Katellaan nyt ekana ens kevääseen, verkkokalastus saattaa tuntua ihan hyvältä ajatukselta jääkelien loppupuolella. Jenkeissä tavaraliikenne jumissa ihan huolella, brexitin taisivat tehdä hekin...

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 17.10.21 - klo:20:36

Lainaus käyttäjältä: Eläkelläisviljelijä - 17.10.21 - klo:19:05

Lainaus käyttäjältä: Moottoripolkupyörä Man - 17.10.21 - klo:15:43

Lainaus käyttäjältä: seegeri - 17.10.21 - klo:14:06

Niin se tarkoitti sitten kun turvemaat on pois viljelyksesta ja lounaissuomi ja satakunta tuottaa viljan, turvemaat tehdään kosteikoiksi, ollikaisen mukaan.

Joku hurja saattaisi laittaa kosteikkoon ollikaisen mukaan.

Suurimpina ilmastosekoittajina toimivat katkerat stalinistit ja sellaiset, jotka eivät ole koskaan käyneet pelloilla. Paitsi siellä hissipissillä. Jokatapauksessa tarkoitus on vaan sosialisoida asioita ilmastotekopankkiin, muille maille pätemisen vuoksi.

Varmaan suopeltoviljelijöillä on tarve peitellä totuutta. Mutta kuinka selitätte suopellon kulumisen / painumisen. Lähteekö suopellosta hiili heinän mukana?
 Ollikainen oli ainut joka puhui asiaa, muut politiikkaa.

 Minkäslaisilla reunehdoilla Eläkeläisviljelijä on valmis hyväksymään suopeltojen viljelyn, kuinka perusteellinen puute särpimestä on peruste jättää suopellot pois viljelystä? Ceeookakkosta laitellaan kasvihuoneeseen lisää eikä tuo pellollakaan taida haittaa kylvörivissä tehdä.

Huoltovarmuus ei oo kiinni suopelloista. Huoltovarmuus ei ole kiinni pelloista ollenkaan. Kuinka pitkään maatalous pystyy toimimaan, jos rajat ovat kiinni, kaksi-, kolmeviikkoa, vai kuukauden.

Pullamössöä on nykyihmiset, 1950-luvulla ja sitä aikaisemmin ei tar***** ulkomaisia tuotantopanoksia, hevosella tehtiin työt ja eläinten lannalla lannoitettiin pellot, kaikki oli siis luomussa. Nytkään ei olis hätää, jos vaihdettais 200 heppaiset raktorit 2-4 hevoseen, mut pullakätiset isännät kyllä läkähtyisivät.
Mut viikatteet pitää olla teräviä.

Pullamössöä on nykyihmiset, 1950-luvulla ja sitä aikaisemmin ei tar_***** ulkomaisia tuotantopanoksia, hevosella tehtiin työt ja eläinten lannalla lannoitettiin pellot, kaikki oli siis luomussa. Nytkään ei olis hätää, jos vaihdettais 200 heppaiset raktorit 2-4 hevoseen, mut pullakätiset isännät kyllä läkähtyisivät.
Mut viikatteet pitää olla teräviä.

Suomessa alettiin Rikkihappo Oy:ssa tuottaa lannoitteita jo 1920-luvulla.
Chilensalpietaria eli lintujen mineralisoitunutta lantaa itse asiassa tuotiin
Pohjoismaihin jo 1800-luvun puolella. Jo noin 120 vuotta sitten
Suomeen myös hankittiin maatalouteen kalisuolaa, kalimagnesiaa,
superfosfaattia sekä kalkkityppeä. Lounais-Suomessa ja muuallakin koulutiloilla
ja suuremmilla tiloilla osattiin jo hyödyntää keinolannoitusta jo puoli vuosisataa ennen 1950-lukua.

