliin rokottaan euroja miljoona vuodessa?
Ajattele asiaa niin, että monta erilaista tapaa tarvitaan siksi, että laskuttajan kannalta siirtymäkaudella on monta erilaista toimijaa, on ehdottomia paperilaskun tarvitsijoita, A4-tulostukseen fiksautuneita ja pioneereja, jotka osaavatkin tehdä tietoteknisesti erilaisia asioita, helpottaakseen omaa työkuormaansa. Kaikille ei se omaehtoinen laskunkäsittely, arkistointi, mapitus ja postitus ole ilmaista, jos on muuta paremminpalkattua hommaa siksi ajaksi saatavilla.
Verkkolaskun määritelmäähän on esim. valtionhallinnossa koulutettu yli kymmenen vuotta sitten ! Aika hyvin niillä se toimiikin.
"Verkkolasku on yleisesti käytössä olevan sanomakuvauksen mukaan laadittu sähköinen lasku, jonka tiedot ovat automaattisesti käsiteltävissä tai
tulkittavissa. Kirjanpitovelvollisten välisessä laskutuksessa verkkolasku voidaan siirtää automaattisesti laskuttajan tai palveluntarjoajan järjestelmästä vastaanottajan taloushallinnon tai muuhun järjestelmään. "
//1 Julkisen hallinnon suositus JHS xxx VERKKOLASKUJEN KÄYTTÖ JULKISHALLINNOSSA. 01.07.2003
Esimerkiksi laskutan omalla laskutusohjelmallani, luodaan verkkolasku, vilahtaa nettiin ja menee vastaanottajan ostoreskontra-ohjelmaan saman tien, tietenkin välivaiheiden kautta. Mutta itse näen lähetyksen jälkeen vain tiedotteen: "lasku lähetetty verkkolaskuna"
Verkkolaskussa käytetään pääsääntöisesti kahta yleistä standardia: eInvoice (verkkolaskufoorumi) ja Finvoice (pankit) Verkkolaskun analogia ja operaattorien tarve voidaan ajatella kirjepostina. Me joko emme käytä operaatoria (ei enää kovin yleistä) tai käytämme välittäjäoperaattoria.
1. Emme käytä operaattoria. Sekin on ihan mahdollista. Ajatellaan vaikka, että asiakasyritys on samassa rakennuksessa, ja käytämme putkipostia, tai itse viemme kirjeen perille. Laitan laskun menemään putkipostiin, luukku kiini ja plomps. Lasku menee asiakkaalle. Sähköisesti tämä tehtäisiin niin, että myyjän ja asiakkaan järjestelmät ovat yhteensopivat ja niille keskenään on luotu kiinteä yhteys. Joskus aikanaan suuryrityksien kanssa se oli tämmöistä pelaamista. Standardit saattavat olla mitä tahansa, tai ei mitään standardia.
Tämähän on melko hankalaa, jos asiakkaat ovat eri rakennuksissa, mahdollisesti ilman putkipostia.
2. Miksi sitten käyttäisimme operaattoria ? Eli paperianalogiassa käytämme vaikkapa operaattoria nimeltä Itella. Postit pitää lähettää standardikirjeenä ja niillä on standardihinta. Vastaanottajalla pitää olla postilaatikko. Jos emme ole tyytyväisiä Itellan postipalveluihin, voimme käyttää esimerkiksi kuriiria, UPS, Fedex, jne. Lähes automatisoitu toiminto, jossa vastaanottamisen ja lähettämisen ei tarvitse olla lukittu tiettyihin kellonaikoihin, on Itellan pakettiautomaatti. Esim. Maventa toimii kuten tuo pakettiautomaatti. Miksei saisi olla useita operaattoreita ? Monethan ovat kyllästyneitä esim. sähkön siirtomaksun monopolistiseen luonteeseen, eikä kilpailua ole. Minusta verkkolaskun välityksessä on hyvä, että on kilpailua, eikä yksistään hinnan osalta, vaan tarjottujen lisäarvopalvelujen osalta.
No mitä eroa sitten on pankkien ja muiden operaattorien toiminnalla verkkolaskuoperaattorina ? Kaikkihan haluaisivat olla operaattoreja, ja varsinkin pankit ovat laittaneet muille kiusaa omaan verkkolaskuvälitykseensä, niin ainakin olen aavistellut. Muut operaattorit päästetään pitkin hampain toimittamaan ja vastaanottamaan pankkiverkosta/verkkoon niitä laskuja. Pankit eivät mielestäni kuitenkaan tarjoa lisäarvoa verrattuna muihin toimijoihin. Esimerkiksi itse haluan lähettää e-Laskuna kaikki laskuni, kirjaan asiakasrekisteriin, miten vastaanottaja haluaa laskunsa, verkkolaskuna, sähköpostina vai kirjeenä. Operaattorini, Maventa tekee kirjepostituksen oman alihankkijansa kanssa, sähköpostituksen ja verkkolaskutuksen puolestani. Postitusversiossa ei juuri ole hinnassa eroa, ostanko kirjekuoret ja postimerkin itse, jää paperien kanssa sählääminen pois. Jos minulla olisi kaikki maailman aika vain kirjeistämiseen, tietenkin sitä tekisin. Mutta kun ei ole sitä aikaa. Tulevat laskut saapuvat Maventaan itsenäisesti, sähköpostiin tulee ilmoitus, laskut hyväksyn esikatselun jälkeen, Maventan käyttöliittymässä voin noutaa laskun ruudulle ja kopioida virtuaaliviivakoodin pankkimaksamista varten.
Kustannukset ? Tyypillisesti operaattorien sisäisesti ei mene kuluja, esim. oma "Maventa-leiri" laskuttelee kustannuksetta kumpaankin suuntaan. Laskujen vastaanottaminen vierasverkosta maksaa jonkun kymmenen senttiä, varmaankin pankit rokottavat näiltä muilta operaattoreilta tulevia laskuja ja sinne meneviä, melkoisella "rangaistusmaksulla" . Pankkiverkon "avaaminen" muun operaattorin järjestelmään maksaa kiinteän kertahinnan, usein noin 10 euroa. Se, mikä omassa valinnassa miellytti, on käyttöliittymä, laskut voi noutaa milloin haluaa, ne jäävät arkistoon, niistä saa raportteja ja ne voi välittää kopiona suoraan kirjanpitotoimiston järjestelmään. Omat laskut ovat menneet luotettavasti perille. Jos vastaanotossa on ollut ongelma, jää lasku Maventan "virheelliset" - arkistoon, lähettä sitten vaikka postissa jos ei ole lähtenyt vastaanottajalle kohtuu ajan kuluessa.
Kuluttajalle tehty verkkolasku on hieman erilainen, ei ole juurikaan ollut verkkolaskutusta sinne päin. Kuluttajahan saa verkkolaskunsa tilinumeron perusteella, pankit hallitsevat sitä puolta vahvasti.
-SS-
