Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Rakkine - 05.03.21 - klo:22:42
-
https://www.yara.fi/maailmanennatyssato/
Huikea 17 398 kg hehtaarisato saatu siis Uudessa-Seelannissa vehnästä, kylvetty huhtikuussa 2019 ja korjattu helmikuussa 2020, eli sikäläisittäin kyse on syysvehnästä, koska tuolla ilmansuunnlla vuodenajat on meihin nähden väärinpäin. Siellä on käyty vuoden mittaan monta kertaa pellolla hommissa.
-
Tuosta näkyy, että 170 kg typellä on mahdollisuus päästä lähes 9 t hehtaarisatoon. Muita ravinteita sitten täkäläisittäin melkoisen runsaasti, ainakin rikkiä.
Sadettamalla sitten saa toisen puolen aikaiseksi, toisella 170 kg typpiannoksella. Kyseinen vehnä vaatinee brittikollegoiden tavoin kemiallisen tuleennuttamisen.
Mutta siinä tosiaan mallia täptäptäppäreille tänne Suomeen.
-SS-
-
olispa kiva saaha tietää mikä on tuon saton hiilijälki. menöökö miinukselle vai peräti plussalle..
-
olispa kiva saaha tietää mikä on tuon saton hiilijälki. menöökö miinukselle vai peräti plussalle..
Siellä saattaisi olla ruokaviraston tätilöisille muutakin tekemistä kuin pilkun kiillottaminen...
-
Vesi näyttää Suomessakin olevan etelän savikoilla rajoittava tekijä, koska pohjaveden nousu hidastuu hienojakoisimmissa maannoksissa.
https://kaytannonmaamies.fi/lisaa-vetta-viljoille/
Pumpattavaksi tulee todella paljon sitä vettä: 100 mm sadetus tarkoittaa 100 litraa vettä neliölle: hehtaarille miljoona litraa. Veden lennättäminen suihkuilla haihduttaa jo osan ja vaatii energiaa. Investointikulukin on melkoinen, mutta jos pellon hinta lähestyy 20 k€ , saa sillä viiden hehtaarin kastelujärjestelmän, jolla taas voi saada entisistä lohkoista jopa isomman sadonlisän kuin kuivasta ostohehtaarista voisi kokonaissatona saada ?
Tietenkin ongelmaksi tulee kasteluveden riittävyys: 2018 normaalisti ihan hyvin vettä sisältävät pikkujoet ja purot kuivuivat joko aivan kokonaan tai sitten niissä oli pohjalla vain hiukan leväistä lietettä. Kastelut alkoivat loppua veden puutteesen jossakin vaiheessa kesäkuun loppupuolta.
-SS-
-
olispa kiva saaha tietää mikä on tuon saton hiilijälki. menöökö miinukselle vai peräti plussalle..
Siellä saattaisi olla ruokaviraston tätilöisille muutakin tekemistä kuin pilkun kiillottaminen...
Voi sanoa melko varmuudella, että kyseisessä viljelytekniikassa tuotetun tonnin ympäristöjalanjälki
on pienin mahdollinen. Uudessa-Seelannissa vettä riittää sadannan osalta, kastelu ei laske pohjavesiä
eikä sisällä suolaantumisvaaraa.
Kemikaalien ja lannoitteiden käyttö tuntuu suurelta, mutta on huomattava, että kyseinen lannoitemäärä
suomalaiselle 4.4 tonnin keskikevätvehnäsadolle olisi vain 378 kg Y3:sta ! Suomalaisella luomukeskisadolla
pitäisi varata 7 ha viljapeltoa ja toiset 7 ha viherlannoitusnurmea tuon 17,3 tonnin säännölliseen tuottamiseen.
Kastelun merkitystä ei voi edes liioitella. Silti vehnässä ei raha lepää, kyseinen satokilpailuisäntä
aika varmasti hyödyntää vehnän rehuksi lähitilalla tai peräti omalla nautakarjallaan.