Hiukan siis pitää aikajanaa asetella paremmin kohdalleen. Kirjoittajan ikä paljastuu tällaisista
yksityiskohdista parhaiten.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 18.10.21 - klo:11:53

Pullamössöä on nykyihmiset, 1950-luvulla ja sitä aikaisemmin ei tar_***** ulkomaisia tuotantopanoksia, hevosella tehtiin työt ja eläinten lannalla lannoitettiin pellot, kaikki oli siis luomussa. Nytkään ei olis hätää, jos vaihdettais 200 heppaiset raktorit 2-4 hevoseen, mut pullakätiset isännät kyllä läkähtyisivät.
Mut viikatteet pitää olla teräviä.

Suomessa alettiin Rikkihappo Oy:ssa tuottaa lannoitteita jo 1920-luvulla.
Chilensalpietaria eli lintujen mineralisoitunutta lantaa itse asiassa tuotiin
Pohjoismaihin jo 1800-luvun puolella. Jo noin 120 vuotta sitten
Suomeen myös hankittiin maatalouteen kalisuolaa, kalimagnesiaa,
superfosfaattia sekä kalkkityppeä. Lounais-Suomessa ja muuallakin koulutiloilla
ja suuremmilla tiloilla osattiin jo hyödyntää keinolannoitusta jo puoli vuosisataa ennen 1950-lukua.

Hiukan siis pitää aikajanaa asetella paremmin kohdalleen. Kirjoittajan ikä paljastuu tällaisista
yksityiskohdista parhaiten.

-SS-

Eli jo 1950-luvulla oli VIP- tiloja, jotka sai käyttöönsä Special-tuotteita, joita ei ihan kaikilla ollut mitään mahiksia saada. Kyllä 90% tiloista sai tulla vielä toimeen ilman noita mainitsemiasi tuotteita.

Eli jo 1950-luvulla oli VIP- tiloja, jotka sai käyttöönsä Special-tuotteita, joita ei ihan kaikilla ollut mitään mahiksia saada. Kyllä 90% tiloista sai tulla vielä toimeen ilman noita mainitsemiasi tuotteita.

En tiedä VIP-tiloista. Kyllä itselliset talonpojat, joiden tila oli ollut olemassa muutaman vuosikymmenen ajan, osasivat silloisista maanviljelijäinkaupoista supervosvaattia ja chilensalpeetaria hankkia. Nuori väki kävi laajasti maamieskouluissa, ja uusia tekniikoita tuotiin sieltä kautta talousviljelyyn. Tulivat mallinavetat, viljelyohjeet, karjanhoidon oppaat. Meidän kaikki vanhat oppaat ovat ennen sotia tai heti sodan jälkeen painettuja. Vanhin mehiläishoitajan kirja meillä on 1800 - luvun lopulta ! Fraktuuralla kirjoitettu. Ja siellä kuotenkin on jo opastus aika hyvin nykytiedon mukainen, Langstroth -pesineen ja työvälineineen.

Mustialan maamieskoulu opetti 1840-luvulla jo heinänviljelyä, siemenhuolto oli joko ulkomaisen siemenen tai sitten luonnoheinistä nypittyjen siemenheinien varassa. Heinänsiementä ja mm. kuminaa poimittiin laukkuun ojista ja niityiltä. Oma äitikin muistaa laspena joutuneensa niihin hommiin. Myös heinälatojen lattioilta puhalleltiin uutta siementä.  1800-luvun lopussa lannoitteina oli käytössä kompostilanta, luujauho, tuhka sekä kalisuola ja chilensalpietari. Suomen peltopinta-alasta toki oli kuusi kymmenestä hehtaarista heinällä, ja jos oli apilaheinää, ei lannan tarve niin suuri ollutkaan. Heinänviljelyksen perustamisen yhteydessä annettiin suurempi karjanlantapanostus.

On se kumma, kun nuori väki enenevässä määrin luulee , että 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa ihmiset olivat jotakin rottinkipaitaisia savupirtissä asuvia metsäläisiä ? Vika lienee myös näissä historiallisissa tappuri- ja maamoottorinäytöksissä, joissa etenkin pukeutuminen on ajoitettu sata vuotta aikaisemmalle ajalle.

