Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Maatilat sosialisoidaan Tanskassa  (Luettu 3769 kertaa)

Rakkine

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2267
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: Maatilat sosialisoidaan Tanskassa
Itävalta on ollut erityisen innokas ylläpitämään pientilojen elinkelpoisuutta. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että ne 8-14 lypsikkiä varmasti takaisivat tyydyttävän elannon, vaan siitä, että turisteja saadaan jokaiseen maan kolkkaan. Liikevaihdon pääosa tulee näistä: Välipala-asema, huone vapaana, loma-asunto, loma maatilalla, hotelli). Maaseudulla kaikki olisi söpöä ja herttaista, maisemat auki ja nurkat hoidettuja, kaupunkilaisia kiinnostavia elinpiirejä kotieläimineen riittäisi. Näin siellä myös tapahtuu. Ovatko tanskalaiset vegaanit ajatelleet, mistä pienet kasvinviljelystilat saavat riittävän elannon ?
Ei bulkkivehnällä saakaan. Tuottamalla tuotteita ja palveluja suoraan kuluttajille Itävallan tapaan sen sijaan kyllä on mahdollista saada toimeentulo. Vieläpä parempi kuin pelkällä raaka-aineella. Kauppa ja elintarviketeollisuus siinä jäisivät nuolemaan näppejään. Sen takia tätä kehitystä vastustetaan Suomessa.

Takavuosinahan maatiloja kannustettiin suoramyyntiin, tuotteita suoraan tiloilta kuluttajille, välikädet pois, kuulostaa hyvältä, mutta onnistuttiinko? No ei, kuluttajat huomasi ettei ole järkevää kiertää pitkin maakuntaa ostamassa yhdeltä tilalta jauhoja, toiselta perunoita, kolmannelta kananmunia, neljänneltä lihaa, viidenneltä vihanneksia ja tämän reissun jälkeen piti kuitenkin vielä käydä marketissa tekemässä muut ostokset. Sitten keksittiin perustaa kiinteitä suoramyyntipisteitä, mutta tämäkään ei toiminut, kun näiden perustamis ja ylläpitokulut piti laittaa tuotteiden hintoihin, seurauksena kuluttajat totesi että hinnat oli samat tai jopa korkeammat kuin kaupoissa, ja kun näistäkään ei saa kaikkea vaan piti vielä mennä erikseen kauppaan ostamaan muut kotitaloudessa tarvittavat tavarat, ei suoramyyntitoreistakaan ole tullut menestystä.  Kaiken kaikkiaan maatilojen suoramyynti ei ole mikään maatalouden pelastus, vain jotkut harvat, esim. lihaa myyvät suoramyyntitilat ovat saaneeet homman kannattamaan. Se ettei suoramyynti toimi, ei ole kaupan ja elintarviketeollisuuden syytä, vaan johtuu kuluttajista, jotka saa tarvitsemansa elintarvikkeet kätevimmin ja edullisimmin ruokakaupoista.

Green New Dealer

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 578
Vs: Maatilat sosialisoidaan Tanskassa
Laitetaan tämä hullu tutkimus tännekin, kun yleä se kauhisutttaisi.

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/uutinen/3HzVmkfYCfDJu7F482pwuT

Olisihan se kauheaa, jos ilmaston lämpeneminen pysäytettäisiin puun polttamisella.


Toisaalta on hauska nähdä, kuinka kauan tämä nykyhössötys kestää. Viherpimpulointi on nyt in.
Jos haluaa saada oikean, eikä millään poliittisella aatteella väritetyn kuvan ilmastonmuutoksen etenemisesta, niin kannattaa lukea Petteri Taalaksen kirja ILMASTONMUUTOS ILMATIETEILIJÄN SILMIN.

