Miten lannoiteiden hintojen nousu vaikuttaa, jos viljojenkin hinta nousee?

Olettakaamme että satotaso on kummassakin tapauksessa se perus 4 tonnia /ha



Lasketaan:

Esimerkiksi vehnän hinta 150€/tonni
Lannoite 400 €/tonni

Lannoitetaan 400 kg/ha

Viljatuotto 600€ /ha
Vähennetään lannoitekustannus  160€/ha.
Nettotulos vilja miinus lannoite = 440 €

Vehnä 210 €/tonni
Lannoite 800€/tonni.

4x210€ = 840€
Lannoite 800€ x0,4 = 320€/ha

Nettotulos vilja-lannoite 520€

Eli viljan hinnan nousu jopa ylikompensoi lannoitteen hinnan tuplaantumisen.

Nyt pitää sitten vaan saada vehnän hinta kiinnitettyä vähintään tuohon 210 euroon tai jos ei saa, niin toivoa ja rukoilla että se syksyllä olisi tuon verran.
 

Miten lannoiteiden hintojen nousu vaikuttaa, jos viljojenkin hinta nousee?

....

Nyt pitää sitten vaan saada vehnän hinta kiinnitettyä vähintään tuohon 210 euroon tai jos ei saa, niin toivoa ja rukoilla että se syksyllä olisi tuon verran.

Kalliilla panoksilla ainakin riski kasvaa. Siis kun tulee se vuosi että sääolosuhteista johtuen sato on juhlava 1 tonni - tai se on 6 tonnia mutta jää peltoon.

Tai sitten riski on se että viljan hinta onkin  taas jostain 'normaalista' syystä 150 e/t.

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 16.02.22 - klo:17:22

Miten lannoiteiden hintojen nousu vaikuttaa, jos viljojenkin hinta nousee?

....

Nyt pitää sitten vaan saada vehnän hinta kiinnitettyä vähintään tuohon 210 euroon tai jos ei saa, niin toivoa ja rukoilla että se syksyllä olisi tuon verran.

Kalliilla panoksilla ainakin riski kasvaa. Siis kun tulee se vuosi että sääolosuhteista johtuen sato on juhlava 1 tonni - tai se on 6 tonnia mutta jää peltoon.

Tai sitten riski on se että viljan hinta onkin  taas jostain 'normaalista' syystä 150 e/t.

Ennen eeuuta yks tuttu vuokrasi kallista peltoa , laittoi rypsiä jolle kova lannoitus . Sai huonon sadon eli takkiin tuli rajusti .

Luonnon armoilla tapahtuva viljely sisältää aika monta muuttuvaa tekijää. Sitten kun tuotteet ovat myyty, voidaan ynnäillä kuinka kävi. Onhan siinä eroa, jos saat tonnin satoa tai kuus tonnia satoa. Oikeastaan aika riskialtista peliä, verrattuna tuottoon.

Niin riski kasvaa sitä myöden mitä enemmän siihen viljelyyn palaa rahaa. Toiset laskevat myös ajan rahakdi toisille viljely on harrastus...

Mutta tilakohtaisella tasolla varmaan auttaa alkuun jos on pitänyt huolellista kirjanpitoa sadoista lohkotasolla. Lisäksi on paljon vielä muuttujia jotka vaikuttaa, mikä kasvi on ollut kyseessä minäkin vuonna, ja millaisia viljelytoimia on tehty, esikasvit jne jne. Aika loputon suo, mutta jonkinlsisen johtopäätöksen varmaan saa aikaiseksi. Jos kaikilla tavoilla näyttää et esim. Se 4t on joka vuosi tullut niin silloin varmaan kannattaa panostaa.

Omalla kohdallani pidin tuota tilastointia lähes mahdottomana koska muuttujia on liikaa. Vaatidi monien vuosien tarkkaa seurantaa. Muokkaustavat ja kalustokin olisi jo ehtinyt vaihtua. Sen vuoksi valitsin tavan et mahdollisimman vähän kuluja, tulee sit mitä tulee. Tylsäähän tää tälläinnen on mut tili tykkää..

