Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Kaikki - 21.08.19 - klo:10:41
-
Kaikki kiittää ja kumartaa kuitenkin vastakkaiseen suuntaan http://www.proruis.fi/
Sopimus rukiista jää viljeliälle nihkeästi 100 euroa per tonni
Sopimukseton ruis on ongelmajätettä .Ei voi oikein haudata maahankaan,alkaa pian kasvamaan uutta satoa ::)
-
Niinhän se menee. Viime syksyn vahingossa nousseiden hintojen sokaisema luulin jo hetken itsekin että tästä viljelystä voisi saada elannon itselleja perheelle.
-
Rukiin hinta täällä on ollut neljännesvuosisadan ajan täysin keinotekoisesti poikkeava muiden EU-alueen kasvituotteiden hinnoista. Jo 1990-luvulla näkyi kyseinen ruisriski, kestihän sentään 25 vuotta, ennen kuin rumpupuimurit huomasivat teollisen hybridirukiinviljelyn lyhyen tähtäimen tuotot verrattuna markkinavehnään, esimerkiksi.
Esimerkiksi täällä hulluna vuotena 2018, leipäruis oli Saksassa (suurin tuottajamaa) noin kohtuulliset 146 euroa tonnilta. Mutta rehuvehnä oli 166 euroa tonnilta silloinkin. Nyt rukiin hinta lähestyy 100e tonnilta. Puolassa paikallisilla markkinoilla hinta on enää 80 euroa tonni.
Kanada on lisännyt rukiintuotantoa 40%, Venäjä lähes kaksinkertaistanut. USA:ssa on tullut muotiin cover-crop, ja vehnän sijaan ruista ovat siihen tarkoitukseen laittaneet. Hyvin talven säilynyt peitekasvi saatetaan puida, jonnekin se ruis on dumpattava sitten, koska varsinainen rahakasvi on soija tai maissi.
Markkinahinta on siis ollut rehuvehnän alapuolella, lienee syynä ruokinta-arvon erot. Rehuruis ei ole mikään kansainvälisesti voittoisa tuote, joka revitään käsistä. Lisäksi luomuruistakin alkaa tulla jo koko Suomen leipärukiin tarve yksistään. Tuossa lähellä yksi luomuhernettä rikkakasvien joukossa viljellyt on ajanut kyntöauralla kuivaa hernemaata semmoiselle kokkareelle, että luomuruista on tulossa siihen. Saa nähtävästi ostaa yhden sarjan äkeenpiikkejäkin, 100 mm louhe murenisi helpommin.
Ei kyllä kiinnosta rukiinviljely kasvuohjelmatyyliin, heikoimmille palstoille laitan kylvä ja unohda - tyyliin, kun en kehtaa yleisön tuomion pelossa hömppääkään laittaa, niin laitan ruista sitten. Hintaoletuksena 100 €/tonni, sitä silmälläpitäen kustannukset säädetään.
-SS-
-
hyi perkeli mikä propagandavideo >:( :-X
-
Rukiin hinta täällä on ollut neljännesvuosisadan ajan täysin keinotekoisesti poikkeava muiden EU-alueen kasvituotteiden hinnoista. Jo 1990-luvulla näkyi kyseinen ruisriski, kestihän sentään 25 vuotta, ennen kuin rumpupuimurit huomasivat teollisen hybridirukiinviljelyn lyhyen tähtäimen tuotot verrattuna markkinavehnään, esimerkiksi.
Esimerkiksi täällä hulluna vuotena 2018, leipäruis oli Saksassa (suurin tuottajamaa) noin kohtuulliset 146 euroa tonnilta. Mutta rehuvehnä oli 166 euroa tonnilta silloinkin. Nyt rukiin hinta lähestyy 100e tonnilta. Puolassa paikallisilla markkinoilla hinta on enää 80 euroa tonni.
Kanada on lisännyt rukiintuotantoa 40%, Venäjä lähes kaksinkertaistanut. USA:ssa on tullut muotiin cover-crop, ja vehnän sijaan ruista ovat siihen tarkoitukseen laittaneet. Hyvin talven säilynyt peitekasvi saatetaan puida, jonnekin se ruis on dumpattava sitten, koska varsinainen rahakasvi on soija tai maissi.
Markkinahinta on siis ollut rehuvehnän alapuolella, lienee syynä ruokinta-arvon erot. Rehuruis ei ole mikään kansainvälisesti voittoisa tuote, joka revitään käsistä. Lisäksi luomuruistakin alkaa tulla jo koko Suomen leipärukiin tarve yksistään. Tuossa lähellä yksi luomuhernettä rikkakasvien joukossa viljellyt on ajanut kyntöauralla kuivaa hernemaata semmoiselle kokkareelle, että luomuruista on tulossa siihen. Saa nähtävästi ostaa yhden sarjan äkeenpiikkejäkin, 100 mm louhe murenisi helpommin.
