• Tavallinen aihe

Aihe Luomu  (Luettu 6069 kertaa)

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17680
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Luomu
Typpiväkilannoituksen  osuus suomalaisen kasvinviljelyn energiankulutuksesta on noin 35-40%, saman verran kun polttoaineet (poislukien viljan kuivaus) sekä koneiden valmistus ja huolto yhteensä. Biologista typensidontaa  hyödyntämällä voi tehdä ylimääräisen kierroksen pellolla ja vielä ollaan energiansäästön puolella.
Typpioksiduulipäästöt ovat kuitenkin senverran valtavat apilanviljelyssä, että sen ilmastovaikutus on jopa suurempi, kuin keinolannoitteilla viljelyssä.

Linkkiä tuohon apilan typpioksiduulipäästöön? Tämä linkki sanoo, että apila päästää sitä yhtä paljon kuin viljelemätön pelto. Ja väkilannoitettu kasvi n. kolminkertaisen määrän.

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.ilmase.fi/site/wp-content/uploads/2013/11/Nykanen_ilmase14012014.pdf&ved=2ahUKEwi44ejFgLznAhWsyKYKHeVwDX4QFjAAegQIARAB&usg=AOvVaw2mtOngASNOC00-X-o2bugn

Tuossa linkissä on omahyväinen luomuparadigma selvästi mukana. Tavanomaisesta viljelystä oletetaan, että typestä häviää merkittävä osa, mitä eivät sadot kuitenkaan aina osoita. Luomuviljelyssä riittää oletus, ettei typpi häviä ollenkaan, mutta mihin se 150 - 200 kg/ha sidottua typpeä sitten häviää, kun se ei kuiva-ainesadoissa näy ? On samantekevää, häipyykö se typpioksiduulina vai valumalla vesistöihin. Jonnekin se talven ja kevään aikana häviää.

Hyväksyisin tuonkin, jos syksyllä tavanomaisessa maahan kynnettäisiin tonni salpietaria, seuraavaa vuotta varten. No, jokainen ymmärtää, että se olisi hölmöä, eikä sitä tehdä, kokemuksien perusteella. Silti valtaosassa luomukasvinviljelytiloja on tilanne se, että suurin typpimäärä on käytettävissä  ennen talvea eikä ennen kasvukautta. Silloin kun apilanurmet syötetään eläimille, osa typestä saadaan säästetyksi kasvukaudelle, silti lannan käsiteyssä ja etenkin kompostoinnissa typen hävikki on noin 60%. Eikä siitä vielä edes ole kunnollista tutkimusta, millaisena se typpi tarkalleen haihtuu, typpioksiduulina, ammoniakkina vai typpikaasuna ! Se tiedetään, että kasvihuonekaasuissa tilanne on vaikea, teki niin tai näin. Raakalietteessä metaanipäästä, kompostoinnissa typpipäästöt.

Lämpimissä maissa typensidonnan käyttö on eri asia, kun kasvukausi on ympärivuotinen. Silloin typenkeräys onnistuu paremmin juuri tarpeeseen kohdistettuna.

-SS-
Tai sitten oli oikea tutkimus . Tutkimuksesta puuttuu vielä kynnettyjen peltojen pintamultien häviäminen veden mukana .  ???
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17680
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Luomu
Luomuviljelyyn siirtyminen vaikuttaisi olevan se viimeinen oljenkorsi, saavuttaa edes jonkinmoinen kannattavuus peltopuolella. Vai mitä mielipidettä raati on?

Eurothan tässä ratkasee, luomun suuntaan menee väkisellä itselläkin hiljalleen, ei näillä lannoitteen hinnoilla tavanomainen viljely enää kannata. Melko pitkiä pitkiä maksuaikoja ainakin yara tarjoaa, hiljalleen tulee pää vetävän käteen, kun viljelijöillä loppuu rahat.  :-[
Osalla ne on loppunut . Osa-aika viljelijät mukaan luettuna eläkeläiset joilla on metsää tuntuu vielä pärjäävän . Maitopuolella huolellisesti tehdyt rehut ja lehmienhoito auttaa pärjäämiseen .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

Ärrpää

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6714
Vs: Luomu
Luomuviljelyyn siirtyminen vaikuttaisi olevan se viimeinen oljenkorsi, saavuttaa edes jonkinmoinen kannattavuus peltopuolella. Vai mitä mielipidettä raati on?