Kirjassa annetaan kyytiä ympäristöjärjestöille, vihervasemmiston politiikalle, medialle ja osansa saavat myös ilmastonmuutoksen kieltäjät. 90% ilmastonmuutoksen syistä johtuu fossiilisista polttoaineista, eikä millään muulla toimenpiteellä ole vaikutusta ellei näitä päästöjä saada vähennettyä. Turpeen Taalas rinnastaa fossiiliseksi eli kuuluu niihin vähennettäviin. Suomalaista metsätaloutta kirjassa ylistetään, sen kestävyyttä ja niitä monia mahdollisuuksia, mitä puutuotteista voitaisiin tehdä... rakentamista, pakkausmateriaaleja, muovin korvikkeita ym. Avohakkuiden ja metsäkadon ongelmat koskevat vain sademetsien raivaamista viljelysmaaksi, ei missään tapauksessa koske meillä vallitsevaa tapaa, jossa  uudistetaan hakkuualat.

de Citonni

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8681
  • Don't dream your life, live your dreams.
Vs: Maatilat sosialisoidaan Tanskassa
Voisi Tanska palauttaa pinta-alastaan metsälle saman prosentin kuin suomessakin on.  ;D
On niin ihanaa olla tekemättä mitään ja levätä sen jälkeen.

Green New Dealer

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 578
Vs: Maatilat sosialisoidaan Tanskassa
Voisi Tanska palauttaa pinta-alastaan metsälle saman prosentin kuin suomessakin on.  ;D
EU:ssa on tavoitteena lisätä hiilinieluja ja niihin sisältyy kova paine lisätä Suomen metsiin hiiltä rajoittamalla hakkuita. Siis lyhytnäköinen temppu, jolla muutama vuosikymmen voidaan jatkaa pienemmillä päästöjen leikkauksilla. Taalas ehdottaa kirjassaan vaihtoehdoksi suomalaisen metsienhoitomenetelmien vientiä itäeuroopan maihin, joissa metsänhoito on huonommalla tolalla. Pienempi kustannus, isompi hyöty  ;) Suomalaisista mepeistä isompi osa sahaa omaa oksaa, vain Sarvamaa taitaa puolustaa meidän metsiä.

Töveli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2622
Vs: Maatilat sosialisoidaan Tanskassa
Yleisradion julkituoma "ilmastorauhannobelisti" viime syksyltä:

Anton Keskinen jätti opintonsa ja liittyi Elokapinaan https://yle.fi/uutiset/3-11581006

Mutta tulihan sitä luntakin onneksi näille Senaatintorin portailla istuville. Toivottavasti Helsingin kaupunki huolehti myös jotteivät paleltuneet portailleen - ja että nälkälakostaan huolimatta ruokaakin oli tarjolla, ei-suomalaista einestä totta kai, muutenhan olisivat kuolleet ahditukseen välittömästi. ;D

timotej

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 977
Vs: Maatilat sosialisoidaan Tanskassa
Itävalta on ollut erityisen innokas ylläpitämään pientilojen elinkelpoisuutta. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että ne 8-14 lypsikkiä varmasti takaisivat tyydyttävän elannon, vaan siitä, että turisteja saadaan jokaiseen maan kolkkaan. Liikevaihdon pääosa tulee näistä: Välipala-asema, huone vapaana, loma-asunto, loma maatilalla, hotelli). Maaseudulla kaikki olisi söpöä ja herttaista, maisemat auki ja nurkat hoidettuja, kaupunkilaisia kiinnostavia elinpiirejä kotieläimineen riittäisi. Näin siellä myös tapahtuu. Ovatko tanskalaiset vegaanit ajatelleet, mistä pienet kasvinviljelystilat saavat riittävän elannon ?
Ei bulkkivehnällä saakaan. Tuottamalla tuotteita ja palveluja suoraan kuluttajille Itävallan tapaan sen sijaan kyllä on mahdollista saada toimeentulo. Vieläpä parempi kuin pelkällä raaka-aineella. Kauppa ja elintarviketeollisuus siinä jäisivät nuolemaan näppejään. Sen takia tätä kehitystä vastustetaan Suomessa.

