Idea vähän on hukassa jos meinaa ruveta emoja pitämään ilman laidunnusta. Parempi kun tekis loppukasvattamon sitten siinä vaiheessa jos tilalla ei ole edellytyksiä emojen pitoon.

Idea vähän on hukassa jos meinaa ruveta emoja pitämään ilman laidunnusta. Parempi kun tekis loppukasvattamon sitten siinä vaiheessa jos tilalla ei ole edellytyksiä emojen pitoon.

Niin ei se idea hukassa ole vaan olen tiedostanut kyllä kyseisen ongelman.

Loppukasvattamon ongelma on siinä, että mistä sinne elukat? Vasikat kun lähtee valtaosa taviksina eteenpäin, kun luomussa juotto on se ongelma tai näin ainakin olen ymmärtänyt. Lihahiehojen tuet taas ovat sellaiset ettei niillä kannata alkaa pelaamaan. Mutta ajatuksia tässä pyöritellään ja tarkasti seurataan millaisia tukiratkaisuja seuraavalle kaudelle tulee.

Ei ne tuet pelkästään tee alaa kannattavaksi .

Ei mutta auttavat paljon asiaa. Kerro toki miten emotilan kannattavuus tai luomusonnikasvattamon kannattavuus menee? Nämähän on sellaisia asioita mihin harvemmin saa suoria ja oikeita vastauksia. Meinaan että silloin kun aletaan euroista puhumaan..

Yllättävän ison heinämäärän emot syö kesällä, kun vasikat alla. Jaloittelutarhassa tulee sitten ruokintatyö kesäisin, lantaa tulee, paljon ja sitä myöten kustannuksia.

Asiaa sivuten pari vuotta sitten huomautettiin karsinoiden kuivituksesta kesälläkin, vaikka emot laitumella, byrokratia elää ja voi hyvin. 

Juu kumpi siinä sitten on helpompaa. Se että elukat on 10 km päässä laitumella vai että rehut haetaan 10 km päästä? Lanta täytyy tietysti kuskata takaisin sinne 10 km päähän.

Mutta ajatuksia tässä pyöritellään ja tarkasti seurataan millaisia tukiratkaisuja seuraavalle kaudelle tulee.

KM (1/2020) oli kaksi artikkelia, toisessa päädyttiin velkajärjestelyyn ja toisessa konkurssiin. Kyseessä on yksittäistapaukset, joista ei voi vetää mitään johtopäätöksiä oikeastaan mistään. Samanlaisia tapahtuu muillakin aloilla.

Kummassakin tapauksessa ulkoinen tekijä johti ongelmiin, velkajärjestelyn jälkeen jopa suunniteltiin uusia laajennusinvestointeja. Kannattavuusongelmaa ilmeisesti liioitellaan? Ainoa josta pitäisi olla huolissaan on tukiriippuvuus, lehdessä oli myös juttua maksuvalmiuslainojen valtiontakauksista. Lopulta isännän osaksi jää toteuttaa hallinnon, pankin, kaupan tai yleensäkin jonkun ulkopuolisen tahtoa, voimatta itse vaikuttaa liiketoimiensa onnistumiseen, markkinatilannettakin olisi hyvä huomioda jotenkin.

Ikävä kyllä emopuolella tuet ratkaisee kannattavuuden, puolivuotiaasta lehmävasikasta saa n. 400, sonnista tuplat, uudistukseen osa, kuolleisuus, poistoemon teurashinta pahimmillaan alle 2 eur/kg.   

Paljonko sitä laidunalaa ja101 on? Siihen nähden sopiva määrä, ja luomuviljelyyn pellot.Yyaralaisella tässä hommassa ei enää sijaa ole, ellei talkoilla tuota vasikoita välitykseen. 

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 10.02.20 - klo:07:28

Mutta ajatuksia tässä pyöritellään ja tarkasti seurataan millaisia tukiratkaisuja seuraavalle kaudelle tulee.

KM (1/2020) oli kaksi artikkelia, toisessa päädyttiin velkajärjestelyyn ja toisessa konkurssiin. Kyseessä on yksittäistapaukset, joista ei voi vetää mitään johtopäätöksiä oikeastaan mistään. Samanlaisia tapahtuu muillakin aloilla.

