Lainaus käyttäjältä: Last Man Standing - 11.03.21 - klo:17:13

Sitä kuutta tonnia keskisatona ei vaan tule vaikka kuinka teorioita luettelee.

kuusi tonnia on monilla tiloilla jo voitettu kanta 

Etelässä vesi on ainoa este, lämpösummat, lajikkeet ja muuten hyvin hoidetut viljelykset voisivat lähestyä kymppitonniakin, mutta kun on ne vuosittaiset sadevaihtelut.

Ehkä noin onkin pientiloilla, joilla jokainen lohko pystytään viljelemään Kasvuohjelman yksityiskohtaisten toimenpiteiden mukaan. Toinen on käytännössä 300 kg typpitasojen tilat, joille nyt vain on ojennettu näennäinen ravinnetaseiden rekisteröintimahdollisuus pötköilyynsä, ja todelliset lannoitustasot kiipeilevät tuplaksi säädeltyyn keinolannoitekulttuuriin verrattuna.

Nyt kun Uudellamaalla enemmän kuin yksi suurtilaksi katsottava on luomussa, eivät ole kehuskelemassa enää rock'n roll - sadoillaan - silloin vielä historiassa, kun olivat maakunnan kärkiviljelijöitä hienoimmin kemikaaliohjelmin ja itsekulkevin ruiskuin ja rumpupuimurein - niin eipä kuuden tonnin keskisatoa heilläkään ollut.

Selvästi muistetaan eräs ruiskisan voittaja, joka pumppasi kymppitonnarin rukiista, mutta kokonaisuutena  tuhannen hehtaarin ruiskeskisato oli neljän tonnin paikkeilla.

Ei kannattaisi täällä kovin hehkuttaa vajaaksi jääviä "laskuharjoituksiaan" kuin tässä viime päivinä THL:n innumeraatit, koska ne hehkutukset joku ulkopuolinen voi ottaakin vakavasti ja esittää, että miksipä täällä mitään luonnonhaittakorvausta tarvittaisiin - meillähän onkin aivan Uuden-Seelannin olosuhteet ?

-SS-

Totta

Ei kannattaisi täällä kovin hehkuttaa vajaaksi jääviä "laskuharjoituksiaan" kuin tässä viime päivinä THL:n innumeraatit, koska ne hehkutukset joku ulkopuolinen voi ottaakin vakavasti ja esittää, että miksipä täällä mitään luonnonhaittakorvausta tarvittaisiin - meillähän onkin aivan Uuden-Seelannin olosuhteet ?

-SS-

nyt tulee "laskuharjoituksiin" poliittista ohjausta, satotiedot määrätään salassapidettäväksi ja niistä saa tiedottaa ainoastaan.... 

Tilastoihin pitäisi pureutua vähän syvemmälle, keskisadot ilmoitetaan yleensä koko maan keskisatoina ja mukaan lasketaan nekin, jotka puhtaasta velvollisuudentunnosta hoitavat kylvötyönsä keväisin. Tilastoissa on mukana myös vuodet, jolloin viljan huonon hinnan takia ei tehdä yhtään ylimääräistä satsausta satotason nostamiseksi. Jos katsottaisiin alueellisia satotilastoja ja jaettaisiin tilat satotasojen mukaisesti vaikka neljänneksiin. Yllättäen voisi löytyä alueita, joissa melkein säännöllisesti se paras neljännes yltää siihen kuuteen tonniin. Pitääkö näiltä sitten poistaa luonnonhaittakorvaus vai päinvastoin keskittää viljely juuri näille alueille ja viljelijöille??

http://statdb.luke.fi/PXWeb/sq/f3997b0f-fa11-4fda-bbaa-b10fc877955c

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 13.03.21 - klo:08:25

Ei kannattaisi täällä kovin hehkuttaa vajaaksi jääviä "laskuharjoituksiaan" kuin tässä viime päivinä THL:n innumeraatit, koska ne hehkutukset joku ulkopuolinen voi ottaakin vakavasti ja esittää, että miksipä täällä mitään luonnonhaittakorvausta tarvittaisiin - meillähän onkin aivan Uuden-Seelannin olosuhteet ?