Takavuosinahan maatiloja kannustettiin suoramyyntiin, tuotteita suoraan tiloilta kuluttajille, välikädet pois, kuulostaa hyvältä, mutta onnistuttiinko? No ei, kuluttajat huomasi ettei ole järkevää kiertää pitkin maakuntaa ostamassa yhdeltä tilalta jauhoja, toiselta perunoita, kolmannelta kananmunia, neljänneltä lihaa, viidenneltä vihanneksia ja tämän reissun jälkeen piti kuitenkin vielä käydä marketissa tekemässä muut ostokset. Sitten keksittiin perustaa kiinteitä suoramyyntipisteitä, mutta tämäkään ei toiminut, kun näiden perustamis ja ylläpitokulut piti laittaa tuotteiden hintoihin, seurauksena kuluttajat totesi että hinnat oli samat tai jopa korkeammat kuin kaupoissa, ja kun näistäkään ei saa kaikkea vaan piti vielä mennä erikseen kauppaan ostamaan muut kotitaloudessa tarvittavat tavarat, ei suoramyyntitoreistakaan ole tullut menestystä.  Kaiken kaikkiaan maatilojen suoramyynti ei ole mikään maatalouden pelastus, vain jotkut harvat, esim. lihaa myyvät suoramyyntitilat ovat saaneeet homman kannattamaan. Se ettei suoramyynti toimi, ei ole kaupan ja elintarviketeollisuuden syytä, vaan johtuu kuluttajista, jotka saa tarvitsemansa elintarvikkeet kätevimmin ja edullisimmin ruokakaupoista.
Ei se ole Suomessa onnistunut kuin muutamalta yrittäjältä. Mutta Itävallan esimerkki osoittaa, että sillä on mahdollisuuksia. Erilaista maatalouden rakennetta se tietysti edellyttää.

seegeri

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1941
Vs: Maatilat sosialisoidaan Tanskassa
Mitenkä vaan mahtaa tanskalaisen maajussin käydä. Se on kyl ihan hyvä saŕja, heti pieni talo preerialla jälkeen.

Moottoripolkupyörä Man

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4242
Vs: Maatilat sosialisoidaan Tanskassa
Heh, aika julistusta hössöttelijät tuuttaavat ulos.

https://www.youtube.com/watch?v=TFeH04Ir77M

Mitenköhän näitä aktivisteja oikein syntyy, koska ne ovat aina jotenkin samasta puusta veistettyjä? Taustat ympäristötekijöistä, eli millaisissa olosuhteissa on elänyt elämänsä, voisi olla jollekin tutkijalle mielenkiintoinen aihe.

Nämä saarnat perustuvat aina samanlaiseen konseptiin. Saarnaajilla on järkkymätön usko omaan agendaansa. Kaikki muut ovat väärässä. Kaikkia ajatuksia varten löytyy akateeminen tukimielipiede jostain päin maailmaa. Ja aina on yleensä päämääränä vallankumous ja muutos.

 
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

Töveli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2622
Vs: Maatilat sosialisoidaan Tanskassa
Tanskalainen maajussikin on pilattu uusinnoilla. Plussaa sentään Suomessa haapion myötä käynnistä, lievensi hieman heidän pelkoa juoposta ja raakalaismaisesta, Venäjän rajamaastoa asuttavasta sivistymättömästä pohjoisesta metsäläiskansastamme. Kelpaamme sentään Unionin hiilivarastoksi.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19862
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Maatilat sosialisoidaan Tanskassa
metsäkadon ongelmat koskevat vain sademetsien raivaamista viljelysmaaksi, ei missään tapauksessa koske meillä vallitsevaa tapaa, jossa  uudistetaan hakkuualat.

Tuossa oli virhe. Pitää olla. "Sademetsien raivaamista luomulaitumiksi"  Suurin Amazonin alueen sademetsien maankäyttömuoto raivauksen tuotoksena on itseuudistuvien nautakarjalaumojen luonnonmukainen laidunnus. 80% raivatusta alueesta päätyy laitumeksi (FAO).   Soijapapu- tai sokeriviljelmien viljavuuksien  pitää olla paremmassa kunnossa, sademetsien maaperä on usein melko vähäravinteista. Laitumet ja niityt kyllä kasvavat ja mahdollistavat lihantuotannon, kun vaan alaa on riittävästi.