Kummassakin tapauksessa ulkoinen tekijä johti ongelmiin, velkajärjestelyn jälkeen jopa suunniteltiin uusia laajennusinvestointeja. Kannattavuusongelmaa ilmeisesti liioitellaan? Ainoa josta pitäisi olla huolissaan on tukiriippuvuus, lehdessä oli myös juttua maksuvalmiuslainojen valtiontakauksista. Lopulta isännän osaksi jää toteuttaa hallinnon, pankin, kaupan tai yleensäkin jonkun ulkopuolisen tahtoa, voimatta itse vaikuttaa liiketoimiensa onnistumiseen, markkinatilannettakin olisi hyvä huomioda jotenkin.

Oiskohan tuotantoa vain liikaa kulutukseen nähden, eläinpuolta on vaikea sopeuttaa äkillisiin markkinahäiriöihin. Kustannukset on noussu kymmenessä vuodessa huimasti, ja samaan aikaan tuottajahinnat pysynyt entisellään, tukitaso laskenut, siinä sitten kilpaa yritetään pysyä vauhdissa mukana(tähän meinasin itsekin syyllistyä, onneksi mieli muuttu ajoissa). 

Lainaus käyttäjältä: Green New Dealer - 10.02.20 - klo:10:27

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 10.02.20 - klo:07:28

Mutta ajatuksia tässä pyöritellään ja tarkasti seurataan millaisia tukiratkaisuja seuraavalle kaudelle tulee.

KM (1/2020) oli kaksi artikkelia, toisessa päädyttiin velkajärjestelyyn ja toisessa konkurssiin. Kyseessä on yksittäistapaukset, joista ei voi vetää mitään johtopäätöksiä oikeastaan mistään. Samanlaisia tapahtuu muillakin aloilla.

Kummassakin tapauksessa ulkoinen tekijä johti ongelmiin, velkajärjestelyn jälkeen jopa suunniteltiin uusia laajennusinvestointeja. Kannattavuusongelmaa ilmeisesti liioitellaan? Ainoa josta pitäisi olla huolissaan on tukiriippuvuus, lehdessä oli myös juttua maksuvalmiuslainojen valtiontakauksista. Lopulta isännän osaksi jää toteuttaa hallinnon, pankin, kaupan tai yleensäkin jonkun ulkopuolisen tahtoa, voimatta itse vaikuttaa liiketoimiensa onnistumiseen, markkinatilannettakin olisi hyvä huomioda jotenkin.

Oiskohan tuotantoa vain liikaa kulutukseen nähden, eläinpuolta on vaikea sopeuttaa äkillisiin markkinahäiriöihin. Kustannukset on noussu kymmenessä vuodessa huimasti, ja samaan aikaan tuottajahinnat pysynyt entisellään, tukitaso laskenut, siinä sitten kilpaa yritetään pysyä vauhdissa mukana(tähän meinasin itsekin syyllistyä, onneksi mieli muuttu ajoissa). 

Sinähän sen aukaisit, tämä on se juttu. Se on niin yksinkertaista.  Tuotannon lisääminen tilalla ei auta korjaamaan tilannetta yhtään, se on hetkellinen helpotus, kunnes ongelmat alkavat. Ja ne ovat alkaneet, isojakin tiloja putoaa pois ja mikään tuotantomäärä ei lopulta enää pelasta. Ainoa vaihtoehto on säilyttää nykyinen tuotostaso, mutta pienemmällä tuotantokustannuksella, tällä saadaan kilpailukykyä. Tuotantopanokset on kilpailutettava, on mietittävä että tarvinko oikeasti tuota tai tuota hyödykettä tuotantooni? Vaihtoehtoja on kun selvittää ne.

Ikävä kyllä emopuolella tuet ratkaisee kannattavuuden, puolivuotiaasta lehmävasikasta saa n. 400, sonnista tuplat, uudistukseen osa, kuolleisuus, poistoemon teurashinta pahimmillaan alle 2 eur/kg.   

Paljonko sitä laidunalaa ja101 on? Siihen nähden sopiva määrä, ja luomuviljelyyn pellot.Yyaralaisella tässä hommassa ei enää sijaa ole, ellei talkoilla tuota vasikoita välitykseen. 

142 alueella on tuilla isompi merkitys , täällä ne ovat pienemmät joten ne ei paljoa auta .

Ikävä kyllä emopuolella tuet ratkaisee kannattavuuden, puolivuotiaasta lehmävasikasta saa n. 400, sonnista tuplat, uudistukseen osa, kuolleisuus, poistoemon teurashinta pahimmillaan alle 2 eur/kg.   