Ei kyllä kiinnosta rukiinviljely kasvuohjelmatyyliin, heikoimmille palstoille laitan kylvä ja unohda - tyyliin, kun en kehtaa yleisön tuomion pelossa hömppääkään laittaa, niin laitan ruista sitten. Hintaoletuksena 100 €/tonni, sitä silmälläpitäen kustannukset säädetään.
-SS-
Jepp. Oli vähän ajatus kylvää sitä jonkin verran, mutta vaihdoin jo syysrypsiin. Minäkin aion laittaa loput siilossa olevat rukiin siemenet kerääkasveiksi jatkossa. Vaikka luomussa hinta onkin pitänyt vähän paremmin, alas se on täälläkin tulossa kovaa... Jos varasto käy vähiin joskus, sitä voisi puidakin. Kerääjäkasvisiemeneksi. Cover crophan on vähän niinkuin meidän kerääjäkasvimme. Harmi, ettei meidän kasvukauteemme kovin hyvin sovi rukiin litistysjyrääminen (crimper roller) ja sen yhteydessä suorakylvö... https://youtu.be/3cpNUmTfh68
Kun proruis perustettiin, olikohan jotain 2011 paikkeilla, kysyin jo silloin eräältä edustajalta, mihin mokomaa tarvitaan. Muutama kymppi lisää hintaa tonnille ja ruispula olisi ollut ohi vuodessa. Näin jälkikäteen voisi todeta, että minusta se on teollisuuden ja erityisesti ison F... projekti mahdollisimman halvan raaka-aineen tuottamiseksi.
-
Saahan rukiille sen peltokasvipalkkion, eikö se merkitse mitään?
-
Saahan rukiille sen peltokasvipalkkion, eikö se merkitse mitään?
Peltokasvipalkkio määrittyy kylvöalan mukaan. Vähenee kuin Fazerin empatia proruisprojektin hintadumppauksen alla.
Peltokasvipalkkioon menee hybridin siemenkustannus, etanarakeet ja tautiruiskutus. Ja kasitonnarille muutenkin se on alle 10 euroa tonnilta. Rahdin just maksaa.
Näennäisviljellyllä kerääjäkasvirukiilla, kaksitonnarilla palkkio onkin jo 30-40 euroa tonnilta, viiskymppiä tonni saa kerääjäkasveista. Luomurukiilla kaksitonnariin saa viisikymppiä tonnille lisää. Luomuruisrekan muutenkin vielä kannattaa ajaa muuallekin kuin lähimettään.
-SS-
-
Saiko joku kiinnitetyksi vuodelle 2020 sadon 195 euroon, oli puhetta keväällä. Sääli sitäkin piruparkaa, joka semmoisen sopimuksen myllylleen on tehnyt.
-SS-
-
Ei oo paljoo näkyny kotimaisesta rukiista leivottua brändiä. Kun ei taida olla kotimaista tarpeeksi.
Aika yksinkertaista. Jos hinta on huono, sitä ei kukaan järkevä kylvä. Tietenkin se tilanne voi olla mitä vain vuoden päästä, mutta riskinsä siinä on.
-
Ei oo paljoo näkyny kotimaisesta rukiista leivottua brändiä. Kun ei taida olla kotimaista tarpeeksi.
Aika yksinkertaista. Jos hinta on huono, sitä ei kukaan järkevä kylvä. Tietenkin se tilanne voi olla mitä vain vuoden päästä, mutta riskinsä siinä on.
Olet väärässä:
(https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/vaasan/vaasancom/2009/09/13113309/vaasan_ruispalat_ruismerkki_12kpl_3d_final-800x400.jpg)
(https://www.kauppahalli24.fi/pub/media/catalog/product/cache/e4d64343b1bc593f1c5348fe05efa4a6/f/b/fb_201064_oululainen_jalkiuunipala_8kpl_480g_hr_jpg.jpg)
-
Kuten näkyy tuosta viljelyalat 1910 ja 1920 - > taulukosta
https://stat.luke.fi/k%C3%A4yt%C3%B6ss%C3%A4-oleva-maatalousmaa-2019-ennakko_fi
niin ruis oli ennen sotia kauran jälkeen Suomen viljellyin viljakasvi, kauran suuri viljelyala selittyy sillä että silloin oli paljon hevosia, joille sitä oli viljeltävä rehuksi. Paljon on muuttuneet viljojen keskinäiset määräsuhteet noista ajoista.