-SS-

nyt tulee "laskuharjoituksiin" poliittista ohjausta, satotiedot määrätään salassapidettäväksi ja niistä saa tiedottaa ainoastaan.... 

Tilastoihin pitäisi pureutua vähän syvemmälle, keskisadot ilmoitetaan yleensä koko maan keskisatoina ja mukaan lasketaan nekin, jotka puhtaasta velvollisuudentunnosta hoitavat kylvötyönsä keväisin. Tilastoissa on mukana myös vuodet, jolloin viljan huonon hinnan takia ei tehdä yhtään ylimääräistä satsausta satotason nostamiseksi. Jos katsottaisiin alueellisia satotilastoja ja jaettaisiin tilat satotasojen mukaisesti vaikka neljänneksiin. Yllättäen voisi löytyä alueita, joissa melkein säännöllisesti se paras neljännes yltää siihen kuuteen tonniin. Pitääkö näiltä sitten poistaa luonnonhaittakorvaus vai päinvastoin keskittää viljely juuri näille alueille ja viljelijöille??

http://statdb.luke.fi/PXWeb/sq/f3997b0f-fa11-4fda-bbaa-b10fc877955c

Turhanaikaista uhoa tuo. Tällä hetkellä "maan rakenteen" ja "luonnonsuojelun" viljely on huomattavasti tuottoisampaa vähänkin optimaalisesta heikommille viljelysmaalohkoille.  Toiseksi tuottoisampi maankäytön muoto on raivata peltoa eläintalouden sekä hankkia mahdollisimman laajasti maa-alaan luomun latauskesantojen tarpeisiin.

Siksi on jopa enemmän todennäköistä, että se ala, joka on ammattimaisessa markkinaviljojen tuotannossa, on juuri nyt jo se ala, joka tuottaa parhaiten. Tämän voi osoittaa myös sillä, että itse asiassa maasta riippumatta kategoriset pakkokesannoinnit eivät ole tehonneet ylituotantoon, jos ne nimenomaisesti eivät kohdistu näihin aktiivilohkoihin.

Koska  koko maan runsaan kahden miljoonan ha:n peltoalan lohkojen satotasot ja viljavuudet ovat karkeasti arvioituna hehtaarien osalta normaalijakautuneet, ei keskisato oikeastaan kerro mitään. Koska satotaso kerrotaan kunkin satotasoluokan hehtaareilla, nähdään, että jakauman "oikeassa hännässä" satoa kertyisi paljon verrattuna pienisatoisimpaan "häntään". Nyt , kun luonnollisesti sieltä vähäsatoisimmasta päästä  siirtyy eniten maata kesanto- , suojavyöhyke - ja monimuotoisuuskäyttöön, ei viljanviljelykäytössä olevien peltojen satotaso ole oikeasti normaalijakautunut enää, vaan se on merkittävästi vino, eli viljavuudeltaan tyydyttäviä on eniten, ja edelleen ne kaikkein parhaat pellot ovat siellä häntänä. Parhaimman viljavuuden peltoja ei voi oikeastaan ilman säännösten rikkomista saada tuottamaan enemmän satoa. Eli parannustoimet pitää tehdä näihin tyydyttäviin-hyviin peltoihin, niiden kannattavuus silti on viljavuusluokan vinoneliön maista poiketen riippuvainen perusparannustoimenpiteiden lisähinnasta. Joka tapauksessa niiden tuotto on heikompi kuin parhaitten peltojen, jotka usein ajautuvat erikoisviljelykäyttöön.

Eli maan tämänhetkinen vehnän keskisato 4-4,5 tonnia /ha on oikeastaan erittäin hyvin kuvaava satoennuste myös yksittäiselle viljelijälle pitkän ajan kuluessa, silloin kun yksittäisen viljelijän viljelypinta-ala alkaa kasvaa esimerkiksi tuhansiin hehtaareihin. Ei voida olettaa, että yksittäinen viljelijä onnistuisi keräämään aina ne 10% parhaimmistoon kuuluvat lohkot, ainakin etäisyys alkaisi nousta liialliseksi, jolloin traktorinkumikauppa lähinnä vain hyötyy.