Paljonko sitä laidunalaa ja101 on? Siihen nähden sopiva määrä, ja luomuviljelyyn pellot.Yyaralaisella tässä hommassa ei enää sijaa ole, ellei talkoilla tuota vasikoita välitykseen. 

Päätilalla n.32 hehtaaria. Olen ymmärtänyt, että se emo vaatii hehtaarin nurmea josta siis osa laidunta ja osa talvikauden rehuntuotantoon. Mutta mikä on sen todellisen laitumen vaatima ala. Okei toki riippuu vuodesta, mutta keskimäärin. Luomussa kun täytyisi pystyä kierrättämään lohkolta toiselle nurmia(laitumia) niin tuon 32ha kun jakaa 5 vuoden kiertoon niin eipä jääkään enää kuin reilu 6ha x 2 vuotta = n.12 ha laidunalaksi. Rehut sitten sivutiloilta.

Niin pellothan on jo luomussa ja emoja sen verran, että luomukotieläintilan status täytyy ja tuet saa sieltä sitten kotiutettua. Jatkossa sitten jos näyttää, että menekkiä on niin voihan niitä emoja lisätä ja luomuvilja-alaa vähentää, mutta aluksi siis vain sen verran, että luomukotieläintilan status täyttyy.

En sitten tiedä löytyisikö yhteistyökuvioita jostakin, että emot voisivat kesän laiduntaa muualla... Paljon kuolleisuus prosentti sitten yleisesti on? Kuinka monta vuotta emot pysyvät tuotannossa, riippuu varmaan rodusta? Joku helppo rotu hereford, angus kenties?

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 10.02.20 - klo:12:15

Ikävä kyllä emopuolella tuet ratkaisee kannattavuuden, puolivuotiaasta lehmävasikasta saa n. 400, sonnista tuplat, uudistukseen osa, kuolleisuus, poistoemon teurashinta pahimmillaan alle 2 eur/kg.   

Paljonko sitä laidunalaa ja101 on? Siihen nähden sopiva määrä, ja luomuviljelyyn pellot.Yyaralaisella tässä hommassa ei enää sijaa ole, ellei talkoilla tuota vasikoita välitykseen. 

Päätilalla n.32 hehtaaria. Olen ymmärtänyt, että se emo vaatii hehtaarin nurmea josta siis osa laidunta ja osa talvikauden rehuntuotantoon. Mutta mikä on sen todellisen laitumen vaatima ala. Okei toki riippuu vuodesta, mutta keskimäärin. Luomussa kun täytyisi pystyä kierrättämään lohkolta toiselle nurmia(laitumia) niin tuon 32ha kun jakaa 5 vuoden kiertoon niin eipä jääkään enää kuin reilu 6ha x 2 vuotta = n.12 ha laidunalaksi. Rehut sitten sivutiloilta.

Niin pellothan on jo luomussa ja emoja sen verran, että luomukotieläintilan status täytyy ja tuet saa sieltä sitten kotiutettua. Jatkossa sitten jos näyttää, että menekkiä on niin voihan niitä emoja lisätä ja luomuvilja-alaa vähentää, mutta aluksi siis vain sen verran, että luomukotieläintilan status täyttyy.

En sitten tiedä löytyisikö yhteistyökuvioita jostakin, että emot voisivat kesän laiduntaa muualla... Paljon kuolleisuus prosentti sitten yleisesti on? Kuinka monta vuotta emot pysyvät tuotannossa, riippuu varmaan rodusta? Joku helppo rotu hereford, angus kenties?

Hohhoijaa . Mene joillekkin tiloille ottamaan oppia . Liha hiehoja saa melko halvalla joita voi vanhoissa rakennuksissa loppu kasvattaa . Tuki on huonompi kuin sonnilla mutta saat vähän tuntumaa kasvatukseen . Jos tila on 142 alueella on tuet ehkä paremmat , kuten siallakin .

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 12.02.20 - klo:16:34

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 10.02.20 - klo:12:15

Ikävä kyllä emopuolella tuet ratkaisee kannattavuuden, puolivuotiaasta lehmävasikasta saa n. 400, sonnista tuplat, uudistukseen osa, kuolleisuus, poistoemon teurashinta pahimmillaan alle 2 eur/kg.   

Paljonko sitä laidunalaa ja101 on? Siihen nähden sopiva määrä, ja luomuviljelyyn pellot.Yyaralaisella tässä hommassa ei enää sijaa ole, ellei talkoilla tuota vasikoita välitykseen. 