Eurothan tässä ratkasee, luomun suuntaan menee väkisellä itselläkin hiljalleen, ei näillä lannoitteen hinnoilla tavanomainen viljely enää kannata. Melko pitkiä pitkiä maksuaikoja ainakin yara tarjoaa, hiljalleen tulee pää vetävän käteen, kun viljelijöillä loppuu rahat.  :-[
Osalla ne on loppunut . Osa-aika viljelijät mukaan luettuna eläkeläiset joilla on metsää tuntuu vielä pärjäävän . Maitopuolella huolellisesti tehdyt rehut ja lehmienhoito auttaa pärjäämiseen .

 Yara luomu 8-4-2 kun tilaa hankkijalta alkukuun aikana, niin maksun aika on lokakuulla.
No, onkos tullut kesä, nyt talven keskelle? On, Hakkapeliitta 9...

Mopomies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7867
Vs: Luomu
Yara ja luomu ei oikein voi olla samassa lauseessa. Vaikka kuinka oltaisiin niin vihreitä. Joillekin on luomua heti se, jos typpilannoite ei ole tehty kemiallisesti. Silloin ravinteet voivat tulla vaikka ydinjätteestä.
"vidtuillu... ilman sitä maailma olisi tylsä paikka asua."

- Nikita Hruštšov, Kuuban ohjuskriisin aikoina

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17680
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Luomu
Yara ja luomu ei oikein voi olla samassa lauseessa. Vaikka kuinka oltaisiin niin vihreitä. Joillekin on luomua heti se, jos typpilannoite ei ole tehty kemiallisesti. Silloin ravinteet voivat tulla vaikka ydinjätteestä.

On sulla paskajutut . Mielipiteitä saa olla mutta noin jyrkkä on tyhmää .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

Kaikki

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 957
Vs: Luomu
Yara ja luomu ei oikein voi olla samassa lauseessa. Vaikka kuinka oltaisiin niin vihreitä. Joillekin on luomua heti se, jos typpilannoite ei ole tehty kemiallisesti. Silloin ravinteet voivat tulla vaikka ydinjätteestä.

On sulla paskajutut . Mielipiteitä saa olla mutta noin jyrkkä on tyhmää .
Kukahan on jyrkkä Kaikille ?

Mopomies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7867
Vs: Luomu
Yara ja luomu ei oikein voi olla samassa lauseessa. Vaikka kuinka oltaisiin niin vihreitä. Joillekin on luomua heti se, jos typpilannoite ei ole tehty kemiallisesti. Silloin ravinteet voivat tulla vaikka ydinjätteestä.

On sulla paskajutut . Mielipiteitä saa olla mutta noin jyrkkä on tyhmää .

Voitko kirkkain silmin väittää, että Yara ja luomu tarkoittaa samaa?

Todella luonnonmukainen ravinnelähde on luonnossa oleva aines. Esim. puut, eläimet, kivet jne. Kaikki mikä tulee säkissä, ei ole luonnontuotetta vaan typpivapaata apulantaa tai jonkin teollisuusprosessin sivujätettä.

Mitä enemmän keksitään peltoon laitettavaa tavaraa ilman kemiallista typpeä, sitä varmemmin se käy luomuun. Se mikä tässä yhdistelmässä joustaa, on luomu brändinä itse. Joten periaatteessa pitäisi sanoa, että Yara ja nykyluomu sopivat samaan lauseeseen.
"vidtuillu... ilman sitä maailma olisi tylsä paikka asua."

- Nikita Hruštšov, Kuuban ohjuskriisin aikoina

Green New Dealer

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 125
Vs: Luomu
Typpiväkilannoituksen  osuus suomalaisen kasvinviljelyn energiankulutuksesta on noin 35-40%, saman verran kun polttoaineet (poislukien viljan kuivaus) sekä koneiden valmistus ja huolto yhteensä. Biologista typensidontaa  hyödyntämällä voi tehdä ylimääräisen kierroksen pellolla ja vielä ollaan energiansäästön puolella.
Typpioksiduulipäästöt ovat kuitenkin senverran valtavat apilanviljelyssä, että sen ilmastovaikutus on jopa suurempi, kuin keinolannoitteilla viljelyssä.

