Hyvä hyvä.
Edes jotain selkärankaa.
Jokainen raivaaja on tiennyt aloittaessaan pelin hengen.
Nyt kun tarkasti kirjoissa ja kansissa korvauskelvottomat alat.
On syytä aloittaa keskustelu, miten raivatut pellot jotka eivät ole maatalouspolitiikassa peltoa,
palautetaan metsätalouteen kuuluviksi. Nauttivathan nuokin pellot tuotantotuen kautta osittain
tukia ja vääristävät liittymissopimuksessa so*****a.

Niin kuin maastullin artikkelissa mainitaan pienet lohkojen korjaukset voi saada tukien piiriin.
Aivan oikea lähtökohta.
Jos muutaman hehtaarien raivauksilla saadaa nykyisten peltojen viljelyä tehostettua, mutta kymmenien tai
satojen hehtaarien raivuussa ei ole kyse kuin ahneudesta.
lepän sanoma pikkasen epäselvä. Aikaisemmin kesällä sanonut perustukien yltävän raivioille.
Jääkö siis vallan tukien ulkopuolelle, vaiko hivutetaanko täysille tuille pikkuhiljaa.

Ei asia ole näin mustavalkoinen. Maatalousmaata jää koko ajan rakentamisen ja teiden jalkoihin, kaupunkien ja taajamien reunamilla. Peltoa myös metsitetään, etenkin Itä-Suomessa. Tuet voidaan siirtää raiviopelloille, sitä mukaa kun peltoa poistuu muualta. Ainakin tätä silloin aikanaan selitettiin raivaamisen perusteeksi. Jossakin vaiheessa sitten huomattiin, että kokonaispeltoala siltikin oli nousemassa jopa sadallatuhannella hehtaarilla, ja näin ollen jo tukien piirissä olleiden peltojen tuista olisi tasaisesti pitänyt ottaa noin 5%, jotta raiviot olisivat päässeet täysien tukien piiriin. Tuon 5%:n puolustaminen on ehkä ollut tukipeltojen haltijoiden pikkumaisuutta.

Koska ansiotuloverotus on monessa suhteessa progressiivinen, mielestäni olisi voinut kokeilla sellaista ratkaisua, että raivioiden tuet olisikin verotettu suurimmilta tiloilta alkaen siten, että tilojen järjestys ei muuttuisi, mutta suurin tila luovuttaisi eniten tukiansa. Silloin vastakkain olisivatkin raivioeturiviläinen ja tukieturiviläinen.

Se itse asiassa olisi hercullisen mielenkiintoinen tilanne seurattavaksi, miten keskustelu olisi rakennemuutoksen huipulla käynyt tuonkaltaisten vastapuolien kesken ?

-SS-

Tuo on ihan hyvä, ettei tule korvauskelpoisuutta. Mutta kokoomuksen kysymys raivioiden korvauskelpoisuudesta oli omituinen. Aivan kuin korvauskelpoisuus olisi ollut kokoomuksen tavoite.

"Asia selviää maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) antamasta vastauksesta kansanedustaja Markku Eestilän (kok.) kirjalliseen kysymykseen.

Eestilä kysyi: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta korvauskelvottomat pellot saadaan korvauskelpoisuuden piiriin osana vuoden 2023–2027 maatalouspolitiikan uudistamisen ratkaisua?"

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1604877

Ei asia ole näin mustavalkoinen. Maatalousmaata jää koko ajan rakentamisen ja teiden jalkoihin, kaupunkien ja taajamien reunamilla. Peltoa myös metsitetään, etenkin Itä-Suomessa. Tuet voidaan siirtää raiviopelloille, sitä mukaa kun peltoa poistuu muualta. Ainakin tätä silloin aikanaan selitettiin raivaamisen perusteeksi. Jossakin vaiheessa sitten huomattiin, että kokonaispeltoala siltikin oli nousemassa jopa sadallatuhannella hehtaarilla, ja näin ollen jo tukien piirissä olleiden peltojen tuista olisi tasaisesti pitänyt ottaa noin 5%, jotta raiviot olisivat päässeet täysien tukien piiriin. Tuon 5%:n puolustaminen on ehkä ollut tukipeltojen haltijoiden pikkumaisuutta.

Koska ansiotuloverotus on monessa suhteessa progressiivinen, mielestäni olisi voinut kokeilla sellaista ratkaisua, että raivioiden tuet olisikin verotettu suurimmilta tiloilta alkaen siten, että tilojen järjestys ei muuttuisi, mutta suurin tila luovuttaisi eniten tukiansa. Silloin vastakkain olisivatkin raivioeturiviläinen ja tukieturiviläinen.

Se itse asiassa olisi hercullisen mielenkiintoinen tilanne seurattavaksi, miten keskustelu olisi rakennemuutoksen huipulla käynyt tuonkaltaisten vastapuolien kesken ?

-SS-

Eiköhän heikko liittymissopimus perustunutkin vähenevälle viljelylle.

Ja Kokoomus halusi "puhdistaa" pöydän ja lopettaa kepun venkoilun. Kaipasi oikeaa vastausta

yli 65 vuotijaalta peltotuvet pois

Raiviopelloilla on varmaan ollut kaksi ajatusta mukana. Ensimmäiseksi se, että joillakin tuotantosuunnilla ja tietyillä viljelyalueilla se on ollut kannattavaa. Toisena on myös saattanut olla se, että asiat unohtuvat ja jossain vaiheessa vaivihkaa tukia alkaa tippumaan myös näille pelloille. Sitten kun se joku paras kannattavuus alkoi heikentyä, alettiin tosissaan puhumaan kriisistä ja vaadittiin tukia näille raivottarille.

Jostain syystä suurin osa viljelijöistä ei oikein hyväksy tätä toimenpidettä.

Ei liittymissopimus rajannut tukia raivioilta, vaan liittymissopimuksessa sitouduttiin silloisen CAP-tukikauden ehtoihin, jotka eivät uusille pelloille tukia sallineet. Yleensä tukikauden vaihtuessa on tarkasteltu peltojen tukikelpoisuutta uudelleen.

Oli olemassa pohjana tietty pinta-ala, tietyt kasvit, viitesadot.
Sitten olisi myöskin oikeudenmukaista, muuttuneesta ilmastosta johtuen, muuttaa a/b-c alueen tukirajat, jos jotain neuvotellaan uudelta pohjalta.

Sitten olisi myöskin oikeudenmukaista, muuttuneesta ilmastosta johtuen, muuttaa a/b-c alueen tukirajat, jos jotain neuvotellaan uudelta pohjalta.

C-alue alkaisi siitä, missä maissinviljely alkaa hiipua ?

yli 65 vuotijaalta peltotuvet pois

Entäs miten niiden nuorempien ikäluokkien kanssa kanssa menetellään, jotka eivät pääse vielä tasan 65-vuotiaana eläkkeen piiriin ? Esimerkiksi nyt viisikympinen joutuu kärvistelemään 11 kuukautta ilman tukia, mutta ei saa vielä eläkettäkään ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Eemeli - 20.10.21 - klo:12:03

Sitten olisi myöskin oikeudenmukaista, muuttuneesta ilmastosta johtuen, muuttaa a/b-c alueen tukirajat, jos jotain neuvotellaan uudelta pohjalta.

C-alue alkaisi siitä, missä maissinviljely alkaa hiipua ?

Jaetaan Suomi juomavesialueiden mukaan. Uusimaa kuuluu jatkossa järvisuomeen.

yli 65 vuotijaalta peltotuvet pois

Aena se on Heino ottamassa toesilta poekkee. 😁