-
Syysvehnäala 1965 - 1975 on mielenkiintoinen. 1970-luvun puolivälissä syysvehnä ei liikkunut mihinkään. Sadot olivat jostakin syystä hyvät sinä vuosikymmenenä, jopa kosteampana 1974 - vuonna. Säkkitavaranakin saatiin parhaimmillaan yli viisi tonnia syysnisua hehtaarilta.
Viljakaupan temppuilun jatkuessa syysvehnää vain lakattiin viljelemästä. Ja sitten myös 1980-luku ei tainnut oikein toimia syysviljoilla. Ainakin itsestä tuntui, ettei syysvehnää saa talven yli kunnolla ollenkaan.
-SS-
-
Syysvehnäala 1965 - 1975 on mielenkiintoinen. 1970-luvun puolivälissä syysvehnä ei liikkunut mihinkään. Sadot olivat jostakin syystä hyvät sinä vuosikymmenenä, jopa kosteampana 1974 - vuonna. Säkkitavaranakin saatiin parhaimmillaan yli viisi tonnia syysnisua hehtaarilta.
Viljakaupan temppuilun jatkuessa syysvehnää vain lakattiin viljelemästä. Ja sitten myös 1980-luku ei tainnut oikein toimia syysviljoilla. Ainakin itsestä tuntui, ettei syysvehnää saa talven yli kunnolla ollenkaan.
-SS-
Kevätvehnäala oli yllättävän pieni 1980-90 luvun vaihteen vuosina, useampana perättäisenä vuotena alle 100 000 ha, muistatkos siihen mitään erityisempää syytä, huono hinta? kehnot säät?
-
Tota noin.
Fazerin sivuilla olevissa kuvissa ei puhuta 100 % kotimaista ruista missään. Korkeintaan 100 % kotimaista viljaa, jossa sitten on kaikenlaisia kahuja.
https://www.fazer.fi/tuotteet-ja-asiakaspalvelu/1956/oululainen-alkuperainen-jalkiuunileipa-300-g-/
(https://www.fazer.fi/globalassets/inriver/resources/c41d6b2b-a36e-48e3-81d8-669be57715ba2.png?width=620&height=9999&mode=max)
Voin minäkin laittaa tänne kuvan jostain Estoniasta, kun se vielä on pinnalla.
(https://images.almatalent.fi/650x/https://assets.almatalent.fi/image/2e21acfc-302f-33df-aacd-57b03c436690)
Eli siinä meni brändi viemäristä alas jo aikaa sitten. Sitten luotetaan siihen mielikuvaan, että kotimaista ruista on koko leipä. Ja sehän riittää, jos kaupan hyllyt vaan tyhjenevät.
-
Syysvehnäala 1965 - 1975 on mielenkiintoinen. 1970-luvun puolivälissä syysvehnä ei liikkunut mihinkään. Sadot olivat jostakin syystä hyvät sinä vuosikymmenenä, jopa kosteampana 1974 - vuonna. Säkkitavaranakin saatiin parhaimmillaan yli viisi tonnia syysnisua hehtaarilta.
Viljakaupan temppuilun jatkuessa syysvehnää vain lakattiin viljelemästä. Ja sitten myös 1980-luku ei tainnut oikein toimia syysviljoilla. Ainakin itsestä tuntui, ettei syysvehnää saa talven yli kunnolla ollenkaan.
-SS-
Kevätvehnäala oli yllättävän pieni 1980-90 luvun vaihteen vuosina, useampana perättäisenä vuotena alle 100 000 ha, muistatkos siihen mitään erityisempää syytä, huono hinta? kehnot säät?
Laman tullessa vehnän hinta laski 1990-vuosikymmenellä EU:hun liittymisen aattona 2 mk 60 pennistä noin kahteen markkaan, ja sitten 1995 noin 80 penniin. Valtiolla ei ollut rahaa työntää maatalouteen rahaa loputtomasti. Viljasato oli yli 4 miljoonaa kiloa vuosittain, ja vientitarve semmoiset 700 miljonaa kiloa.
Ohran ja kauran hinta oli valmiiksi alempi, hinta laski vain noin 20 penniä, ohran ja kauran suhteellinen kannattavuus ehkä oli parempi sitten.
Maatalous oli kriisissä, rahoitusvara oli ratkeamassa käsiin. Ei ihme, että neuvotteluja käytiin kiireessä.