-SS-
-
https://www.yara.fi/maailmanennatyssato/
Huikea 17 398 kg hehtaarisato saatu siis Uudessa-Seelannissa vehnästä, kylvetty huhtikuussa 2019 ja korjattu helmikuussa 2020, eli sikäläisittäin kyse on syysvehnästä, koska tuolla ilmansuunnlla vuodenajat on meihin nähden väärinpäin. Siellä on käyty vuoden mittaan monta kertaa pellolla hommissa.
vaikuttava tulos! :)
-
Kemikaalien ja lannoitteiden käyttö tuntuu suurelta, mutta on huomattava, että kyseinen lannoitemäärä
suomalaiselle 4.4 tonnin keskikevätvehnäsadolle olisi vain 378 kg Y3:sta ! Suomalaisella luomukeskisadolla
pitäisi varata 7 ha viljapeltoa ja toiset 7 ha viherlannoitusnurmea tuon 17,3 tonnin säännölliseen tuottamiseen.
-SS-
kiloja syödään ja hehtaareita viljellään (=tuetaan). Siinä vaiheessa varmaan, kun tulee pulaa ruuasta ja nälkäiset kyllästyy maksamaan maataloustukia tuottamattomille pelloille, niin asia muuttuu. Liiketaloudellisesti keskisatojen nousu esim neljästä kuuteen tonniin hehtaarilta, säästäisi kuluja, sekä mahdollistaisi jopa isomman tuen? Jos 500 ha:n luomupellon sijasta pitää ostaa vain 100 ha huipputuottoista, niin pääomasäästöt olisivat merkittävät. Vuosittaiset muuttuvien kulujen kautta saisi tietty lisäsäästöjä. Näihän asia menisi, ellei kyse olisi maataloudesta :)
Kun fossiilienergiasta luovutaan, niin tähän asiaan palataan uudestaan. Ennen koneita -50 luvulle asti, hevosten ruokkimiseen (bioenergian tuotantoon) kului merkittävä osuus peltoalasta, nyt globaalisti 70% peltoalalla tuotetaan eläinten rehuja. Satoennätykset ja -kilpailut ovat todella tärkeitä, että edes osalla viljelijöistä säilyy taito, sekä pellot siinä valmiudessa, että niistä saadaan myös erilaisten elämysten lisäksi myös kiloja korjattua talteen. Yksi sukupolvi kolhoosimaataloutta riitti neuvostovirossa tuhoamaan viljelykulttuurin melkein kokonaan.
-
Sitä kuutta tonnia keskisatona ei vaan tule vaikka kuinka teorioita luettelee.
-
Sitä kuutta tonnia keskisatona ei vaan tule vaikka kuinka teorioita luettelee.
kuusi tonnia on monilla tiloilla jo voitettu kanta ;D
Etelässä vesi on ainoa este, lämpösummat, lajikkeet ja muuten hyvin hoidetut viljelykset voisivat lähestyä kymppitonniakin, mutta kun on ne vuosittaiset sadevaihtelut.
-
>kuusi tonnia on monilla tiloilla jo voitettu kanta
Varmasti kun lasketaan pellolta tulleiden kärryjen määrä ja lasketaan hehtolitroja sopivalla kertoimella.
Pikku pojaat kehuu olemattomattomuuksilla
-
>kuusi tonnia on monilla tiloilla jo voitettu kanta
Varmasti kun lasketaan pellolta tulleiden kärryjen määrä ja lasketaan hehtolitroja sopivalla kertoimella.
Pikku pojaat kehuu olemattomattomuuksilla
Mää olen ja viimeisen miehen kannalla. Joskus aina jostain voi tullakkin, mutta läpi talon ei taida montaa tilaa olla josta moinen tulee. Mutta voihan sitä kuvitella ja kylillä tai hankkijan kekkereillä rehvastella.. 8)
-
Taisi vaikuttaa siihen kolhoosien huonoihin se koko systeemi, ei vain toimi kommunismi ja oliko vielä niin että stalin tapatti kulakit.
-
>kuusi tonnia on monilla tiloilla jo voitettu kanta
Varmasti kun lasketaan pellolta tulleiden kärryjen määrä ja lasketaan hehtolitroja sopivalla kertoimella.
Pikku pojaat kehuu olemattomattomuuksilla
Mää olen ja viimeisen miehen kannalla. Joskus aina jostain voi tullakkin, mutta läpi talon ei taida montaa tilaa olla josta moinen tulee. Mutta voihan sitä kuvitella ja kylillä tai hankkijan kekkereillä rehvastella.. 8)
viljakuorma yleensä punnitaan vastaanotossa, kun tämän kilomäärän jakaa kylvetyllä digipinta-alalla, niin ei siinä paljon tarvitse rehvastella. Esimerkiksi 2017 ja 2019 oli paikalliset kasvuolosuhteet hyvät ja veikkaan että isompi osa viljelijöitä korjasi kuuden tonnin satoja. Kuten sanoin niin sadanta on se rajoittava tekijä, täällä 2018 sato jäi niukaksi kuivuuden takia.
