Kasvava vaalean lihan kulutus tarvitsee rutosti soijaplantaasia. Rakennemuutosta pukkaa.
Ajoruiskut vaihdettava lentokoneisiin.

Pelle, kyllä kyse on punaisesta lihasta ! Brasiliassa on 250 milj ha maatalouskäyttöön raivattua maata. Siitä 80 miljoona ha kelpaa viljelyyn, mangoille, banaaneille,  ym, josta 30 miljoonaa ha on peltoviljelykasveilla, kuten soijalla. Eli noin 70 % ongelmasta on pihvikarjan luomulaiduntaminen kaskilaitumilla ja vain noin 10 % peltoviljelyn osalle.

Eipä tuo soija oikein pihvikarjan ruokinassa halvin vaihtoehto muutenkaan olisi, koska soijalle on ostajia Kiinassa ym.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: PelleH - 22.08.19 - klo:20:51

Kasvava vaalean lihan kulutus tarvitsee rutosti soijaplantaasia. Rakennemuutosta pukkaa.
Ajoruiskut vaihdettava lentokoneisiin.

Pelle, kyllä kyse on punaisesta lihasta ! Brasiliassa on 250 milj ha maatalouskäyttöön raivattua maata. Siitä 80 miljoona ha kelpaa viljelyyn, mangoille, banaaneille,  ym, josta 30 miljoonaa ha on peltoviljelykasveilla, kuten soijalla. Eli noin 70 % ongelmasta on pihvikarjan luomulaiduntaminen kaskilaitumilla ja vain noin 10 % peltoviljelyn osalle.

Eipä tuo soija oikein pihvikarjan ruokinassa halvin vaihtoehto muutenkaan olisi, koska soijalle on ostajia Kiinassa ym.

-SS-

Ja101 mieltä . 

Niin,Kiinahan sitä soijaa Brasiliasta vie. Mutta aasialasinen ruokavalio perustuu lihan osalta sikaan ja kanaan.
Jaksan hiukan epäillä tuota laidunnusta. Eiköhän suurin osa taideta tuottaa nautaplantaaseilla,vähän tähänmalliin

https://www.youtube.com/watch?v=E2gmSs7UeLo 
on tehokkaampaa(härmäläisin silmin lähinnä etovampaa)

Amazonko maapallon keuhkot?
Jossain tiedeohjelmassa väitettiin että asia ei näin ole, koska sademetsän monipuolinen eliöstö kuluttaa sen hapen,mitä sademetsä tuottaa.

aika hauska keuhko;   tuottaa happea ja samalla saman määrän hiilidioksidia ynnä muuta lahotavaraa kun tavara mätänee samaa tahtia kun kasvaa.        ainoa plussa kait tuo kosteustasapainon ylläpito.  siirtää satevetet taivaalle tehokkaasti.     saa nähtä kuin kovat kuivat kaudet saa nyt aikasiks ja kuin isot tornaatot usaan.    alkaa donaltkin kohta kiinnostumaan aiheesta.

Jep tätä on "koulussa opetettu pitkään" näitä hokemia, kuuluu samaan sarjaan kuin "hei me tienataan tällä" ,  onhan siellä puuta/biomassaa paljon hehtaaria kohdin täkäläiseen metsään nähden mutta hiilenä paljonko menetetään jos verrataan kivihiili louhokseen tai öljykenttään jossa hiilisitoutunut todella maaperään, enempi tuolla pitäisi olla  huolissaan miten se vaikuttaa sateisiin ja sademetsässä on arvokkaita puulajeja joita voisi kasvattaa  siellä kaatamatta koko metsää voisi olla  parempi tuotto kuin lihalla

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 23.08.19 - klo:07:51

aika hauska keuhko;   tuottaa happea ja samalla saman määrän hiilidioksidia ynnä muuta lahotavaraa kun tavara mätänee samaa tahtia kun kasvaa.        ainoa plussa kait tuo kosteustasapainon ylläpito.  siirtää satevetet taivaalle tehokkaasti.     saa nähtä kuin kovat kuivat kaudet saa nyt aikasiks ja kuin isot tornaatot usaan.    alkaa donaltkin kohta kiinnostumaan aiheesta.

Jep tätä on "koulussa opetettu pitkään" näitä hokemia, kuuluu samaan sarjaan kuin "hei me tienataan tällä" ,  onhan siellä puuta/biomassaa paljon hehtaaria kohdin täkäläiseen metsään nähden mutta hiilenä paljonko menetetään jos verrataan kivihiili louhokseen tai öljykenttään jossa hiilisitoutunut todella maaperään, enempi tuolla pitäisi olla  huolissaan miten se vaikuttaa sateisiin ja sademetsässä on arvokkaita puulajeja joita voisi kasvattaa  siellä kaatamatta koko metsää voisi olla  parempi tuotto kuin lihalla

Todella asiallinen viesti .

juuri tuo vaikutus sateeseen ja vesimäärään taitaa olla se suurin vaikutus.       eiköhän tuo pääsiäissaari ole aika hyvä esimerkki?

Tupakoitsijat tietää ettei vaikuta elinikään yhtään kun tupruttelee kai amazonissa sama vai?  Onko noin että siellä kaskiviljelyä kuin täällä muinoin? Jää sitten taas oman onnensa nojaan kun kaski ehtyy.

juu, ja sit eroosio on ihan toista luokkaa kuin täällä.      net kulotetut soijapellot on sitten parin vuoten päästä monsuunille alttita ja mitään ei enää kasva.   euka on joku pelastus mutta sitä nuo ei kait käytä kuiteskaan.   isoja aloja ns. pampaa tuolla mut ei kasva oikein mitään..