-SS-
-
Syysvehnäala 1965 - 1975 on mielenkiintoinen. 1970-luvun puolivälissä syysvehnä ei liikkunut mihinkään. Sadot olivat jostakin syystä hyvät sinä vuosikymmenenä, jopa kosteampana 1974 - vuonna. Säkkitavaranakin saatiin parhaimmillaan yli viisi tonnia syysnisua hehtaarilta.
Viljakaupan temppuilun jatkuessa syysvehnää vain lakattiin viljelemästä. Ja sitten myös 1980-luku ei tainnut oikein toimia syysviljoilla. Ainakin itsestä tuntui, ettei syysvehnää saa talven yli kunnolla ollenkaan.
-SS-
Kevätvehnäala oli yllättävän pieni 1980-90 luvun vaihteen vuosina, useampana perättäisenä vuotena alle 100 000 ha, muistatkos siihen mitään erityisempää syytä, huono hinta? kehnot säät?
Laman tullessa vehnän hinta laski 1990-vuosikymmenellä EU:hun liittymisen aattona 2 mk 60 pennistä noin kahteen markkaan, ja sitten 1995 noin 80 penniin. Valtiolla ei ollut rahaa työntää maatalouteen rahaa loputtomasti. Viljasato oli yli 4 miljoonaa kiloa vuosittain, ja vientitarve semmoiset 700 miljonaa kiloa.
Ohran ja kauran hinta oli valmiiksi alempi, hinta laski vain noin 20 penniä, ohran ja kauran suhteellinen kannattavuus ehkä oli parempi sitten.
Maatalous oli kriisissä, rahoitusvara oli ratkeamassa käsiin. Ei ihme, että neuvotteluja käytiin kiireessä.
-SS-
Jaa että maatalous oli syynä EU liitokseen , ei varman ollut .
-
ja viljelijäthän oli innokkaimpia koko puljuun menemisestä. kyl on oikea trumppitulkinta!
-
Kuka on sanonut, että maanviljelijät halusivat EU:hun. Isot tilat parhaimmillaan rikastuivat ja pienillä meni hyvin. Ison laman aikana ei rahaa vain ollut, ja valtio velkaantui hurjaa vauhtia. Raivausmaksut ja markkinoimismaksut ehkä eivät kaikille näkyneet silloinkaan.
-SS-
-
Kuka on sanonut, että maanviljelijät halusivat EU:hun. Isot tilat parhaimmillaan rikastuivat ja pienillä meni hyvin. Ison laman aikana ei rahaa vain ollut, ja valtio velkaantui hurjaa vauhtia. Raivausmaksut ja markkinoimismaksut ehkä eivät kaikille näkyneet silloinkaan.
-SS-
En kirjoittanut et maatalous olisi EU:hun halunnut . Sinä kirjoitit et maatalouden vuoksi EU liittyminen tehtiin , asia ei näin ollut . Enemmän nyt menee rahaa tukemiseen kuin silloin .
Tuottajahinnat pitää tavalla tai toisella saada nousemaan .
-
Enemmän nyt menee rahaa tukemiseen kuin silloin .
Tuottajahinnat pitää tavalla tai toisella saada nousemaan .
Ota asioista selvää, mutta selvästikään et aio ottaa, koska riittää, että olet kuullut. Maataloutta tuki kuluttajien korkeahintajärjestelmä, eli tosiasiallinen maatalousvero. Tämän kuluttajen maksaman maatalousveron suuruus vuonna 1981 oli noin 21 %. Valtiolta meni rahaa suunnilleen sama määrä kuin nykyisin, mutta suorien tukien maksamiseen ja etenkin ulkomaiden kuluttajien ruokkimiseen, vientitukien muodossa.
Kannattaa lukea ajatuksella esimerkiksi Lauri Kettusen Suomen Maatalous vuonna 1990, siinä selviää, että jo 1990 oli suuria ongelmia, GATT-neuvottelujen ja myös ETA - neuvottelujen aikana. Vientitukien vähittäinen poistuminen oli jo pakko päättää, Ruotsi oli alkanut alentaa sisäisiä maataloushintojaan, rajasuoja olisi ollut ainoa ase enää. On muistettava myös, että peltojen pakkokesannointi ja raivauksen täyskielto, sekä investointikiellot olivat laajemmat kuin nykyisin, koska aivan kaikista maataloustuotteista oli suurta ylituotantoa. Ruistakin oli 1990 kolmen-neljän vuoden varasto, johtuen rock'n roll tavoitehinnasta (3,10 mk) , joka olisi nykyarvoltaan 800 EUROA TONNI !!!!!. Samaan aikaan Saksassa oltiin 150 euron tienoilla vehnällä ja rukiilla !