KM:n satokilpailussa viime vuonna voittaja nappas melkein kympin vehnäsadon, kun pääsi kastelemaan peltoa, mitään muuta mystistä ei silläkään lohkolla tehty. Virallisissa lajikekokeissa kaikki viljat ylittävät kuuden tonnin keskisadon, vaikka mukana on vanhoja jo viljelystä poistuneita lajikkeita. Miksei näihin lukuihin tilatasolla päästäisi?
-
Minulla on muutamassa pellonnurkassa kuivavara niukanpuoleinen, kuitenkin viljaa niistä kohdin tulee hyvin jos saa jyvät maahan ja syksyllä puitua.
-
Sitä kuutta tonnia keskisatona ei vaan tule vaikka kuinka teorioita luettelee.
kuusi tonnia on monilla tiloilla jo voitettu kanta ;D
Etelässä vesi on ainoa este, lämpösummat, lajikkeet ja muuten hyvin hoidetut viljelykset voisivat lähestyä kymppitonniakin, mutta kun on ne vuosittaiset sadevaihtelut.
Ehkä noin onkin pientiloilla, joilla jokainen lohko pystytään viljelemään Kasvuohjelman yksityiskohtaisten toimenpiteiden mukaan. Toinen on käytännössä 300 kg typpitasojen tilat, joille nyt vain on ojennettu näennäinen ravinnetaseiden rekisteröintimahdollisuus pötköilyynsä, ja todelliset lannoitustasot kiipeilevät tuplaksi säädeltyyn keinolannoitekulttuuriin verrattuna.
Nyt kun Uudellamaalla enemmän kuin yksi suurtilaksi katsottava on luomussa, eivät ole kehuskelemassa enää rock'n roll - sadoillaan - silloin vielä historiassa, kun olivat maakunnan kärkiviljelijöitä hienoimmin kemikaaliohjelmin ja itsekulkevin ruiskuin ja rumpupuimurein - niin eipä kuuden tonnin keskisatoa heilläkään ollut.
Selvästi muistetaan eräs ruiskisan voittaja, joka pumppasi kymppitonnarin rukiista, mutta kokonaisuutena tuhannen hehtaarin ruiskeskisato oli neljän tonnin paikkeilla.
Ei kannattaisi täällä kovin hehkuttaa vajaaksi jääviä "laskuharjoituksiaan" kuin tässä viime päivinä THL:n innumeraatit, koska ne hehkutukset joku ulkopuolinen voi ottaakin vakavasti ja esittää, että miksipä täällä mitään luonnonhaittakorvausta tarvittaisiin - meillähän onkin aivan Uuden-Seelannin olosuhteet ?
-SS-
-
Totta
-
Ei kannattaisi täällä kovin hehkuttaa vajaaksi jääviä "laskuharjoituksiaan" kuin tässä viime päivinä THL:n innumeraatit, koska ne hehkutukset joku ulkopuolinen voi ottaakin vakavasti ja esittää, että miksipä täällä mitään luonnonhaittakorvausta tarvittaisiin - meillähän onkin aivan Uuden-Seelannin olosuhteet ?
-SS-
nyt tulee "laskuharjoituksiin" poliittista ohjausta, satotiedot määrätään salassapidettäväksi ja niistä saa tiedottaa ainoastaan.... ;D ;D
Tilastoihin pitäisi pureutua vähän syvemmälle, keskisadot ilmoitetaan yleensä koko maan keskisatoina ja mukaan lasketaan nekin, jotka puhtaasta velvollisuudentunnosta hoitavat kylvötyönsä keväisin. Tilastoissa on mukana myös vuodet, jolloin viljan huonon hinnan takia ei tehdä yhtään ylimääräistä satsausta satotason nostamiseksi. Jos katsottaisiin alueellisia satotilastoja ja jaettaisiin tilat satotasojen mukaisesti vaikka neljänneksiin. Yllättäen voisi löytyä alueita, joissa melkein säännöllisesti se paras neljännes yltää siihen kuuteen tonniin. Pitääkö näiltä sitten poistaa luonnonhaittakorvaus vai päinvastoin keskittää viljely juuri näille alueille ja viljelijöille??
http://statdb.luke.fi/PXWeb/sq/f3997b0f-fa11-4fda-bbaa-b10fc877955c
-
Ei kannattaisi täällä kovin hehkuttaa vajaaksi jääviä "laskuharjoituksiaan" kuin tässä viime päivinä THL:n innumeraatit, koska ne hehkutukset joku ulkopuolinen voi ottaakin vakavasti ja esittää, että miksipä täällä mitään luonnonhaittakorvausta tarvittaisiin - meillähän onkin aivan Uuden-Seelannin olosuhteet ?
