Mimmottis kokemuksia on ko. kamppeesta raatilaisilla, varustettuna kiekkovantailla?
Kannattaako sekaantua ja luopua Simultaanitulkkauksesta...

Simultasta ei niin tietoa, mutta Tume. Pyörän vaihto, pyörät on kahdella akselilla. Koko akseli irti ja sitten päästä rengas kerrallaan akselilta pois. Kylvösyvyys on jotain 2-5 cm, vähän tuurista kiinni. Onko kukaan lisännyt mitään pyörää kylvösyvyydelle? Ja sitten ne siemenputket. Aina joku repsottaa. Kannattaa vaihtaa eteenkin takaputket, ne on vähän pidemmät. Paljonko rapid vaatii vetotehoa?

Olen kolmella eri jyräkombilla kylvänyt, kaksi siemenputkea mennyt yhteensä. Renkaan vaihto on kyllä
hankala. Laahavannaskone oli ihan ok,kiekkovantaat ruiskii siemeniä minne sattuu,suurin osa kyllä
jää vakoon. Vaijerisitkaimiin suhtaudu varauksella. Mutta kyllä niillä kylvettyä saa. Käyttäjästä kai
isommin kiinni. Ja huollosta.

https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=26735.30

Siittä kokemuksia renkaanvaihdosta. On tosiaan viimeisen päälle paskamainen homma.

https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=26735.30

Siittä kokemuksia renkaanvaihdosta. On tosiaan viimeisen päälle paskamainen homma.

 Noin 10 vuotta pääasiassa Tumen Laser-JC:llä kylvettiin, onneksi ei mennyt yhtään rengasta . Tai joku sai naulan tms mutta se paikattiin ns. koiranpaskalla paikoillaan, mitään purkamatta. Tumen kiekkovannas ei kärsi kovin suurta ajonopeutta (silloin roiskii) , muuten toimi kyllä.. oikein pehkuisessa ja juolaisessa ei voi paljoa painattaa tai kiekkovannaskin alkaa kasata. Remontteja ei juuri ollut kuin hoidon puutteen vuoksi vetopäästään säätöliikkeensä jumittanut lannoiteakseli ja sekään ei varaosia kaivannut. Lannoitepuolen lautasvantaiden S-jousen kiinnityspultteja katkeili muutama, lienee suokantojen tms syytä.

Yksittäisen renkaan tyhjeneminen ei kait kuitenkaan lopeta kylvöntekoa. Mutta kun pyörästön laakeri / laakeripukki hajoaa loppuu kiireet siihen. Sitä en tiedä kuinka yleinen turma tuo on, mutta sellaisen koneen olen nähnyt - onneksi ei ollut oma. Säiliöt täynnä tavaraa ja toinen tukki kääntyi pellolla pitkittäin  Sen jälkeen on kyllä tullut hinattua omaa konetta tiellä säiliöt täynnä hieman alennetulla nopeudella  Vielä kun ne laakerit on niiin vitsumainen rasvata. Mun ruhoa ei meinaa saada hinattua lähelle nippoja ja käsi ei sitten mahdu sinne nipalle ... prrrrrrkkkk yks laakeripesä kusee ainakin rasvat pois väärästä paikkaa 

Ok kiitosta. Tyhmä kysymys varmaan mutta onko pro malli millai erilainen?

Noista pyörästön laakereiden hirttämisistä olen kanssa kuullut. Rasvaus on kettumaista, jos joku pienikätinen
kossi sattuu tontilla huinimaan,niin prässi käteen vaan  . Mielestäni ne kaikki laakeririkot ovat tulleet
sellaisille,kenellä on tieajoa paljon. Että maltti varmaan on hyvästä silloin. Ja rasva. Oliko tuo pro malli
vain isommilla laatikoilla ? Vai tuliko jo tr kuvioiset pyörät ja erilainen jälkiäes?

Niin mulla on vanha peltikantinen, mutta en tiedä paljonko pyörästö tai rakenne on muuttunut pressukantisissa. Pressukantisissa hara on (kait) niin pitkä että takaapäin ei uletu etukuormaimella täyttämään lantaa ? Harana varmaan parempi kuin nuo kepit peltikantisessa.

Kiitos. Kuinka monta ha yleensä kiekot kestää? Tai siemenen ohjain kiekon vieressä?
Tierysti riippuu maanlaadustakin, mutta kun ajatellaan vaikka savea ja hiesua, ja kiviäkin on.
Putkista tulikin hyvää infoa, ja pyöristä ja niiden laakereista.

500-700ha. Riippuu vauhdista ja maalajista. Jos vetelet jyräkombilla sitä 8 km/h ,ovat ikuiset.
Jos ajat 15 km/h, kuluu nopeaan ja jyvät jää pintaan. Siis jc. Novalla kai 800 ha on max. jos vauhtia yli
10. Ei ne väderin veroisia ole,pehmeempää rautaa.

Pienellä omalla käytöllä en tajua miten  noita siemenputkia saa hajalle. No kait se on taito jonka joskus tajuan.
Joitain usean tumen miehiä tunnen, jotka ovat ensimmäisen kiekkovannaskoneen jälkeen hankkineet laahavantaallisia koneita. Mielestäni laahavannaskone on ongelmaton jopa niillä puisilla rapamailla, joita nostolaite Jukolla kylvi taivaspaikkansa menettäen. Toki joku pieni kylvösyvyys ja suuri muokkaussyvyys voi olla ongelma, mutta kummassa silloin on syy ?

500-700ha. Riippuu vauhdista ja maalajista. Jos vetelet jyräkombilla sitä 8 km/h ,ovat ikuiset.
Jos ajat 15 km/h, kuluu nopeaan ja jyvät jää pintaan. Siis jc. Novalla kai 800 ha on max. jos vauhtia yli
10. Ei ne väderin veroisia ole,pehmeempää rautaa.

Jos Rapidia tarkoitat Vääderillä niin Nova ja Rapidi eivät ole oikein vertailukelpoisia. Rapidi on mainio esimuokatun maan koe ja Novalla taas menee suorakylvökin puhtaasti.
Novalla olen suorakylvänyt kuminan glyfotetun rippikouluikäisen ruokohelven perään, sitten ohran kuminan perään ja viimeinen oli herne tuohon ohran perään. Lopputulokset olivat kaikki oikein onnistuneita ja sadot yllättivät positiivisesti. Novalla lienee nyt ajettu >1500 ha eikä kiekot vielä loppu ole. Vauhtia en ole hirveästi kyllä pitänyt, kerran kokeilin onko vauhdilla minkälainen vaikutus kylvöjälkeen. Ei tuo mopo jaksanut nelosta ihan kahtakymppiä viedä mutta sänki-savimullalla en kesällä kasvustosta erottanut tuota koealaa. Vauhdin lisääminenhän kyllä lisää jyrkästi kaikkien muokkausvehkeiden kulumista, auroista alkaen.

Yhdellä tutulla oli alkusarjan Nova alakerrasta loppu siinä 700 ha tuntumassa. Piti kyllä
vauhtiakin. Nopeus syö rautaa,varsinkin jos hietaa vähänkin. Myös välteissä.

Eiköhän ne noin 1500-2500ha Novassa kiekot kestä, yleensä.