Päätilalla n.32 hehtaaria. Olen ymmärtänyt, että se emo vaatii hehtaarin nurmea josta siis osa laidunta ja osa talvikauden rehuntuotantoon. Mutta mikä on sen todellisen laitumen vaatima ala. Okei toki riippuu vuodesta, mutta keskimäärin. Luomussa kun täytyisi pystyä kierrättämään lohkolta toiselle nurmia(laitumia) niin tuon 32ha kun jakaa 5 vuoden kiertoon niin eipä jääkään enää kuin reilu 6ha x 2 vuotta = n.12 ha laidunalaksi. Rehut sitten sivutiloilta.

Niin pellothan on jo luomussa ja emoja sen verran, että luomukotieläintilan status täytyy ja tuet saa sieltä sitten kotiutettua. Jatkossa sitten jos näyttää, että menekkiä on niin voihan niitä emoja lisätä ja luomuvilja-alaa vähentää, mutta aluksi siis vain sen verran, että luomukotieläintilan status täyttyy.

En sitten tiedä löytyisikö yhteistyökuvioita jostakin, että emot voisivat kesän laiduntaa muualla... Paljon kuolleisuus prosentti sitten yleisesti on? Kuinka monta vuotta emot pysyvät tuotannossa, riippuu varmaan rodusta? Joku helppo rotu hereford, angus kenties?

Hohhoijaa . Mene joillekkin tiloille ottamaan oppia . Liha hiehoja saa melko halvalla joita voi vanhoissa rakennuksissa loppu kasvattaa . Tuki on huonompi kuin sonnilla mutta saat vähän tuntumaa kasvatukseen . Jos tila on 142 alueella on tuet ehkä paremmat , kuten siallakin .

Kyllä siihen on syynsä, miksi loppukasvatus erikoistuu isoihin yksiköihin. Lihahiehojen halpuuteen en usko, atriallakin niille oma tuotantosopimus, joten kasvattajia riittää.

Emojen vasikoista on pula, varsinkin kun poikimisia keväällä siirretty myöhemmäksi/lämpimälle ajalle. 

Emot voi olla kahdessa kohtaa hyvä idea:

1: Valmiit tilat ja tykkää pitää nautoja, eikä raha-asiat ole päällimmäisenä mielessä.

2: Viljelyssä satoja hehtaareita luomupeltoa ja niille saa sitten luomukotieläintuet.


Itse tuotteesta ei kukaan halua maksaa vaikka pulaa valittavat, ja puhtaan naudanlihantuotannon hiilijalanjälki on niin julma että oksat pois. Suomalainen liharotuteuras on kuluttanut pelkästään öljyä pari kertaa oman lihapainonsa ennen kuin on rasiassa. Metaanit ja muut siihen päälle.

Emot voi olla kahdessa kohtaa hyvä idea:

1: Valmiit tilat ja tykkää pitää nautoja, eikä raha-asiat ole päällimmäisenä mielessä.

2: Viljelyssä satoja hehtaareita luomupeltoa ja niille saa sitten luomukotieläintuet.


Itse tuotteesta ei kukaan halua maksaa vaikka pulaa valittavat, ja puhtaan naudanlihantuotannon hiilijalanjälki on niin julma että oksat pois. Suomalainen liharotuteuras on kuluttanut pelkästään öljyä pari kertaa oman lihapainonsa ennen kuin on rasiassa. Metaanit ja muut siihen päälle.

Mistä tommoset luvut tai ideat vedit ? Emojen ruokinnassa tehdään joskus se virhe et ruokitaan liikaa ja liian hyvillä rehuilla . 700 litraa polttoöljyä on jo melkoinen määrä . 

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 10.02.20 - klo:12:15

Ikävä kyllä emopuolella tuet ratkaisee kannattavuuden, puolivuotiaasta lehmävasikasta saa n. 400, sonnista tuplat, uudistukseen osa, kuolleisuus, poistoemon teurashinta pahimmillaan alle 2 eur/kg.   

Paljonko sitä laidunalaa ja101 on? Siihen nähden sopiva määrä, ja luomuviljelyyn pellot.Yyaralaisella tässä hommassa ei enää sijaa ole, ellei talkoilla tuota vasikoita välitykseen. 