Linkkiä tuohon apilan typpioksiduulipäästöön? Tämä linkki sanoo, että apila päästää sitä yhtä paljon kuin viljelemätön pelto. Ja väkilannoitettu kasvi n. kolminkertaisen määrän.

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.ilmase.fi/site/wp-content/uploads/2013/11/Nykanen_ilmase14012014.pdf&ved=2ahUKEwi44ejFgLznAhWsyKYKHeVwDX4QFjAAegQIARAB&usg=AOvVaw2mtOngASNOC00-X-o2bugn
EU on rajoittanut lannoitetypen valmistuksen CO2 päästöt 3,6 kg/Nkg. Vertailun vuoksi litrasta polttoöljyä CO2 päästö on 2,6kg. Näin voi vertailla esimerkiksi muokkauksen, viherlannoituksen ja lannoitetypen päästöjä keskenään. 100 kiloa typpeä tarkoittaisi 360 kg päästöä, saman saisi kuluttamalla 140 litraa polttoöljyä. Toki lannoitteen voisi tehdä ja tulevaisuudessa tehdäänkin uusiutuvalla energialla, varmaan muokkauksetkin?

Tämä vertailu ei oikeasti johda mihinkään, vaan olennaisinta olisi katsoa maankäytön kokonaisuutta. Verrata peltoa ja metsää toisiinsa, sekä kivennäismaiden ja eloperäisten maiden osuutta viljelyssä. Yhden hehtaarin päästöt turvemaan viljelystä voivat olla suuremmat, kuin koko 100 ha tilan typpilannoituksen päästöt. Yksi metsähehtaari voi sitoa yhtä paljon hiilidioksidia, kuin 1o ha peltoa aiheuttaa päästöjä.

Jos jotain tuloksia vaaditaan ilmastonmuutoksen torjuntaan, niin niistä toimista on aloitettava, joilla on oikeasti merkitystä. Siksi luomuviljely, peltoalan kasvattaminen, turvepeltojen raivaus/viljely, märehtijät ym sopivat tähän aikaan erittäin huonosti.

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=2ahUKEwiPpsPvqsDnAhVExIsKHVUiAS0QFjAAegQIBxAB&url=https%3A%2F%2Fwww.ilmase.fi%2Fsite%2Fwp-content%2Fuploads%2F2019%2F08%2FRegina_Pellonpiennar-8-2019.pdf&usg=AOvVaw0FmCoiBA2iWpDKPXLhUiuY

Viimeksi muokattu: 08.02.20 - klo:00:44 kirjoittanut Green New Dealer

Mopomies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7867
Vs: Luomu
Kuivatislataan kaikki energiaan käytettävä poltettava tavara. Täytetään tuotetulla hiilellä itämeri. Näin saamme suodatettua kaikki hyh hyh aineet pois. Mennään syntyneitä hiihiharjuja pitkin autolla Ruotsiin ja Viroon ja ryöstetään pankit ja kaljakaupat.

Takaisin tullessa täytetään takaronkka upotetulla hiilellä ja kasataan se Suomeen johonkin. Näin saamme ravinteet talteen merestä ja poliisit eivät saa kiinni kun ei ole enää tietä meressä.
"vidtuillu... ilman sitä maailma olisi tylsä paikka asua."

- Nikita Hruštšov, Kuuban ohjuskriisin aikoina

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17680
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Luomu
Typpiväkilannoituksen  osuus suomalaisen kasvinviljelyn energiankulutuksesta on noin 35-40%, saman verran kun polttoaineet (poislukien viljan kuivaus) sekä koneiden valmistus ja huolto yhteensä. Biologista typensidontaa  hyödyntämällä voi tehdä ylimääräisen kierroksen pellolla ja vielä ollaan energiansäästön puolella.
Typpioksiduulipäästöt ovat kuitenkin senverran valtavat apilanviljelyssä, että sen ilmastovaikutus on jopa suurempi, kuin keinolannoitteilla viljelyssä.

Linkkiä tuohon apilan typpioksiduulipäästöön? Tämä linkki sanoo, että apila päästää sitä yhtä paljon kuin viljelemätön pelto. Ja väkilannoitettu kasvi n. kolminkertaisen määrän.