Miten lannoiteiden hintojen nousu vaikuttaa, jos viljojenkin hinta nousee?

Olettakaamme että satotaso on kummassakin tapauksessa se perus 4 tonnia /ha

Tuo oletus ei toiminut 2018 eikä 2021. Ei ole kirkossa kuulutettu, että ensi kesä on sateinen ja kostea ja lihottaa viljat kasitonnareihin asti aivan lannoittamatta.

Katselin lannoituksen hintaherkkyyttä, ensinnäkin 400:lla kilolla moniravinnelannoitetta ei oikein yli 4 t satoja oteta pitkäaikaisen viljelykultturin savimailla, joilla ei voida polttaa maatuvaa sammalta typeksi. 4 t:n vehnäsato, jossa 12% valkuaista, vaatii 100 kg typpeä, jyviin ja pahnoihin.

Öljyn hinta ei enää ole alle 70 c, vaan 1 euron päälle. Viljankuivauksen hinta sekin on noussut noin 12 €/t ehkä jo 18 €:/t hintaan. (140 g öljyä/ kuivatettu vesikilo) Rahti ja kaupanpalkkio on 5 €/t , voi olla kohta jo enemmänkin, kun polttoainekorotukset valuvat kuljetuksiin.



Kuvasta näkyy, että sadon epäonnistumiset ovat kalliilla apulannalla isompi riski, se on arkijärjelläkin selvää, siis jopa alle 2 t satoja tiedän saadun yleensä hyvästi kasvaviltakin mutta kovin kuivuvilta pelloilta, viime kesä oli hyvä esimerkki. Ja siinä vaiheessa kallis viljan hinta ei auta, vaan lannoituskustannus tulee viljelijän tappioksi. Jos kaikki menee optimaalisesti, ja se 4 tn keskisato saavutetaan, ero lienee silti lähempänä 50€ kuin 100 €

Tukitasossa voidaan löytää tuollaisia 50 € eroja, ainakin kasvilajivalinnalla. Syysvehnät , jos nyt sitten onnistuvat talvehtimaan, olisivat kyllä 210 € tonnihinnalla voittajia. Jääkenttien ja vesijärvien suuruudesta päätellen, eivät onnistu ainakaan kovin hyvin.

-SS-

Jääkenttien ja vesijärvien suuruudesta päätellen, eivät onnistu ainakaan kovin hyvin.

-SS-

Niinpä, kun taannoin tiheesti salaojitettu on järvi tonttiksi muutunut, saas nähdä

Rakkineen laskelma, ainoa vaan se joko taas katovuosi, ei vaan tuu sato, tai just sopivasit kaikki saavat plus 5, hinta painui sataseen ja syysateet ja kuivauskustannukset kun pön hinta on sota tai muu on puolitoistra euroa.

Tai lanta hinta se mikä on, Suomi suotuinen kesä ja syksy, muualla sota ja tulva/kuivuus, vehnä euroopassa liki 300...... tuskin...