-SS-
nyt tulee "laskuharjoituksiin" poliittista ohjausta, satotiedot määrätään salassapidettäväksi ja niistä saa tiedottaa ainoastaan.... ;D ;D
Tilastoihin pitäisi pureutua vähän syvemmälle, keskisadot ilmoitetaan yleensä koko maan keskisatoina ja mukaan lasketaan nekin, jotka puhtaasta velvollisuudentunnosta hoitavat kylvötyönsä keväisin. Tilastoissa on mukana myös vuodet, jolloin viljan huonon hinnan takia ei tehdä yhtään ylimääräistä satsausta satotason nostamiseksi. Jos katsottaisiin alueellisia satotilastoja ja jaettaisiin tilat satotasojen mukaisesti vaikka neljänneksiin. Yllättäen voisi löytyä alueita, joissa melkein säännöllisesti se paras neljännes yltää siihen kuuteen tonniin. Pitääkö näiltä sitten poistaa luonnonhaittakorvaus vai päinvastoin keskittää viljely juuri näille alueille ja viljelijöille??
http://statdb.luke.fi/PXWeb/sq/f3997b0f-fa11-4fda-bbaa-b10fc877955c
Turhanaikaista uhoa tuo. Tällä hetkellä "maan rakenteen" ja "luonnonsuojelun" viljely on huomattavasti tuottoisampaa vähänkin optimaalisesta heikommille viljelysmaalohkoille. Toiseksi tuottoisampi maankäytön muoto on raivata peltoa eläintalouden sekä hankkia mahdollisimman laajasti maa-alaan luomun latauskesantojen tarpeisiin.
Siksi on jopa enemmän todennäköistä, että se ala, joka on ammattimaisessa markkinaviljojen tuotannossa, on juuri nyt jo se ala, joka tuottaa parhaiten. Tämän voi osoittaa myös sillä, että itse asiassa maasta riippumatta kategoriset pakkokesannoinnit eivät ole tehonneet ylituotantoon, jos ne nimenomaisesti eivät kohdistu näihin aktiivilohkoihin.
Koska koko maan runsaan kahden miljoonan ha:n peltoalan lohkojen satotasot ja viljavuudet ovat karkeasti arvioituna hehtaarien osalta normaalijakautuneet, ei keskisato oikeastaan kerro mitään. Koska satotaso kerrotaan kunkin satotasoluokan hehtaareilla, nähdään, että jakauman "oikeassa hännässä" satoa kertyisi paljon verrattuna pienisatoisimpaan "häntään". Nyt , kun luonnollisesti sieltä vähäsatoisimmasta päästä siirtyy eniten maata kesanto- , suojavyöhyke - ja monimuotoisuuskäyttöön, ei viljanviljelykäytössä olevien peltojen satotaso ole oikeasti normaalijakautunut enää, vaan se on merkittävästi vino, eli viljavuudeltaan tyydyttäviä on eniten, ja edelleen ne kaikkein parhaat pellot ovat siellä häntänä. Parhaimman viljavuuden peltoja ei voi oikeastaan ilman säännösten rikkomista saada tuottamaan enemmän satoa. Eli parannustoimet pitää tehdä näihin tyydyttäviin-hyviin peltoihin, niiden kannattavuus silti on viljavuusluokan vinoneliön maista poiketen riippuvainen perusparannustoimenpiteiden lisähinnasta. Joka tapauksessa niiden tuotto on heikompi kuin parhaitten peltojen, jotka usein ajautuvat erikoisviljelykäyttöön.
