Selasin taas epäilyttäviä elintarvikelisäaineita kuten suosikkiani E211:ta (natriumbentsoaatti). Vastaan tuli mainittu laitos. Kun vertaa Ruokaviraston ja lisäainemuseon tarjoamaa informaatiota toisiinsa, ei voi muuta kuin ihmetellä.
https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/yhteiset-koostumusvaatimukset/elintarvikeparanteet/lisaaineet/e-koodit/e211/
https://www.zusatzstoffmuseum.de/lexikon-der-zusatzstoffe/natriumbenzoat.html https://www.facebook.com/Zusatzstoffmuseum/
Muutama herkkupala suomeksi: Natriumbentsoaatti toimii kasvihormonina ja torjunta-aineena kasvitautien aiheuttajia vastaan. Paperitehtaiden jätevesien mukana tätä puusta lähtevää ainetta menee valtavia määriä luontoon, sama koskee PET-juomapullojen raaka-aineen valmistamista. Aineen farmakologiset sivuvaikutukset kiinnostavat lääketeollisuutta: Bentsoehappo ja sen kemiallinen suku laskee veren rasva-arvoa ja lamauttaa (inaktivoi) flunssaviruksia. Kun tuotantoeläinten pidossa kiellettiin kasvunedistäjien ("rehuantibiootit") käyttö, bentsoehappo korvasi sen. Se hapottaa virtsaa ja laskee lannan ammoniakkipäästöjä. Täten myös typpioksidien päästöt laskevat. Lihansyöjät eivät pysty muuttamaan bentsoehappoa myrkyttömäksi. Siksi lainsäätäjä on kieltänyt sen käytön koiran- ja kissanmuonassa. Jo 5 promillea riittää tappamaan kissan. Tästä syystä esim. tuoresalaatteja ei saisi tarjota lemmikkieläimille. Ihmisissä E210-213 ryhmä laukaisee astmaa ja nokkosihottumaa. Vaikka bentsoehaposta on hyötyä hyötyeläinten kasvatuksessa ja ympäristölle, se on kiistanalainen ihmisen ravitsemuksessa ja lihansyöjille yksiselitteisesti vahingollinen. Rajoitettu määrä on hyväksyttävä, koska ainetta esiintyy luontaisesti.
(juttu on Udo Pollmerin kirjasta Lisäaineet A:sta Z:aan. Mistä etiketit vaikenevat.)
Museo facebookissa https://www.facebook.com/Zusatzstoffmuseum/

onpa ylleri.  ja miä tiiä yhen jolla koira syö kuin hullu salaattia.   mut onko väliä onko kotomaista vai ulkomaista?           ja hyväähä nuo miljuunat lisäaineet teköö, ei luonnosta tartte välittää, niin ku hormoonien kans kaan.          on paljon mitä tiete ei meille ole vielä kertonna..

Saamieni tiedustelutietojen mukaan savolaanen lisäainemuseo assuu torin laijjjalla. Sisältää kuulema kaikki lisäaineet mitä Littlli on käyttäny…    🎅

Selasin taas epäilyttäviä elintarvikelisäaineita kuten suosikkiani E211:ta (natriumbentsoaatti). Vastaan tuli mainittu laitos. Kun vertaa Ruokaviraston ja lisäainemuseon tarjoamaa informaatiota toisiinsa, ei voi muuta kuin ihmetellä.
https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/yhteiset-koostumusvaatimukset/elintarvikeparanteet/lisaaineet/e-koodit/e211/
https://www.zusatzstoffmuseum.de/lexikon-der-zusatzstoffe/natriumbenzoat.html https://www.facebook.com/Zusatzstoffmuseum/
Muutama herkkupala suomeksi: Natriumbentsoaatti toimii kasvihormonina ja torjunta-aineena kasvitautien aiheuttajia vastaan. Paperitehtaiden jätevesien mukana tätä puusta lähtevää ainetta menee valtavia määriä luontoon, sama koskee PET-juomapullojen raaka-aineen valmistamista. Aineen farmakologiset sivuvaikutukset kiinnostavat lääketeollisuutta: Bentsoehappo ja sen kemiallinen suku laskee veren rasva-arvoa ja lamauttaa (inaktivoi) flunssaviruksia. Kun tuotantoeläinten pidossa kiellettiin kasvunedistäjien ("rehuantibiootit") käyttö, bentsoehappo korvasi sen. Se hapottaa virtsaa ja laskee lannan ammoniakkipäästöjä. Täten myös typpioksidien päästöt laskevat. Lihansyöjät eivät pysty muuttamaan bentsoehappoa myrkyttömäksi. Siksi lainsäätäjä on kieltänyt sen käytön koiran- ja kissanmuonassa. Jo 5 promillea riittää tappamaan kissan. Tästä syystä esim. tuoresalaatteja ei saisi tarjota lemmikkieläimille. Ihmisissä E210-213 ryhmä laukaisee astmaa ja nokkosihottumaa. Vaikka bentsoehaposta on hyötyä hyötyeläinten kasvatuksessa ja ympäristölle, se on kiistanalainen ihmisen ravitsemuksessa ja lihansyöjille yksiselitteisesti vahingollinen. Rajoitettu määrä on hyväksyttävä, koska ainetta esiintyy luontaisesti.
(juttu on Udo Pollmerin kirjasta Lisäaineet A:sta Z:aan. Mistä etiketit vaikenevat.)
Museo facebookissa https://www.facebook.com/Zusatzstoffmuseum/

Udo on varmaan hiukan sekaisin. Sitä se pelko teettää. Jos haluaa välttää lisäaineita E200-E213,  ei ainakaan pidä syödä puolukkaa, karpaloa tai suomuurainta. Väriaineet ne vasta ovat pahoja noissa kasvimaan tuotteissa. Punajuureen on lisätty E162 ja mustaan viinimarjaan E163. Ei ihme, että kun sai mustaviinimarjamehua aina kun sairasti pienenä vatsatauteja, siihen on tullut semmoinen pieni inho. Pahin on kirnupiimä, jossa on erittäin paljon säilöntäainetta E270. Piimä on niin vaarallista, että kalkkeutuneen vesikalusteen saa kiirkkaan kiiltäväksi piimällä. Oikein syövyttää. Miten se sitten sisikuntaa raastaakin.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: pig24 - 26.11.19 - klo:11:42

Rajoitettu määrä on hyväksyttävä, koska ainetta esiintyy luontaisesti.

Udo on varmaan hiukan sekaisin. Sitä se pelko teettää.
-SS-

Siehän tuon opuksen äkkiä luit. Mie en vielä ehtinyt hankkimaan. Mulla naama toimii lisäainemittarina - se on turhankin tarkka. Ennen 50 ikävuotta olin allerginen vain aspiriinille, nyttemmin skaala on laajentunut (vai ovatko  lisäaineiden käyttömäärät nousseet).
PS. Syrjäkylillä voi henki lähteä vartissa, jos ei tiedä, mille on allerginen (kysy siis ambulanssin ajoajasta). Kortisonitabletti saattaa olla halpa henkivakuutus.

eiköhä just tuo aineitten lisäkäyttö monella se onkelma.     moni valittaa kun ei meinaa saaha selvää tuoteselosteista ku niiiiiin piänellä.   mut kuitenki lisäaineet kynnyksenä.      synteetinen on aina keinotekoinen ja luonnon tavaraa jotku kestää hyin.    mikä lie sit syynä?