Näytti vyrriltä tulleen mohran hinta syksylle 230 euroa tonni. Näillä 1,50 löpö ja 950 monivitamiinilannoite hinnoilla, ei kyllä kannata kylvää ohraa kilookaan. Kävin jo hakeen pari laatikkoa kaljaa Joulukaljoksi, koska silloin niitä ei saa ja en kyllä ala Joulupöydässä mitään kotikaljaa juomaan. Käsittämätöntä viljelijöiden aliarvostamista, mutta siihen on totuttu ja täytyy myös tottua lisää. Ei vaiskaan kyllä kylvän kaikki kulmat mitä vaan löytyy..Vuoden päästä tietää kuinka kovan tappion saa aikaiseksi..Ja sitten johtopäätöksiä..Muistakaa kolleegat että hallittuun alasajoon menee 5 vuotta ja kyläläisten silmissä 10 vuotta. Mutta maanviljelijöiden maine vesien pilaajana ja hajuhaittojen tekijöinä on jo niin kova että, haittaako se. Sitten ois tarkoitus ottaa rypsi viljeyyn..Alkaa hinta oleen sitä luokkaa että näyttävät euroilla arvostavan meitä. Ja lannoite ja löpölaskujen laittajat ja pankki kun eivät ymmärrä muutakuin Eurojen kieltä. Olihan sitä vielä pari muutakin artikkelia mitä aikoo kylvää, mutta jääköön ne liikesalaisuuksi, kun joku väittä että maatalous on liiketoimintaa. Itse olen eri mieltä, haluan että se pysyy perheviljelynä. Silloin se ei ole niin herkkä konkursseille, ja jos maatalouden konkurssiaallot alkaa kunnolla käymään. Niin sitä kylvinkonetta ei kannata laittaa tulille ollenkaan.

Rypsirapsin hinta on sillä tasolla että hehtaarin sadosta voi saada jopa 500e 

Rypsirapsin hinta on sillä tasolla että hehtaarin sadosta voi saada jopa 500e 

Kyllä rypsistäkin voi saada hyviä satoja, ja välikasviarvo on myös yksi sadon arvo ja kuivauksen helppous..Säästyy polttoöljyä..

Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 26.02.22 - klo:12:13

Rypsirapsin hinta on sillä tasolla että hehtaarin sadosta voi saada jopa 500e 

Kyllä rypsistäkin voi saada hyviä satoja, ja välikasviarvo on myös yksi sadon arvo ja kuivauksen helppous..Säästyy polttoöljyä..

Hyviä satoja tai sen 700kg/ha, näillä peittausaineilla. Viherkesanto on halvempi välikasvi, eikä mene kuivaukseen yhtään öljyä.

Mites avokesanto saako sille jotain a-alueella? Pellot on kultivoitu. Ikin ei oo ollu, mutta alkaa kiinnostaa kaikki muut vaihtoehdot näillä hinnoilla..

Mites avokesanto saako sille jotain a-alueella? Pellot on kultivoitu. Ikin ei oo ollu, mutta alkaa kiinnostaa kaikki muut vaihtoehdot näillä hinnoilla..

Avokesanto taitaa vaatia jonkin perusteen, että voi sellaiseksi jättää. Ja oliko se jokin prosenttirajakin jonka jälkeen leikkuria..

Lainaus käyttäjältä: Temge - 03.03.22 - klo:14:10

Mites avokesanto saako sille jotain a-alueella? Pellot on kultivoitu. Ikin ei oo ollu, mutta alkaa kiinnostaa kaikki muut vaihtoehdot näillä hinnoilla..

Avokesanto taitaa vaatia jonkin perusteen, että voi sellaiseksi jättää. Ja oliko se jokin prosenttirajakin jonka jälkeen leikkuria..

Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta taitaa riittää perusteluksi. Ja jotain jää tuista puuttumaan, olikohan se niin että ei saa ymppiä ja yli 25% ylittävältä osin putoa luonnonhaittakorvauksin pois.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 03.03.22 - klo:14:21

Lainaus käyttäjältä: Temge - 03.03.22 - klo:14:10

Mites avokesanto saako sille jotain a-alueella? Pellot on kultivoitu. Ikin ei oo ollu, mutta alkaa kiinnostaa kaikki muut vaihtoehdot näillä hinnoilla..

Avokesanto taitaa vaatia jonkin perusteen, että voi sellaiseksi jättää. Ja oliko se jokin prosenttirajakin jonka jälkeen leikkuria..

Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta taitaa riittää perusteluksi. Ja jotain jää tuista puuttumaan, olikohan se niin että ei saa ymppiä ja yli 25% ylittävältä osin putoa luonnonhaittakorvauksin pois.

Kyllähän noita rikkoja on ja samalla vois osasta ottaa risukkoa pois ojien päältä.