Eli maan tämänhetkinen vehnän keskisato 4-4,5 tonnia /ha on oikeastaan erittäin hyvin kuvaava satoennuste myös yksittäiselle viljelijälle pitkän ajan kuluessa, silloin kun yksittäisen viljelijän viljelypinta-ala alkaa kasvaa esimerkiksi tuhansiin hehtaareihin. Ei voida olettaa, että yksittäinen viljelijä onnistuisi keräämään aina ne 10% parhaimmistoon kuuluvat lohkot, ainakin etäisyys alkaisi nousta liialliseksi, jolloin traktorinkumikauppa lähinnä vain hyötyy.
Toki kannattaa olla onnellinen, jos omat esi-isät ovat sattuneet asettumaan kukkamultajuonteen päälle ja typpeä pursottavan turvemiilun viereen. Mutta ylpeilemään sillä on turha ruveta, se aivan samalla tavalla noloa, kuin ylpeillä sillä, että on sattunut syntymään isopäisempänä kuin muut, sitähän ei edes yritteliäästi punnertaen pysty kehittämään. Kuspäisyys sen sijaan on pitkäjänteisen treenauksen tulos, mutta ei siitä sen enempää.
-SS-
-
Toki kannattaa olla onnellinen, jos omat esi-isät ovat sattuneet asettumaan kukkamultajuonteen päälle ja typpeä pursottavan turvemiilun viereen. Mutta ylpeilemään sillä on turha ruveta, se aivan samalla tavalla noloa, kuin ylpeillä sillä, että on sattunut syntymään isopäisempänä kuin muut, sitähän ei edes yritteliäästi punnertaen pysty kehittämään. Kuspäisyys sen sijaan on pitkäjänteisen treenauksen tulos, mutta ei siitä sen enempää.
-SS-
linkki MT:n (22.8.2020) artikkeliin (valitettavasti vaatii kirjautumisen), jonka lopusta lainattu tiivistelmä. Pään ympärysmittaa tai sisältöä ei artikkelissa käsitelty ;D ;D
"Vuoden 2019 tulosten mukaan ProAgrian viljelyn kehittämisryhmien paras neljännes teki kevätviljoilla keskimäärin 560 euroa hehtaarilta paremman tuloksen kuin heikoin neljännes. Näin suuri ero syntyi pienemmistä kiinteistä kuluista, paremmista sadoista ja korkeammasta myyntihinnasta.
Kiinteät kulut olivat parhaalla neljänneksellä noin 260 euroa hehtaarilta pienemmät kuin heikoimmalla neljänneksellä.
Paras neljännes sai satoa 1 500 kiloa hehtaarilta enemmän kuin heikoin neljännes.
Parhaalla neljänneksellä viljan myyntihinta oli 10–20 euroa tonnilta parempi kuin heikoimmalla neljänneksellä."
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1168635
-
Toki kannattaa olla onnellinen, jos omat esi-isät ovat sattuneet asettumaan kukkamultajuonteen päälle ja typpeä pursottavan turvemiilun viereen. Mutta ylpeilemään sillä on turha ruveta, se aivan samalla tavalla noloa, kuin ylpeillä sillä, että on sattunut syntymään isopäisempänä kuin muut, sitähän ei edes yritteliäästi punnertaen pysty kehittämään. Kuspäisyys sen sijaan on pitkäjänteisen treenauksen tulos, mutta ei siitä sen enempää.
-SS-
linkki MT:n (22.8.2020) artikkeliin (valitettavasti vaatii kirjautumisen), jonka lopusta lainattu tiivistelmä. Pään ympärysmittaa tai sisältöä ei artikkelissa käsitelty ;D ;D
"Vuoden 2019 tulosten mukaan ProAgrian viljelyn kehittämisryhmien paras neljännes teki kevätviljoilla keskimäärin 560 euroa hehtaarilta paremman tuloksen kuin heikoin neljännes. Näin suuri ero syntyi pienemmistä kiinteistä kuluista, paremmista sadoista ja korkeammasta myyntihinnasta.
Kiinteät kulut olivat parhaalla neljänneksellä noin 260 euroa hehtaarilta pienemmät kuin heikoimmalla neljänneksellä.
Paras neljännes sai satoa 1 500 kiloa hehtaarilta enemmän kuin heikoin neljännes.
Parhaalla neljänneksellä viljan myyntihinta oli 10–20 euroa tonnilta parempi kuin heikoimmalla neljänneksellä."
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1168635
Kuten varsin hyvin huomaat, että kun mainittiin X-750 kiloa verrattuna X+750 kiloa, eli ero oli 1500 kiloa, lukua X ei ollut määritelty !