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.ilmase.fi/site/wp-content/uploads/2013/11/Nykanen_ilmase14012014.pdf&ved=2ahUKEwi44ejFgLznAhWsyKYKHeVwDX4QFjAAegQIARAB&usg=AOvVaw2mtOngASNOC00-X-o2bugn
EU on rajoittanut lannoitetypen valmistuksen CO2 päästöt 3,6 kg/Nkg. Vertailun vuoksi litrasta polttoöljyä CO2 päästö on 2,6kg. Näin voi vertailla esimerkiksi muokkauksen, viherlannoituksen ja lannoitetypen päästöjä keskenään. 100 kiloa typpeä tarkoittaisi 360 kg päästöä, saman saisi kuluttamalla 140 litraa polttoöljyä. Toki lannoitteen voisi tehdä ja tulevaisuudessa tehdäänkin uusiutuvalla energialla, varmaan muokkauksetkin?

Tämä vertailu ei oikeasti johda mihinkään, vaan olennaisinta olisi katsoa maankäytön kokonaisuutta. Verrata peltoa ja metsää toisiinsa, sekä kivennäismaiden ja eloperäisten maiden osuutta viljelyssä. Yhden hehtaarin päästöt turvemaan viljelystä voivat olla suuremmat, kuin koko 100 ha tilan typpilannoituksen päästöt. Yksi metsähehtaari voi sitoa yhtä paljon hiilidioksidia, kuin 1o ha peltoa aiheuttaa päästöjä.

Jos jotain tuloksia vaaditaan ilmastonmuutoksen torjuntaan, niin niistä toimista on aloitettava, joilla on oikeasti merkitystä. Siksi luomuviljely, peltoalan kasvattaminen, turvepeltojen raivaus/viljely, märehtijät ym sopivat tähän aikaan erittäin huonosti.

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=2ahUKEwiPpsPvqsDnAhVExIsKHVUiAS0QFjAAegQIBxAB&url=https%3A%2F%2Fwww.ilmase.fi%2Fsite%2Fwp-content%2Fuploads%2F2019%2F08%2FRegina_Pellonpiennar-8-2019.pdf&usg=AOvVaw0FmCoiBA2iWpDKPXLhUiuY

Kova olet selittämään kaikenlaista  ;D ;D ;D ;D

Suomessa on sellaisia peltoja joiden viljely on hankalaa . Pieniä lohkoja , happamia maita jotka tuottaisivat metsinä parhaimmin ja näin turvattaisiin hakkuut . Hiilen sitominen maaperään on järkevää tekee sen miten tahansa . Hiilidioksidi päästöjä tulee väkisinkin mutta puiden lisääminen tai hiilidioksidin hyväksi käyttö on järkevää .  8)
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

Ruisrypsimohralvehnä

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 191
Vs: Luomu
Yara ja luomu ei oikein voi olla samassa lauseessa. Vaikka kuinka oltaisiin niin vihreitä. Joillekin on luomua heti se, jos typpilannoite ei ole tehty kemiallisesti. Silloin ravinteet voivat tulla vaikka ydinjätteestä.
Ihmettelen luomulannoitteesta käytyä keskustelua. Mielestäni luomua on vain sellainen tuote mihin ei ole käytetty mitään lannoitetta eikä kasvisuojeluainetta.  Rajanveto on hyvin yksinkertainen. Myöskään kalkitus ei saa olla luomussa mahdollinen. Vrt luomu metsämarja. Puolukat jotka kasvavat metsässä ovat luomumarjoja. Ei pitäisi olla vaikea tehdä päättäjien päätös mikä on luomua ja mikä ei.

On sulla paskajutut . Mielipiteitä saa olla mutta noin jyrkkä on tyhmää .

Voitko kirkkain silmin väittää, että Yara ja luomu tarkoittaa samaa?

Todella luonnonmukainen ravinnelähde on luonnossa oleva aines. Esim. puut, eläimet, kivet jne. Kaikki mikä tulee säkissä, ei ole luonnontuotetta vaan typpivapaata apulantaa tai jonkin teollisuusprosessin sivujätettä.

Mitä enemmän keksitään peltoon laitettavaa tavaraa ilman kemiallista typpeä, sitä varmemmin se käy luomuun. Se mikä tässä yhdistelmässä joustaa, on luomu brändinä itse. Joten periaatteessa pitäisi sanoa, että Yara ja nykyluomu sopivat samaan lauseeseen.