Toki kannattaa olla onnellinen, jos omat esi-isät ovat sattuneet asettumaan kukkamultajuonteen päälle ja typpeä pursottavan turvemiilun viereen. Mutta ylpeilemään sillä on turha ruveta, se aivan samalla tavalla noloa, kuin ylpeillä sillä, että on sattunut syntymään isopäisempänä kuin muut, sitähän ei edes yritteliäästi punnertaen pysty kehittämään. Kuspäisyys sen sijaan on pitkäjänteisen treenauksen tulos, mutta ei siitä sen enempää.

-SS-

Toki kannattaa olla onnellinen, jos omat esi-isät ovat sattuneet asettumaan kukkamultajuonteen päälle ja typpeä pursottavan turvemiilun viereen. Mutta ylpeilemään sillä on turha ruveta, se aivan samalla tavalla noloa, kuin ylpeillä sillä, että on sattunut syntymään isopäisempänä kuin muut, sitähän ei edes yritteliäästi punnertaen pysty kehittämään. Kuspäisyys sen sijaan on pitkäjänteisen treenauksen tulos, mutta ei siitä sen enempää.

-SS-

linkki MT:n (22.8.2020) artikkeliin (valitettavasti vaatii kirjautumisen), jonka lopusta lainattu tiivistelmä. Pään ympärysmittaa tai sisältöä ei artikkelissa käsitelty 

"Vuoden 2019 tulosten mukaan ProAgrian viljelyn kehittämisryhmien paras neljännes teki kevätviljoilla keskimäärin 560 euroa hehtaarilta paremman tuloksen kuin heikoin neljännes. Näin suuri ero syntyi pienemmistä kiinteistä kuluista, paremmista sadoista ja korkeammasta myyntihinnasta.

Kiinteät kulut olivat parhaalla neljänneksellä noin 260 euroa hehtaarilta pienemmät kuin heikoimmalla neljänneksellä.

Paras neljännes sai satoa 1 500 kiloa hehtaarilta enemmän kuin heikoin neljännes.

Parhaalla neljänneksellä viljan myyntihinta oli 10–20 euroa tonnilta parempi kuin heikoimmalla neljänneksellä."
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1168635

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 13.03.21 - klo:20:28

Toki kannattaa olla onnellinen, jos omat esi-isät ovat sattuneet asettumaan kukkamultajuonteen päälle ja typpeä pursottavan turvemiilun viereen. Mutta ylpeilemään sillä on turha ruveta, se aivan samalla tavalla noloa, kuin ylpeillä sillä, että on sattunut syntymään isopäisempänä kuin muut, sitähän ei edes yritteliäästi punnertaen pysty kehittämään. Kuspäisyys sen sijaan on pitkäjänteisen treenauksen tulos, mutta ei siitä sen enempää.

-SS-

linkki MT:n (22.8.2020) artikkeliin (valitettavasti vaatii kirjautumisen), jonka lopusta lainattu tiivistelmä. Pään ympärysmittaa tai sisältöä ei artikkelissa käsitelty 

"Vuoden 2019 tulosten mukaan ProAgrian viljelyn kehittämisryhmien paras neljännes teki kevätviljoilla keskimäärin 560 euroa hehtaarilta paremman tuloksen kuin heikoin neljännes. Näin suuri ero syntyi pienemmistä kiinteistä kuluista, paremmista sadoista ja korkeammasta myyntihinnasta.

Kiinteät kulut olivat parhaalla neljänneksellä noin 260 euroa hehtaarilta pienemmät kuin heikoimmalla neljänneksellä.

Paras neljännes sai satoa 1 500 kiloa hehtaarilta enemmän kuin heikoin neljännes.