Päätilalla n.32 hehtaaria. Olen ymmärtänyt, että se emo vaatii hehtaarin nurmea josta siis osa laidunta ja osa talvikauden rehuntuotantoon. Mutta mikä on sen todellisen laitumen vaatima ala. Okei toki riippuu vuodesta, mutta keskimäärin. Luomussa kun täytyisi pystyä kierrättämään lohkolta toiselle nurmia(laitumia) niin tuon 32ha kun jakaa 5 vuoden kiertoon niin eipä jääkään enää kuin reilu 6ha x 2 vuotta = n.12 ha laidunalaksi. Rehut sitten sivutiloilta.

Niin pellothan on jo luomussa ja emoja sen verran, että luomukotieläintilan status täytyy ja tuet saa sieltä sitten kotiutettua. Jatkossa sitten jos näyttää, että menekkiä on niin voihan niitä emoja lisätä ja luomuvilja-alaa vähentää, mutta aluksi siis vain sen verran, että luomukotieläintilan status täyttyy.

En sitten tiedä löytyisikö yhteistyökuvioita jostakin, että emot voisivat kesän laiduntaa muualla... Paljon kuolleisuus prosentti sitten yleisesti on? Kuinka monta vuotta emot pysyvät tuotannossa, riippuu varmaan rodusta? Joku helppo rotu hereford, angus kenties?

Vajaa hehtaari on itellä laidunalaa/emo (htmr, 0,7 tarkalleen laskettuna). 3 ha piti poistaa laidunkäytöstä metsäneläinten tuhojen takia, aidoille. Pari hehtaaria perinnebiotooppia, riittänyt kuivina kesinäkin, vesihuolto onnistuu hyvin pihaton ollessa vieressä.

Aikanaan oli 3 emoa/ laidun hehtaaria kohti, menihän siinä lisärehua kesälläkin, ja rahat lannoitteisiin. 

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 13.02.20 - klo:13:56

Emot voi olla kahdessa kohtaa hyvä idea:

1: Valmiit tilat ja tykkää pitää nautoja, eikä raha-asiat ole päällimmäisenä mielessä.

2: Viljelyssä satoja hehtaareita luomupeltoa ja niille saa sitten luomukotieläintuet.


Itse tuotteesta ei kukaan halua maksaa vaikka pulaa valittavat, ja puhtaan naudanlihantuotannon hiilijalanjälki on niin julma että oksat pois. Suomalainen liharotuteuras on kuluttanut pelkästään öljyä pari kertaa oman lihapainonsa ennen kuin on rasiassa. Metaanit ja muut siihen päälle.

Mistä tommoset luvut tai ideat vedit ? Emojen ruokinnassa tehdään joskus se virhe et ruokitaan liikaa ja liian hyvillä rehuilla . 700 litraa polttoöljyä on jo melkoinen määrä . 

Ei sonnissa lihaa ole kuin 250 kiloa ja siitä tulee 500 litraa, ja ja sillä 500 litralla täytyy emolehmä ruokkia ja lannat hoitaa vuoden ja sonni sitten ruokkia ja lannat hoitaa vielä 1,5 vuotta. Rehuja menee aika monta tonnia sinä aikana.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 13.02.20 - klo:15:20

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 13.02.20 - klo:13:56

Emot voi olla kahdessa kohtaa hyvä idea:

1: Valmiit tilat ja tykkää pitää nautoja, eikä raha-asiat ole päällimmäisenä mielessä.

2: Viljelyssä satoja hehtaareita luomupeltoa ja niille saa sitten luomukotieläintuet.


Itse tuotteesta ei kukaan halua maksaa vaikka pulaa valittavat, ja puhtaan naudanlihantuotannon hiilijalanjälki on niin julma että oksat pois. Suomalainen liharotuteuras on kuluttanut pelkästään öljyä pari kertaa oman lihapainonsa ennen kuin on rasiassa. Metaanit ja muut siihen päälle.

Mistä tommoset luvut tai ideat vedit ? Emojen ruokinnassa tehdään joskus se virhe et ruokitaan liikaa ja liian hyvillä rehuilla . 700 litraa polttoöljyä on jo melkoinen määrä . 

Ei sonnissa lihaa ole kuin 250 kiloa ja siitä tulee 500 litraa, ja ja sillä 500 litralla täytyy emolehmä ruokkia ja lannat hoitaa vuoden ja sonni sitten ruokkia ja lannat hoitaa vielä 1,5 vuotta. Rehuja menee aika monta tonnia sinä aikana.

Siis juu niimpä onkin mutta onkos faktaa tuosta pö määrästä . Tai kysytäänpä yleisöltä .