Green New Dealer

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 125
Vs: Luomu
Kova olet selittämään kaikenlaista  ;D ;D ;D ;D

Suomessa on sellaisia peltoja joiden viljely on hankalaa . Pieniä lohkoja , happamia maita jotka tuottaisivat metsinä parhaimmin ja näin turvattaisiin hakkuut . Hiilen sitominen maaperään on järkevää tekee sen miten tahansa . Hiilidioksidi päästöjä tulee väkisinkin mutta puiden lisääminen tai hiilidioksidin hyväksi käyttö on järkevää .  8)
Hiiliviljely eli hiilen sitominen maaperään on nouseva trendi. Syytä muistaa, että Suomessa se on ainoastaan maan kasvukuntoa parantava toimi, kun meillä on metsät/metsittäminen käytössä hiilen sitomiseen ilmasta. Jos hiiliviljelylle aletaan maksamaan peltotukea, niin laskepa huviksesi paljonko tukea pitää maksaa, että saadaan aluksi tämä lisäraivauksen hiili takaisin? (1 Mt sidotuksi 2,3 Mha peltoon)
Jatkotehtävänä voisit laskea, paljonko on pellon hiilensidonnan kustannukset verrattuna metsään? (metsän tuki 2019 oli 0€/ha)

Turvepeltojen pinta-alan kehitys
Ala nousi 42700 ha ja päästöt 1 Mt vuosina 2000-2014
•Lisäys oli 1,5 % Suomen päästöistä
•Kokonaispeltoala tai ruuantuotanto ei kasvanut, vain tilakoko kasvoi
•Eloperäisten peltojen osuus on kasvanut 8->11 % 1990-2014
•11% peltoalasta eli 250 000 ha turvepeltoja tuottaa:
–CO2: 40% maankäyttösektorin päästöistä (LULUCF)
–N2O: 22% Maatalous-raportointikategorian päästöistä
9-11% Suomen kokonaispäästöistä

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17680
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Luomu
Kova olet selittämään kaikenlaista  ;D ;D ;D ;D

Suomessa on sellaisia peltoja joiden viljely on hankalaa . Pieniä lohkoja , happamia maita jotka tuottaisivat metsinä parhaimmin ja näin turvattaisiin hakkuut . Hiilen sitominen maaperään on järkevää tekee sen miten tahansa . Hiilidioksidi päästöjä tulee väkisinkin mutta puiden lisääminen tai hiilidioksidin hyväksi käyttö on järkevää .  8)
Hiiliviljely eli hiilen sitominen maaperään on nouseva trendi. Syytä muistaa, että Suomessa se on ainoastaan maan kasvukuntoa parantava toimi, kun meillä on metsät/metsittäminen käytössä hiilen sitomiseen ilmasta. Jos hiiliviljelylle aletaan maksamaan peltotukea, niin laskepa huviksesi paljonko tukea pitää maksaa, että saadaan aluksi tämä lisäraivauksen hiili takaisin? (1 Mt sidotuksi 2,3 Mha peltoon)
Jatkotehtävänä voisit laskea, paljonko on pellon hiilensidonnan kustannukset verrattuna metsään? (metsän tuki 2019 oli 0€/ha)

Turvepeltojen pinta-alan kehitys
Ala nousi 42700 ha ja päästöt 1 Mt vuosina 2000-2014
•Lisäys oli 1,5 % Suomen päästöistä
•Kokonaispeltoala tai ruuantuotanto ei kasvanut, vain tilakoko kasvoi
•Eloperäisten peltojen osuus on kasvanut 8->11 % 1990-2014
•11% peltoalasta eli 250 000 ha turvepeltoja tuottaa:
–CO2: 40% maankäyttösektorin päästöistä (LULUCF)
–N2O: 22% Maatalous-raportointikategorian päästöistä
9-11% Suomen kokonaispäästöistä

Miks hiiliviljelyä pitäis tukea ? Miks päätoimisia viljanviljelijöitä pitäis tukea ? Miks osa-aikaviljelijöitä pitäis tukea ?