Tuolla tavalla on helppo tehdä propagandaa vajakeille. Lisäksi parhaimman neljänneksen saama hinta oli parempi.
Kysehän ei ollut edes laatuhinnasta, selvästikin on markkinoitu "sadon myyntiajankohtaa".
No, maatonkin siis voi tuon parikymppiä tienata spekuloimalla vain pörssissä viljajohdannaisilla.
No, kyseisen kehittämisryhmän toteutuneissa viljelytuloksissa 2012 - 2016 olivat ohrien keskisadot:
Mallasohra : 4 330 kg/ha
Rehuohra: 3830 kg / ha
Eli paras neljännes ei saanut keskimäärin vielä kuustonnaria, vaan noin 5 t /ha , ja ohrista se massasato useammin tulisi kuin vehnästä. .
Lisäksi, tilakoko ja siitä johtuva teoreettinen kiinteiden kulujen suuri osuus määrittelee nuo tuottosummat.
Parhaan kannattavuuden ja parhaan sadon suoraa riippuvuutta eivät lukemat esitä, koska esimerkiksi
luomutiloilla on tunnetusti paras kannattavuus.
Kun isu on ostanut kuivurit, konehallit ja pellot valmiiksi, ja poika saanut tuottoarvolla lahjaverotetun tilan siinä,
tokihan silloin kannattavuus on kaikkein suurin ?
(http://www.viistonninen.com/muut/koe/Tuotantokustannukset.jpg)
Kuva: Kasvinviljelyn tuotantokustannusten jakautuminen
Niin vihreä mies, ei ole häpeä, jos on sattunut syntymään isopäisenä. mutta jos sitä lahjaansa ei käytä ollenkaan, se kyllä on tosi häpeä.
-SS-
-
Niin vihreä mies, ei ole häpeä, jos on sattunut syntymään isopäisenä. mutta jos sitä lahjaansa ei käytä ollenkaan, se kyllä on tosi häpeä.
-SS-
runsas vuosi sitten kävin kuuntelemassa Turun linnassa, kun viljelyn ilmastoasioita selviteltiin asiantuntijoiden toimesta. Luken edustaja esitteli Pelto-optimi-ohjelmaa teemalla "Onko kaikilla lohkoilla oikeus tulla viljellyksi?" ProAgrian esityksen teema jatkoi samoilla linjoilla, samaa kysymystä pohdittiin, miksi keskisadot eivät ole kehittyneet 2000-luvulla oikeastaan ollenkaan? Vuosittain tulee uusia satoisampia lajikkeita, tekniikka ja viljelymenetelmät kehittyvät, mutta muutos ei näy tilastoissa. Tilastojen taustalta oli havaittavissa, että osalla tiloista kehitystä tapahtuu, mutta toisaalla tapahtuu taantumaa. Kun kolmannesta pelloista on vuorapeltoja, niin huono panostus niiden kasvukuntoon voi selittää osittain tilannetta. Tukijärjestelmän rakenne tai tuotteiden huono hinta voivat myös selittää taantumista.
Sari Peltosen esityksessä tuli kyllä harvinaisen selväksi, että niillä tiloilla joissa pyritään isompiin satoihin myös kannattavuus on parempi. Temput joilla satotasoa voi yrittää nostaa ovat myös hyvin kaikkien tiedossa, mitään rakettitiedettä ei tarvita. Sääolot ja niiden vuosittaiset vaihtelut ovat se merkittävin epävarmuustekijä, kuivuus, raekuuro tai puintiajan sateet, niitä ei kovallakaan yrityksellä pysty eliminoimaan.
Näin Luken tilastoja tulkitsee Hankkija.
"Satotulos huonoimmalla kymmenyksellä on ollut suuruusluokassa 2000 kg/ha, vastaava tulos parhaalla luokalla on tasolla 5500–6000 kg/ha. Huolestuttavaa on, että pienien satojen luokassa keskisato alenee (punainen katko- viiva), suurten satojen luokassa keskisatoa on saatu nostettua."
(https://www.hankkija.fi/Liitetiedostot/Pics/sadon-kehitys.PNG)
https://www.hankkija.fi/Maatalous_ja_metsa/kasvuohjelmat/viljan-kasvuohjelma/miksi-sato-ei-nouse/