Esimerkiksi Maatalouden Pikkujättiläinen vuodelta 1944 tuo viljelyteknologian laajasti perheviljelmille. TCA oli keksitty, A.I.Virtanen patentoi sen pohjoismaihin, heti sodan jälkeen. Fenoksihapot (MCPA) mainittiin jo tulleen markkinoille. DDT oli lupaava tuote. Vuonna 1941 Suomessa oli 6000 traktoria, vuonna 1950 niitä oli 17000.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 19.10.21 - klo:11:22

Eli jo 1950-luvulla oli VIP- tiloja, jotka sai käyttöönsä Special-tuotteita, joita ei ihan kaikilla ollut mitään mahiksia saada. Kyllä 90% tiloista sai tulla vielä toimeen ilman noita mainitsemiasi tuotteita.

En tiedä VIP-tiloista. Kyllä itselliset talonpojat, joiden tila oli ollut olemassa muutaman vuosikymmenen ajan, osasivat silloisista maanviljelijäinkaupoista supervosvaattia ja chilensalpeetaria hankkia. Nuori väki kävi laajasti maamieskouluissa, ja uusia tekniikoita tuotiin sieltä kautta talousviljelyyn. Tulivat mallinavetat, viljelyohjeet, karjanhoidon oppaat. Meidän kaikki vanhat oppaat ovat ennen sotia tai heti sodan jälkeen painettuja. Vanhin mehiläishoitajan kirja meillä on 1800 - luvun lopulta ! Fraktuuralla kirjoitettu. Ja siellä kuotenkin on jo opastus aika hyvin nykytiedon mukainen, Langstroth -pesineen ja työvälineineen.

Mustialan maamieskoulu opetti 1840-luvulla jo heinänviljelyä, siemenhuolto oli joko ulkomaisen siemenen tai sitten luonnoheinistä nypittyjen siemenheinien varassa. Heinänsiementä ja mm. kuminaa poimittiin laukkuun ojista ja niityiltä. Oma äitikin muistaa laspena joutuneensa niihin hommiin. Myös heinälatojen lattioilta puhalleltiin uutta siementä.  1800-luvun lopussa lannoitteina oli käytössä kompostilanta, luujauho, tuhka sekä kalisuola ja chilensalpietari. Suomen peltopinta-alasta toki oli kuusi kymmenestä hehtaarista heinällä, ja jos oli apilaheinää, ei lannan tarve niin suuri ollutkaan. Heinänviljelyksen perustamisen yhteydessä annettiin suurempi karjanlantapanostus.

On se kumma, kun nuori väki enenevässä määrin luulee , että 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa ihmiset olivat jotakin rottinkipaitaisia savupirtissä asuvia metsäläisiä ? Vika lienee myös näissä historiallisissa tappuri- ja maamoottorinäytöksissä, joissa etenkin pukeutuminen on ajoitettu sata vuotta aikaisemmalle ajalle.

Esimerkiksi Maatalouden Pikkujättiläinen vuodelta 1944 tuo viljelyteknologian laajasti perheviljelmille. TCA oli keksitty, A.I.Virtanen patentoi sen pohjoismaihin, heti sodan jälkeen. Fenoksihapot (MCPA) mainittiin jo tulleen markkinoille. DDT oli lupaava tuote. Vuonna 1941 Suomessa oli 6000 traktoria, vuonna 1950 niitä oli 17000.

-SS-

Aha, anteeksi tietämättömyyteni.

Oliko se silloin sitä aikaa, jolloin SS:sälässä oltiin ihan eturivissä ja eturiviläisyys SS:n mielestä hyvä juttu, toisin kuin vähän nyt.

Aha, anteeksi tietämättömyyteni.