Kai ymmärrät et päästöpolitiikka vaatii toimia etenkin kun on hallitus mikä nyt tällä hetkellä on . Pääministerimme oli Puolalaisille jo luvannut tukea jos he luopuvat hiilen käytöstä , osasivat Polanskit pyytää oikeassa paikassa .
Pitääkö Suomalaisten tehdä kaikki ilmatteeks saatana vieköön .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

Rakkine

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 331
Vs: Luomu
Kova olet selittämään kaikenlaista  ;D ;D ;D ;D

Suomessa on sellaisia peltoja joiden viljely on hankalaa . Pieniä lohkoja , happamia maita jotka tuottaisivat metsinä parhaimmin ja näin turvattaisiin hakkuut . Hiilen sitominen maaperään on järkevää tekee sen miten tahansa . Hiilidioksidi päästöjä tulee väkisinkin mutta puiden lisääminen tai hiilidioksidin hyväksi käyttö on järkevää .  8)
Hiiliviljely eli hiilen sitominen maaperään on nouseva trendi. Syytä muistaa, että Suomessa se on ainoastaan maan kasvukuntoa parantava toimi, kun meillä on metsät/metsittäminen käytössä hiilen sitomiseen ilmasta. Jos hiiliviljelylle aletaan maksamaan peltotukea, niin laskepa huviksesi paljonko tukea pitää maksaa, että saadaan aluksi tämä lisäraivauksen hiili takaisin? (1 Mt sidotuksi 2,3 Mha peltoon)
Jatkotehtävänä voisit laskea, paljonko on pellon hiilensidonnan kustannukset verrattuna metsään? (metsän tuki 2019 oli 0€/ha)

Turvepeltojen pinta-alan kehitys
Ala nousi 42700 ha ja päästöt 1 Mt vuosina 2000-2014
•Lisäys oli 1,5 % Suomen päästöistä
•Kokonaispeltoala tai ruuantuotanto ei kasvanut, vain tilakoko kasvoi
•Eloperäisten peltojen osuus on kasvanut 8->11 % 1990-2014
•11% peltoalasta eli 250 000 ha turvepeltoja tuottaa:
–CO2: 40% maankäyttösektorin päästöistä (LULUCF)
–N2O: 22% Maatalous-raportointikategorian päästöistä
9-11% Suomen kokonaispäästöistä

Sä sitte jaksat jauhaa tosta ilmstonpelastamisesta numeroviidakoiden kera, että viittitkin, ei ketään nuo numerojutut kiinnosta, yhtä tyhjän kanssa. Vit tu viljellään miten viljellään, ihan samantekevää miten.

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17680
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Luomu
Kova olet selittämään kaikenlaista  ;D ;D ;D ;D

Suomessa on sellaisia peltoja joiden viljely on hankalaa . Pieniä lohkoja , happamia maita jotka tuottaisivat metsinä parhaimmin ja näin turvattaisiin hakkuut . Hiilen sitominen maaperään on järkevää tekee sen miten tahansa . Hiilidioksidi päästöjä tulee väkisinkin mutta puiden lisääminen tai hiilidioksidin hyväksi käyttö on järkevää .  8)
Hiiliviljely eli hiilen sitominen maaperään on nouseva trendi. Syytä muistaa, että Suomessa se on ainoastaan maan kasvukuntoa parantava toimi, kun meillä on metsät/metsittäminen käytössä hiilen sitomiseen ilmasta. Jos hiiliviljelylle aletaan maksamaan peltotukea, niin laskepa huviksesi paljonko tukea pitää maksaa, että saadaan aluksi tämä lisäraivauksen hiili takaisin? (1 Mt sidotuksi 2,3 Mha peltoon)
Jatkotehtävänä voisit laskea, paljonko on pellon hiilensidonnan kustannukset verrattuna metsään? (metsän tuki 2019 oli 0€/ha)

Turvepeltojen pinta-alan kehitys
Ala nousi 42700 ha ja päästöt 1 Mt vuosina 2000-2014
•Lisäys oli 1,5 % Suomen päästöistä
•Kokonaispeltoala tai ruuantuotanto ei kasvanut, vain tilakoko kasvoi
•Eloperäisten peltojen osuus on kasvanut 8->11 % 1990-2014
•11% peltoalasta eli 250 000 ha turvepeltoja tuottaa:
–CO2: 40% maankäyttösektorin päästöistä (LULUCF)
–N2O: 22% Maatalous-raportointikategorian päästöistä
9-11% Suomen kokonaispäästöistä

Sä sitte jaksat jauhaa tosta ilmstonpelastamisesta numeroviidakoiden kera, että viittitkin, ei ketään nuo numerojutut kiinnosta, yhtä tyhjän kanssa. Vit tu viljellään miten viljellään, ihan samantekevää miten.

Oikein . Tarjoon konjakit jos jossakin nähdään .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .