Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Kaikki kiittää ja kumartaa  (Luettu 8450 kertaa)

Kaikki

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1511
Kaikki kiittää ja kumartaa
Kaikki kiittää ja kumartaa kuitenkin vastakkaiseen suuntaan http://www.proruis.fi/
Sopimus rukiista jää viljeliälle nihkeästi 100 euroa per tonni
Sopimukseton ruis on ongelmajätettä .Ei voi oikein haudata maahankaan,alkaa pian kasvamaan uutta satoa  ::)

eevertti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1242
Vs: Kaikki kiittää ja kumartaa
Niinhän se menee. Viime syksyn vahingossa nousseiden hintojen sokaisema luulin jo hetken itsekin että tästä viljelystä voisi saada elannon itselleja perheelle.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kaikki kiittää ja kumartaa
Rukiin hinta täällä on ollut neljännesvuosisadan ajan täysin keinotekoisesti poikkeava muiden EU-alueen kasvituotteiden hinnoista. Jo 1990-luvulla näkyi kyseinen ruisriski, kestihän sentään  25 vuotta, ennen kuin rumpupuimurit huomasivat teollisen hybridirukiinviljelyn lyhyen tähtäimen tuotot verrattuna markkinavehnään, esimerkiksi.

Esimerkiksi täällä hulluna vuotena 2018, leipäruis oli Saksassa (suurin tuottajamaa) noin kohtuulliset 146 euroa tonnilta. Mutta rehuvehnä oli 166 euroa tonnilta silloinkin.  Nyt rukiin hinta lähestyy 100e  tonnilta. Puolassa paikallisilla markkinoilla hinta on enää 80 euroa tonni.

Kanada on lisännyt rukiintuotantoa 40%, Venäjä lähes kaksinkertaistanut. USA:ssa on tullut muotiin cover-crop, ja vehnän sijaan ruista ovat siihen tarkoitukseen laittaneet. Hyvin talven säilynyt peitekasvi saatetaan puida, jonnekin se ruis on dumpattava sitten, koska varsinainen rahakasvi on soija tai maissi.

Markkinahinta on siis ollut rehuvehnän alapuolella, lienee syynä ruokinta-arvon erot. Rehuruis ei ole mikään kansainvälisesti voittoisa tuote, joka revitään käsistä. Lisäksi luomuruistakin alkaa tulla jo koko Suomen leipärukiin tarve yksistään. Tuossa lähellä yksi luomuhernettä rikkakasvien joukossa viljellyt on ajanut kyntöauralla kuivaa hernemaata semmoiselle kokkareelle, että luomuruista on tulossa siihen. Saa nähtävästi ostaa yhden sarjan äkeenpiikkejäkin, 100 mm louhe murenisi helpommin.

Ei kyllä kiinnosta rukiinviljely kasvuohjelmatyyliin, heikoimmille palstoille laitan kylvä ja unohda - tyyliin, kun en kehtaa yleisön tuomion pelossa hömppääkään laittaa, niin laitan ruista sitten. Hintaoletuksena 100 €/tonni, sitä silmälläpitäen kustannukset säädetään.

-SS-

Viimeksi muokattu: 21.08.19 - klo:16:49 kirjoittanut -SS-

rantajussi

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28
Vs: Kaikki kiittää ja kumartaa
hyi perkeli mikä propagandavideo >:( :-X

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1540
Vs: Kaikki kiittää ja kumartaa
Rukiin hinta täällä on ollut neljännesvuosisadan ajan täysin keinotekoisesti poikkeava muiden EU-alueen kasvituotteiden hinnoista. Jo 1990-luvulla näkyi kyseinen ruisriski, kestihän sentään  25 vuotta, ennen kuin rumpupuimurit huomasivat teollisen hybridirukiinviljelyn lyhyen tähtäimen tuotot verrattuna markkinavehnään, esimerkiksi.

Esimerkiksi täällä hulluna vuotena 2018, leipäruis oli Saksassa (suurin tuottajamaa) noin kohtuulliset 146 euroa tonnilta. Mutta rehuvehnä oli 166 euroa tonnilta silloinkin.  Nyt rukiin hinta lähestyy 100e  tonnilta. Puolassa paikallisilla markkinoilla hinta on enää 80 euroa tonni.

Kanada on lisännyt rukiintuotantoa 40%, Venäjä lähes kaksinkertaistanut. USA:ssa on tullut muotiin cover-crop, ja vehnän sijaan ruista ovat siihen tarkoitukseen laittaneet. Hyvin talven säilynyt peitekasvi saatetaan puida, jonnekin se ruis on dumpattava sitten, koska varsinainen rahakasvi on soija tai maissi.

Markkinahinta on siis ollut rehuvehnän alapuolella, lienee syynä ruokinta-arvon erot. Rehuruis ei ole mikään kansainvälisesti voittoisa tuote, joka revitään käsistä. Lisäksi luomuruistakin alkaa tulla jo koko Suomen leipärukiin tarve yksistään. Tuossa lähellä yksi luomuhernettä rikkakasvien joukossa viljellyt on ajanut kyntöauralla kuivaa hernemaata semmoiselle kokkareelle, että luomuruista on tulossa siihen. Saa nähtävästi ostaa yhden sarjan äkeenpiikkejäkin, 100 mm louhe murenisi helpommin.

Ei kyllä kiinnosta rukiinviljely kasvuohjelmatyyliin, heikoimmille palstoille laitan kylvä ja unohda - tyyliin, kun en kehtaa yleisön tuomion pelossa hömppääkään laittaa, niin laitan ruista sitten. Hintaoletuksena 100 €/tonni, sitä silmälläpitäen kustannukset säädetään.

-SS-

Jepp. Oli vähän ajatus kylvää sitä jonkin verran, mutta vaihdoin jo syysrypsiin.  Minäkin aion laittaa loput siilossa olevat rukiin siemenet kerääkasveiksi jatkossa. Vaikka luomussa hinta onkin pitänyt vähän paremmin, alas se on täälläkin tulossa kovaa... Jos varasto käy vähiin joskus,  sitä voisi puidakin. Kerääjäkasvisiemeneksi. Cover crophan on vähän niinkuin meidän kerääjäkasvimme. Harmi, ettei meidän kasvukauteemme kovin hyvin sovi rukiin litistysjyrääminen (crimper roller) ja sen yhteydessä suorakylvö... https://youtu.be/3cpNUmTfh68

Kun proruis perustettiin, olikohan jotain 2011 paikkeilla, kysyin jo silloin eräältä edustajalta, mihin mokomaa tarvitaan. Muutama kymppi lisää hintaa tonnille ja ruispula olisi ollut ohi vuodessa. Näin jälkikäteen voisi todeta, että minusta se on teollisuuden ja erityisesti ison F... projekti mahdollisimman halvan raaka-aineen tuottamiseksi.
Don Essex

Rakkine

  • Vieras
Vs: Kaikki kiittää ja kumartaa
Saahan rukiille sen peltokasvipalkkion, eikö se merkitse mitään?

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kaikki kiittää ja kumartaa
Saahan rukiille sen peltokasvipalkkion, eikö se merkitse mitään?

Peltokasvipalkkio määrittyy kylvöalan mukaan. Vähenee kuin Fazerin empatia proruisprojektin hintadumppauksen alla.

Peltokasvipalkkioon menee hybridin siemenkustannus, etanarakeet ja tautiruiskutus. Ja kasitonnarille muutenkin se on alle 10 euroa tonnilta. Rahdin just maksaa.

Näennäisviljellyllä kerääjäkasvirukiilla, kaksitonnarilla palkkio onkin jo 30-40 euroa tonnilta, viiskymppiä tonni saa kerääjäkasveista. Luomurukiilla kaksitonnariin saa viisikymppiä tonnille lisää. Luomuruisrekan muutenkin vielä kannattaa ajaa muuallekin kuin lähimettään.

-SS-

Viimeksi muokattu: 21.08.19 - klo:19:44 kirjoittanut -SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kaikki kiittää ja kumartaa
Saiko joku kiinnitetyksi vuodelle 2020 sadon 195 euroon, oli puhetta keväällä. Sääli sitäkin piruparkaa, joka semmoisen sopimuksen myllylleen on tehnyt.

-SS-

Moottoripolkupyörä Man

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4242
Vs: Kaikki kiittää ja kumartaa
Ei oo paljoo näkyny kotimaisesta rukiista leivottua brändiä. Kun ei taida olla kotimaista tarpeeksi.

Aika yksinkertaista. Jos hinta on huono, sitä ei kukaan järkevä kylvä. Tietenkin se tilanne voi olla mitä vain vuoden päästä, mutta riskinsä siinä on.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

Rakkine

  • Vieras
Vs: Kaikki kiittää ja kumartaa
Ei oo paljoo näkyny kotimaisesta rukiista leivottua brändiä. Kun ei taida olla kotimaista tarpeeksi.

Aika yksinkertaista. Jos hinta on huono, sitä ei kukaan järkevä kylvä. Tietenkin se tilanne voi olla mitä vain vuoden päästä, mutta riskinsä siinä on.