Ei tuota pidä anteeksi pyytää. Asia on täysin sukupolvikysymys. Jokainen sukupolvi tunnistaa nykyisyyden ilman siihen johtanutta mahdollisesti pitkääkin historiaa.  Olen alkanut kunnioittaa esivanhempieni taitoja ja osaamista entistä enemmän. Ajatella, puhuessasi 1950 -luvun alkeellisesta agraariyhteiskunnasta, pitää muistaa, että vuonna 1954 tulivat jo väritelevisiot kuluttajamarkkinoille USA:ssa. 1928 tehtiin ensimmäinen televisioasema mustavalkoisella tekniikalla. Ääninauhoitukset magneettinauhoille alkoivat 1930-luvun alussa. 2. maailmansodan sarastaessa tehtiin merkittäviä keksintöjä ja teknologiahyppäyksiä, jotka tänä päivänä jotenkin omitaan nykypäivän keksinnöiksi. Drag-race - ammattilaiset kromattuine autonosineen ovat olevinaan guruja, on vesi-metanoliruiskua ja nitroa, ahtimia  ja kompressoreja, niin kuin koskaan ennen maailmanhistoriassa ei sellaisia olisi ollut. Vastaavasti jo 1930-luvulla Daimler-Benz ja Willy Messerscmidt tekivät ladossa polttoaineenruiskutuksella, superahtimella, kannen yläpuolisella nokka-akselilla, moniventtiilirakenteella ja natriumjäähdytteisillä pakoventtiilin varsilla olevan mäntämoottorilentokoneen, jossa vieläpä oli vesi-metanoliruiskutus ! Ja jollakin 90-oktaanisella korvikebensalla lennettiin. Niinpä muodostui suomalaisia hävittäjä-ässiä lukuisa joukko, tämänkin teknologian ansiosta.

Esimerkiksi Internet  tekniikkana on jo puoli vuosisataa vanha, ja yhä suurempi osa Internetin käyttäjistäkin kuitenkin elää kuin elokuvassa Idiocracy, ymmärtämättä historiaa tai sitä, mitä keksintöihin on piilotettu ja miten se on tehty.

-SS-

Oliko se silloin sitä aikaa, jolloin SS:sälässä oltiin ihan eturivissä ja eturiviläisyys SS:n mielestä hyvä juttu, toisin kuin vähän nyt.

En tunnista ongelmaasi. Mutta ns. nykyajan "eturiviläisyys" on sekin tukipoliittista hankintatointa enimmäkseen, eipä siinä mikään maatalousteknologia antaisi täkäläiselle agrotekniikkauskovaisuudelle oikein mitään etulyöntiasemaa, takamatkalla kun toistaiseksi kasvukauden pituuden osalta tahtoo startti olla.

-SS-

Mutta noita SS:n historiajuttuja on mukava lueskella. Varmaan harvassa sellaiset viljelijät, joita historia ei vähäisemmässäkään määrin kiinnosta.

Maan muokkauksessakin helposti ajattelee aiempia muokkaajia, varsinkin silloin kun löytää hevosenkengän pellolta. Naapuri kertoo keränneensä aina pelloltaan löytyneet hevosenkengät. Minä nostan semmoisen ylös, hypistelen sitä vähän aikaa ja heitän takaisin pellolle. Miksi? Koska pellolta on mukava löytää hevosenkenkä.

Saksa teki ennen toista maailmankahinaa Fischer–Tropsch-menetelmää käyttäen kivihiilestä nestemäistä polttoainetta. Nyt ihmetellään, että miten hiilestä voi tehdä nestemäistä polttoainetta.

Mikropiirejä alettiin tosissaan tekemään 60-luvun alussa, kun transistoreja saatiin integroitua piikiekolle. Kylmä sota antoi vauhtia kehitykseen. Nyt meillä on tämä digi, joka syntyi tässä 2010-luvulla. Ja se tarkoittaa kosketusnäyttöä ja sosiaalista mediaa.

Ihmiset ovat aivan pihalla todellisuudesta. Vain enää syvimmissä kellareissa olevat harrastajat ymmärtävät perus digitaalitekniikan saloja. Vaikka kaikki nykytekniikka perustuu niihin aikojen alussa kehitettyihin tekniikoihin.
Ihmiset yksinkertaisesti tyhmentyvät, koska kaikki mahdollinen on valmiina ja ne voidaan kätevästi tilata netistä.

Toisaalta, onhan fysikaalisten ilmiöiden soveltaminen laajentunut jo niin isolle alueelle, että sellaista kaikkien aiheiden osaajaa ei vaan ole olemassa. Vai onko sittenkin? Koskella? 

