Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Minun maatilani Wisu ei toimi vieläkään.  (Luettu 18969 kertaa)

bouli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5858
Vs: Minun maatilani Wisu ei toimi vieläkään.
En ole koskaan urani aikana käyttänyt fosforintasausta, joten en osaa tähän kysymykseen vastata. Itse en näe tasauksista muuta kuin haittaa. Eräs kokenut neuvoja sanoi urani alkuvaiheessa, että on luopunut tasausten käytöstä, koska tukitarkastusten yhteydessä viittaukset menneisiin kausiin voivat aktivoida kiinnostuksen niidenkin lohkokortteihin. Ei tuntunut hyvältä asialta. Satotasokorjausta olen käyttänyt aktiivisesti, kaikki rajat venyttäen. Tosin viime vuodet ovat olleet niin surkeita, että korjausten määrä on ollut koko ajan aleneva. Täytyy kai kohta luopua niistä kokonaan.

Et siis ole ollut lannoitevalvonnassa tahi tilavalvonnassa ? Kyllä siellä lasketaan taakse päin se viisi vuotta, teet sitten tasausta tai ei.
Ei kyllä lasketa. Tai ainakaan aiemmin ei ole laskettu. Toki mulle osuneista valvonnoista on jo aikaa mutta mitään muuta ei kysytty kuin kyseisen vuoden tiedot kun tasausta ei ollut millään lohkolla käytössä.

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 64927
Vs: Minun maatilani Wisu ei toimi vieläkään.
itellä kyselivät nuita lappuja vaikka ei ko. lohkolla etes tasausta käytetty.   taitaa olla tuurista enempi kiinni?

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Minun maatilani Wisu ei toimi vieläkään.
itellä kyselivät nuita lappuja vaikka ei ko. lohkolla etes tasausta käytetty.   taitaa olla tuurista enempi kiinni?

Joo silloin kun pelkässä lannoitevalvonnassa olin, en ollut tasauksessa. Silti usean vuoden lannoitukset piti toimittaa.  Tasauksen aikana täysi tilavalvonta ei ollut ollenkaan ongelmallinen, koska Peltotuki laskee automaattisesti fosforirajat, ylitykset ja lannoitusvarat. Tasauksessa on mielestäni mahdollisuus tarkempaan ja tehokkaampaan fosforilannoitukseen, eli fosforinpuutteelle herkimmille kasvilajeille /lajikkeille /säille voi antaa tuoretta jonakin vuonna enemmän kun himmaa jonakin vuonna vähän annostelussa.

Ainakin karjanlanta ja orgaaninen fosfaatti on toinen tasauksesta hyötyvä lannoitustapa, koska voidaan tehdä varastolannoitus.

-SS-

MaaJussi77

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 349
Vs: Minun maatilani Wisu ei toimi vieläkään.
Ainakin karjanlanta ja orgaaninen fosfaatti on toinen tasauksesta hyötyvä lannoitustapa, koska voidaan tehdä varastolannoitus.

-SS-

Hyötyvä? Sanoisin että ainakin sikatiloilla se on vähän niin kuin pakko. Jos pitäisi lietepyttyä ulkoiluttaa jokaisella lohkolla joka vuosi, että saisi fosforin tarpeen mukaisena joka vuosi ilman ylityksiä, niin olisi niin kallista lannoitusta, että ei ole tosikaan. Myöskin työtekniset ja ehtimiset tulisivat aika äkkiä vastaan. Niin että onnea vaan kylmikselle kun noin voit toimia, sikatiloilla joudutaan toimimaan vähän toisin.

Hosku

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 32
Vs: Minun maatilani Wisu ei toimi vieläkään.
Kannattaa harkita myös onko ympäristökorvaukseen itsensä kahlitsemisessa järkeä.

Äärisosialisti

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 307
Vs: Minun maatilani Wisu ei toimi vieläkään.
Kannattaa harkita myös onko ympäristökorvaukseen itsensä kahlitsemisessa järkeä.

Ammattitaidon puutetta jos ei liity

Hosku

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 32
Vs: Minun maatilani Wisu ei toimi vieläkään.
Eikö se ole ammattitaitoa jos pystyy perustellusti tekemään valtavirrasta poikkeavia ratkaisuja.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Minun maatilani Wisu ei toimi vieläkään.
Ainakin karjanlanta ja orgaaninen fosfaatti on toinen tasauksesta hyötyvä lannoitustapa, koska voidaan tehdä varastolannoitus.

-SS-

Hyötyvä? Sanoisin että ainakin sikatiloilla se on vähän niin kuin pakko. Jos pitäisi lietepyttyä ulkoiluttaa jokaisella lohkolla joka vuosi, että saisi fosforin tarpeen mukaisena joka vuosi ilman ylityksiä, niin olisi niin kallista lannoitusta, että ei ole tosikaan. Myöskin työtekniset ja ehtimiset tulisivat aika äkkiä vastaan. Niin että onnea vaan kylmikselle kun noin voit toimia, sikatiloilla joudutaan toimimaan vähän toisin.
Riippuut tietysti monesta asiasta, mutta aina ei ole pakko. Asiaa helpottaa jos ei käytä muuta fosforilannoitusta eikä ohjeellisia taulukkoarvoja fosforin osalta. Silloin pääsee tekemään lannoitukset karjanlantapoikkeusta käyttäen jolloin tasaukseen ei välttämättä ole tarvetta. Mutta tapauskohtaisia asioita.

Itse tuli tehtyä niin, että levitettiin mitä levitettiin ja paperit tehtiin sitten niin, että tasaantui. En tullut käyttäneeksi tasausta, kun monesti sen 15kg ylittäminen (karjanlantapoikkeus) teki jo sen, että typpimäärä kasvoi sellaiseksi, ettei sekään taipunut enää rajoihin.

Tuosta olen samaa mieltä, että lannalla lannoittaminen ei ole mitään halpaa. Mitä kauemmas siitä lantaa tuottamasta yksiköstä mennään niin sen kalliimmaksi se muuttuu. Lisäksi siinä on juuri aikakysymys, tallaustappiot ym. Paljon helpompaa on tavaraa antaa yaran pussista ja sillä siisti. Se joka väittää lannalla lannoittamista halvaksi ja helpoksi ei ole tehnyt sitä..

Kannattaa harkita myös onko ympäristökorvaukseen itsensä kahlitsemisessa järkeä.
Kuulemma sika ja broileritiloja jäi silloin 15 vuonna pois. Yhden sikatilan tiedän joka jäi pois. Tai itseasissa kaksi. kumpikaan ei mitenkään kovinkaan tuttu, mutta kai noita siis on. Asiaan varmaan vaikuttaa paljon sen, että minkä verran niitä elikoita on hehtaaria kohti.

Itsellä kun kai elikoita vähemmän ja hehtaareja enemmän niin en nähnyt järkeä jättäytyä pois. Se reilu satanen mikä tulee kohtuu helposti tuosta on kuitenkin ihan tervetullut, vaikka siinä nyt joutuu kirjanpitoa tekemään ja viljavuusnäytteitä ottamaan. Ja lannoitusrajoja katsomaan nyt hieman tarkemmin, paperilla..
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...