Olet väärässä:



Viimeksi muokattu: 21.08.19 - klo:21:09 kirjoittanut Rakkine

Rakkine

  • Vieras
Vs: Kaikki kiittää ja kumartaa
Kuten näkyy tuosta viljelyalat 1910 ja 1920 - > taulukosta
https://stat.luke.fi/k%C3%A4yt%C3%B6ss%C3%A4-oleva-maatalousmaa-2019-ennakko_fi

niin ruis oli ennen sotia kauran jälkeen Suomen viljellyin viljakasvi, kauran suuri viljelyala selittyy  sillä että silloin oli paljon hevosia, joille sitä oli viljeltävä rehuksi. Paljon on muuttuneet viljojen keskinäiset määräsuhteet noista ajoista.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kaikki kiittää ja kumartaa
Syysvehnäala 1965 - 1975 on mielenkiintoinen. 1970-luvun puolivälissä syysvehnä ei liikkunut mihinkään. Sadot olivat jostakin syystä hyvät sinä vuosikymmenenä, jopa kosteampana 1974 - vuonna. Säkkitavaranakin saatiin parhaimmillaan yli viisi tonnia syysnisua hehtaarilta.

Viljakaupan temppuilun jatkuessa syysvehnää vain lakattiin viljelemästä. Ja sitten myös 1980-luku ei tainnut oikein toimia syysviljoilla. Ainakin itsestä tuntui, ettei syysvehnää saa talven yli kunnolla ollenkaan.

-SS-

Rakkine

  • Vieras
Vs: Kaikki kiittää ja kumartaa
Syysvehnäala 1965 - 1975 on mielenkiintoinen. 1970-luvun puolivälissä syysvehnä ei liikkunut mihinkään. Sadot olivat jostakin syystä hyvät sinä vuosikymmenenä, jopa kosteampana 1974 - vuonna. Säkkitavaranakin saatiin parhaimmillaan yli viisi tonnia syysnisua hehtaarilta.

Viljakaupan temppuilun jatkuessa syysvehnää vain lakattiin viljelemästä. Ja sitten myös 1980-luku ei tainnut oikein toimia syysviljoilla. Ainakin itsestä tuntui, ettei syysvehnää saa talven yli kunnolla ollenkaan.

-SS-

Kevätvehnäala oli yllättävän pieni 1980-90 luvun vaihteen vuosina, useampana perättäisenä vuotena alle 100 000 ha,  muistatkos siihen mitään erityisempää syytä, huono hinta? kehnot säät?

Viimeksi muokattu: 21.08.19 - klo:21:55 kirjoittanut Rakkine

Moottoripolkupyörä Man

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4242
Vs: Kaikki kiittää ja kumartaa
Tota noin.

Fazerin sivuilla olevissa kuvissa ei puhuta 100 % kotimaista ruista missään. Korkeintaan 100 % kotimaista viljaa, jossa sitten on kaikenlaisia kahuja.

https://www.fazer.fi/tuotteet-ja-asiakaspalvelu/1956/oululainen-alkuperainen-jalkiuunileipa-300-g-/



Voin minäkin laittaa tänne kuvan jostain Estoniasta, kun se vielä on pinnalla.



Eli siinä meni brändi viemäristä alas jo aikaa sitten. Sitten luotetaan siihen mielikuvaan, että kotimaista ruista on koko leipä. Ja sehän riittää, jos kaupan hyllyt vaan tyhjenevät.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Kaikki kiittää ja kumartaa
Syysvehnäala 1965 - 1975 on mielenkiintoinen. 1970-luvun puolivälissä syysvehnä ei liikkunut mihinkään. Sadot olivat jostakin syystä hyvät sinä vuosikymmenenä, jopa kosteampana 1974 - vuonna. Säkkitavaranakin saatiin parhaimmillaan yli viisi tonnia syysnisua hehtaarilta.

Viljakaupan temppuilun jatkuessa syysvehnää vain lakattiin viljelemästä. Ja sitten myös 1980-luku ei tainnut oikein toimia syysviljoilla. Ainakin itsestä tuntui, ettei syysvehnää saa talven yli kunnolla ollenkaan.

-SS-

Kevätvehnäala oli yllättävän pieni 1980-90 luvun vaihteen vuosina, useampana perättäisenä vuotena alle 100 000 ha,  muistatkos siihen mitään erityisempää syytä, huono hinta? kehnot säät?

Laman tullessa vehnän hinta laski 1990-vuosikymmenellä EU:hun liittymisen aattona  2 mk 60 pennistä noin kahteen markkaan, ja sitten 1995 noin 80 penniin. Valtiolla ei ollut rahaa työntää maatalouteen rahaa loputtomasti. Viljasato oli yli 4 miljoonaa kiloa vuosittain, ja vientitarve semmoiset 700 miljonaa kiloa.

Ohran ja kauran hinta oli valmiiksi alempi, hinta laski vain noin 20 penniä, ohran ja kauran suhteellinen kannattavuus ehkä oli parempi sitten.

Maatalous oli kriisissä, rahoitusvara oli ratkeamassa käsiin. Ei ihme, että neuvotteluja käytiin kiireessä.

-SS-

Viimeksi muokattu: 22.08.19 - klo:00:33 kirjoittanut -SS-