Alueella on yli 200 miljoonaa lihakarjaeläintä.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19862
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Maatilat sosialisoidaan Tanskassa
Itävalta on ollut erityisen innokas ylläpitämään pientilojen elinkelpoisuutta. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että ne 8-14 lypsikkiä varmasti takaisivat tyydyttävän elannon, vaan siitä, että turisteja saadaan jokaiseen maan kolkkaan. Liikevaihdon pääosa tulee näistä: Välipala-asema, huone vapaana, loma-asunto, loma maatilalla, hotelli). Maaseudulla kaikki olisi söpöä ja herttaista, maisemat auki ja nurkat hoidettuja, kaupunkilaisia kiinnostavia elinpiirejä kotieläimineen riittäisi. Näin siellä myös tapahtuu. Ovatko tanskalaiset vegaanit ajatelleet, mistä pienet kasvinviljelystilat saavat riittävän elannon ?

Tuo on Great Resetin vastainen linja. Siksi matkailu koronanjälkeisenä uuden normaalin aikana on ehdoton ei-ei, ja palveluyritystoiminta on tuomittu näin ollen kuolemaan.  Maapallon talous muodostuu feodaalityyppisestä suuryhtiömaataloudesta, yritystoiminta muutaman globaalin kansallisvaltioita ohjailevan suuryritysten muodostaman konglomeraatin bisneksistä, ja väestö ei omista mitään, mutta on onnellinen.

Kysykää vaikka Klasulta.

-SS-

de Citonni

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8681
  • Don't dream your life, live your dreams.
Vs: Maatilat sosialisoidaan Tanskassa
Voisi Tanska palauttaa pinta-alastaan metsälle saman prosentin kuin suomessakin on.  ;D
EU:ssa on tavoitteena lisätä hiilinieluja ja niihin sisältyy kova paine lisätä Suomen metsiin hiiltä rajoittamalla hakkuita. Siis lyhytnäköinen temppu, jolla muutama vuosikymmen voidaan jatkaa pienemmillä päästöjen leikkauksilla. Taalas ehdottaa kirjassaan vaihtoehdoksi suomalaisen metsienhoitomenetelmien vientiä itäeuroopan maihin, joissa metsänhoito on huonommalla tolalla. Pienempi kustannus, isompi hyöty  ;) Suomalaisista mepeistä isompi osa sahaa omaa oksaa, vain Sarvamaa taitaa puolustaa meidän metsiä.
Minun mielestä paras tapa kartuttaa hiilivarastoa on hakata metsää ja käyttää sitä hakattua puuta mahdollisimman paljon sellaisiin kohteisiin missä se säilyy.

Yksi keino edistää sitä voisi olla kuntien kaavoitusmenettely.  Nytkin voidaan kaavoitettaessa antaa ehtoja jopa rakennuksen väristä.  Jos jokainen kunta asettaisi edes osalle asuinalueista ehdoksi massiivisen puun, ilman pitkälle vietyä teollista käsittelyä.

Sellainen hirsirunkoinen talo säilyy oikein rakennettuna, hyvin hoidettuna ja kunnossa olevan katteen alla satoja vuosia ja uusi istutettu, tai jäljelle jäänyt harvennettu nuori metsä sitoo hiiltä lisää.
On niin ihanaa olla tekemättä mitään ja levätä sen jälkeen.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19862
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Maatilat sosialisoidaan Tanskassa
Voisi Tanska palauttaa pinta-alastaan metsälle saman prosentin kuin suomessakin on.  ;D
EU:ssa on tavoitteena lisätä hiilinieluja ja niihin sisältyy kova paine lisätä Suomen metsiin hiiltä rajoittamalla hakkuita. Siis lyhytnäköinen temppu, jolla muutama vuosikymmen voidaan jatkaa pienemmillä päästöjen leikkauksilla. Taalas ehdottaa kirjassaan vaihtoehdoksi suomalaisen metsienhoitomenetelmien vientiä itäeuroopan maihin, joissa metsänhoito on huonommalla tolalla. Pienempi kustannus, isompi hyöty  ;) Suomalaisista mepeistä isompi osa sahaa omaa oksaa, vain Sarvamaa taitaa puolustaa meidän metsiä.
Minun mielestä paras tapa kartuttaa hiilivarastoa on hakata metsää ja käyttää sitä hakattua puuta mahdollisimman paljon sellaisiin kohteisiin missä se säilyy.