Myös talous ohjaa osaamista. Suomessa ei kannata valmistaa mikropiirejä tai muita potikoita. Siksi pitää tuolta Aasian halpatyövoimasta hakea ratkaisuja. Ja jos kaikki tuotteet kohta tehdään halvalla vinkuintiassa, entisistä sivistysvaltioista on tulossa pelkkiä vitsejä. Näkeehän sen jo humanististen tiedekuntien koossa. Nuotiopiirilauluista kilvan väittelevistä osaajista on aina pulaa.

Saksa teki ennen toista maailmankahinaa Fischer–Tropsch-menetelmää käyttäen kivihiilestä nestemäistä polttoainetta. Nyt ihmetellään, että miten hiilestä voi tehdä nestemäistä polttoainetta.

Mikropiirejä alettiin tosissaan tekemään 60-luvun alussa, kun transistoreja saatiin integroitua piikiekolle. Kylmä sota antoi vauhtia kehitykseen. Nyt meillä on tämä digi, joka syntyi tässä 2010-luvulla. Ja se tarkoittaa kosketusnäyttöä ja sosiaalista mediaa.

Ihmiset ovat aivan pihalla todellisuudesta. Vain enää syvimmissä kellareissa olevat harrastajat ymmärtävät perus digitaalitekniikan saloja. Vaikka kaikki nykytekniikka perustuu niihin aikojen alussa kehitettyihin tekniikoihin.
Ihmiset yksinkertaisesti tyhmentyvät, koska kaikki mahdollinen on valmiina ja ne voidaan kätevästi tilata netistä.

Toisaalta, onhan fysikaalisten ilmiöiden soveltaminen laajentunut jo niin isolle alueelle, että sellaista kaikkien aiheiden osaajaa ei vaan ole olemassa. Vai onko sittenkin? Koskella? 

Myös talous ohjaa osaamista. Suomessa ei kannata valmistaa mikropiirejä tai muita potikoita. Siksi pitää tuolta Aasian halpatyövoimasta hakea ratkaisuja. Ja jos kaikki tuotteet kohta tehdään halvalla vinkuintiassa, entisistä sivistysvaltioista on tulossa pelkkiä vitsejä. Näkeehän sen jo humanististen tiedekuntien koossa. Nuotiopiirilauluista kilvan väittelevistä osaajista on aina pulaa.

No kun se vety käy osaksi polttomoottoreita ,ehkä . Menetelmä myös kallis .

Rakkine kyllä oikeassa koska tehoviljely Suomessa alkoi toisen maailmansodan jälkeen . Sodan aikana paljoa salpietaria saanut koska tehtaat teki ruutia mitä tarvittiin silloin . Lannoitteiden saamiseksi maksettiin tukeakin koska maailmassa oli nälkä .
Kasvinsuojeluaineiden tulo markkinoille helpotti tehoviljelyn aloittamista , vasta sijoitusvantaan keksimisen jälkeen alkoi voimaperäinen viljely tosissaan .

No kun se vety käy osaksi polttomoottoreita ,ehkä . Menetelmä myös kallis .

Tuo elektrolyysin käyttö vedyn valmistamiseen ja käyttö suoraan polttomoottoreihin tuhlaa suuren osan saadusta vedyn energiasisällöstä. Johtuen siitä, että plttom,oottori on melko heikko hyötysuhteeltaan.

Berkeleyssä on kuitenkin jo tehty kyborgilehtiä, eli aurinkokeräimen ja viherhiukkasbakteeriden hybridikennoja, joiden keräys hyötysuhde on vihreään kasvinlehteen verrattuna noin 20 kertaa parempi, lisäksi se tuottaa hiilidioksidista ja vedestä suoraan maakaasua tai alkoholeja, eli käyttökelpoista varastoitavaa tavaraa. .

http://nanowires.berkeley.edu/prof-peidong-yang-presents-his-research-on-creating-renewable-energy-using-artificial-photosynthesis/

-SS-