Parhaalla neljänneksellä viljan myyntihinta oli 10–20 euroa tonnilta parempi kuin heikoimmalla neljänneksellä."
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1168635

Kuten varsin hyvin huomaat, että kun mainittiin X-750 kiloa verrattuna X+750 kiloa, eli ero oli 1500 kiloa, lukua X ei  ollut määritelty !
Tuolla tavalla on helppo tehdä propagandaa vajakeille. Lisäksi  parhaimman neljänneksen saama hinta oli parempi.
Kysehän ei ollut edes laatuhinnasta, selvästikin on markkinoitu "sadon myyntiajankohtaa".
No, maatonkin siis voi tuon parikymppiä tienata spekuloimalla vain pörssissä viljajohdannaisilla.

No, kyseisen kehittämisryhmän toteutuneissa viljelytuloksissa 2012 - 2016 olivat ohrien keskisadot:
Mallasohra : 4 330 kg/ha
Rehuohra:  3830 kg / ha

Eli paras neljännes ei saanut keskimäärin vielä kuustonnaria, vaan noin 5 t /ha , ja ohrista se massasato useammin tulisi kuin vehnästä. .

Lisäksi, tilakoko ja siitä johtuva teoreettinen kiinteiden kulujen suuri osuus määrittelee nuo tuottosummat.
Parhaan kannattavuuden ja parhaan sadon suoraa riippuvuutta eivät lukemat esitä, koska esimerkiksi
luomutiloilla on tunnetusti paras kannattavuus.

Kun isu on ostanut kuivurit, konehallit ja pellot valmiiksi, ja poika saanut tuottoarvolla lahjaverotetun tilan siinä,
tokihan silloin  kannattavuus on kaikkein suurin ?


Kuva: Kasvinviljelyn tuotantokustannusten  jakautuminen

Niin vihreä mies, ei ole häpeä, jos on sattunut syntymään isopäisenä. mutta jos sitä lahjaansa ei käytä ollenkaan, se kyllä on tosi häpeä.

-SS-

Niin vihreä mies, ei ole häpeä, jos on sattunut syntymään isopäisenä. mutta jos sitä lahjaansa ei käytä ollenkaan, se kyllä on tosi häpeä.

-SS-

runsas vuosi sitten kävin kuuntelemassa Turun linnassa, kun viljelyn ilmastoasioita selviteltiin asiantuntijoiden toimesta. Luken edustaja esitteli Pelto-optimi-ohjelmaa teemalla "Onko kaikilla lohkoilla oikeus tulla viljellyksi?" ProAgrian esityksen teema jatkoi samoilla linjoilla, samaa kysymystä pohdittiin, miksi keskisadot eivät ole kehittyneet 2000-luvulla oikeastaan ollenkaan? Vuosittain tulee uusia satoisampia lajikkeita, tekniikka ja viljelymenetelmät kehittyvät, mutta muutos ei näy tilastoissa. Tilastojen taustalta oli havaittavissa, että osalla tiloista kehitystä tapahtuu, mutta toisaalla tapahtuu taantumaa. Kun kolmannesta pelloista on vuorapeltoja, niin huono panostus niiden kasvukuntoon voi selittää osittain tilannetta. Tukijärjestelmän rakenne tai tuotteiden huono hinta voivat myös selittää taantumista.

Sari Peltosen esityksessä tuli kyllä harvinaisen selväksi, että niillä tiloilla joissa pyritään isompiin satoihin myös kannattavuus on parempi. Temput joilla satotasoa voi yrittää nostaa ovat myös hyvin kaikkien tiedossa, mitään rakettitiedettä ei tarvita. Sääolot ja niiden vuosittaiset vaihtelut ovat se merkittävin epävarmuustekijä, kuivuus, raekuuro tai puintiajan sateet, niitä ei kovallakaan yrityksellä pysty eliminoimaan.

Näin Luken tilastoja tulkitsee Hankkija.
"Satotulos huonoimmalla kymmenyksellä on ollut suuruusluokassa 2000 kg/ha, vastaava tulos parhaalla luokalla on tasolla 5500–6000 kg/ha. Huolestuttavaa on, että pienien satojen luokassa keskisato alenee (punainen katko- viiva), suurten satojen luokassa keskisatoa on saatu nostettua."

https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/kasvuohjelmat/viljan-kasvuohjelma/miksi-sato-ei-nouse/