Yksi keino edistää sitä voisi olla kuntien kaavoitusmenettely.  Nytkin voidaan kaavoitettaessa antaa ehtoja jopa rakennuksen väristä.  Jos jokainen kunta asettaisi edes osalle asuinalueista ehdoksi massiivisen puun, ilman pitkälle vietyä teollista käsittelyä.

Sellainen hirsirunkoinen talo säilyy oikein rakennettuna, hyvin hoidettuna ja kunnossa olevan katteen alla satoja vuosia ja uusi istutettu, tai jäljelle jäänyt harvennettu nuori metsä sitoo hiiltä lisää.

Lohjan Muijalan asuntomessualueella oli tällainen massiivihirsirakentamisen teema aikanaan. Jopa täyshirsirivitalo oli yksi kohde. Alue on sittemmin normalisoitunut gyprokki-uretaanivaahtojukkatalorakentamisen  valtavirtaan.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000003485575.html

-SS-

Naughtius Maximus

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 874
Vs: Maatilat sosialisoidaan Tanskassa
Vuonna 1628 uponnut Vasa-laiva oli poissa hiilikierrosta yli 300 vuotta, kunnes se nostettiin ylös Itämeren pohjasta vuonna 1961. Nostamisen jälkeen Vasa-laivan hiili alkoi innokkaasti liittymään takaisin hiilikiertoon lahoamisen myötä, jota ehkäistiin ruiskuttamalla siihen säilöntäainetta 17 vuoden ajan.

Eli puu saataisiin pois hiilikierrosta upottamalla se Itämeren pohjaan. Tukeilla on taipumus kellua, joten olisi varmaan viisainta rakentaa puusta uusia Vasa-laivoja, jotta puu saataisiin uppoamaan meren pohjaan.

Töveli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2622
Vs: Maatilat sosialisoidaan Tanskassa
Minun mielestä paras tapa kartuttaa hiilivarastoa on hakata metsää ja käyttää sitä hakattua puuta mahdollisimman paljon sellaisiin kohteisiin missä se säilyy.
Stop stop stop... tuo kaatuu heti alkuunsa. Ei käy Krista Mikkosille eikä elokapinoitsijoille. Otahan pari askelta taaksepäin ja laita teräsuojus moottorisahan laipan päälle. Ja tyhennä sahan tankkikin bensiinistä. Ja jätä se metsä hakkaamatta ja puut tappamatta, oli sitten vaikka se kuuluisa poppelikujasi tai omistamasi hakkuukypsä pylväsmännikkö.
 
OK? - No hyvä, nyt olet yhteisellä eurooppalaisella linjalla metsänkäsittelyssäsi. Saatat saada jopa Sirpa Pietikäseltä joulukortin (sähköisen, koska edes FSC puusta tehty on murha) ja hyvän omantunnon istuessasi toimettomuudesta autuaana pirtissäsi. Joka tapauksessa, voit nyt äänestää hyvillä mielin sitä pientä vihreää paikkakuntasi miesoletettua, joka sitten painaa sitä reset-nappia korvasi takaa. Kliffaa hei kuule meillä kaikilla kohta, odotas vaan. On niin ihanaa olla kaatamatta metsää ja levätä sen jälkeen, eix je? :)

Viimeksi muokattu: 14.03.21 - klo:17:39 kirjoittanut Töveli