Se, että 2/3 nykyisistä valtion lisäkuluista maatalouteen on normaaleihin eurotukiin verrattuna kansallisia lisävirityksiä, on pelkästään ideologinen valinta. Ne olisivat samalla tasolla, vaikka oltaisiin EU:n ulkopuolella. Norjan maatalous on esimerkkinä, korkeampi tukitaso kuin jopa Suomessa. Meillä ei vain olisi tuhannen miljardin euron öljyrahastoa avittamassa viljelijöiden elinkeinoa.
-SS-
-
Enemmän nyt menee rahaa tukemiseen kuin silloin .
Tuottajahinnat pitää tavalla tai toisella saada nousemaan .
Ota asioista selvää, mutta selvästikään et aio ottaa, koska riittää, että olet kuullut. Maataloutta tuki kuluttajien korkeahintajärjestelmä, eli tosiasiallinen maatalousvero. Tämän kuluttajen maksaman maatalousveron suuruus vuonna 1981 oli noin 21 %. Valtiolta meni rahaa suunnilleen sama määrä kuin nykyisin, mutta suorien tukien maksamiseen ja etenkin ulkomaiden kuluttajien ruokkimiseen, vientitukien muodossa.
Kannattaa lukea ajatuksella esimerkiksi Lauri Kettusen Suomen Maatalous vuonna 1990, siinä selviää, että jo 1990 oli suuria ongelmia, GATT-neuvottelujen ja myös ETA - neuvottelujen aikana. Vientitukien vähittäinen poistuminen oli jo pakko päättää, Ruotsi oli alkanut alentaa sisäisiä maataloushintojaan, rajasuoja olisi ollut ainoa ase enää. On muistettava myös, että peltojen pakkokesannointi ja raivauksen täyskielto, sekä investointikiellot olivat laajemmat kuin nykyisin, koska aivan kaikista maataloustuotteista oli suurta ylituotantoa. Ruistakin oli 1990 kolmen-neljän vuoden varasto, johtuen rock'n roll tavoitehinnasta (3,10 mk) , joka olisi nykyarvoltaan 800 EUROA TONNI !!!!!. Samaan aikaan Saksassa oltiin 150 euron tienoilla vehnällä ja rukiilla !
Se, että 2/3 nykyisistä valtion lisäkuluista maatalouteen on normaaleihin eurotukiin verrattuna kansallisia lisävirityksiä, on pelkästään ideologinen valinta. Ne olisivat samalla tasolla, vaikka oltaisiin EU:n ulkopuolella. Norjan maatalous on esimerkkinä, korkeampi tukitaso kuin jopa Suomessa. Meillä ei vain olisi tuhannen miljardin euron öljyrahastoa avittamassa viljelijöiden elinkeinoa.
-SS-
Maatalous ei ollut syy EU liittymiselle . Oli kyllä aivan muut syyt .
-
haalpa viina ja syntiset naiset.... vai miten se laulu tuolloin menikään..?
-
haalpa viina ja syntiset naiset.... vai miten se laulu tuolloin menikään..?
”Tuuuupaaaaakka, viina ja villit naiset,
Ne tekee sut hulluks
Ne sekoittaa sun pään”
-Dave Lindholm”
-
"+9ton/ha 98ha. rukiista" - Facebook päivitys 31.8.2019
RIP. rukiinviljely. 2015-2019 ( köh köh, itsellä sopimus taskussa vielä 183€ 2020 )
Vuoden 2015 tarjous joka oli 215€ tonni innoitti minut kokeilemaan. Samalla markkinoille vyöryi yhä parempia lajikkeita. Monta pimeää ja sumuista yötä mä kyntelin ja rähjäsin väsyneenä.
Ottaen huomioon hybridin siemenkustanuksen, päällekkäisen työn puinnin kanssa, äkeen ja kylvökoneen tupla pesut ja öljyämiset. Unohtamatta kahukärpästen kyttäilyä ja lumihomeruiskutuksia jäätymisen kanssa taistellen. Vaikka tarjoisivat 179€ niin eh lähtisi enään mukaan. Helpommalla pääsee kun ottaa Opelin alle ja lähtee ajelemaan Yber taksikeikkoja.
-
ja viljelijäthän oli innokkaimpia koko puljuun menemisestä. kyl on oikea trumppitulkinta!
Joo, muistan elävästi tuon ajan.
Maanviljelijät oli se ammattikunta, joka eniten vastusti EU: hun liittymistä (silloin kylläkin puhuttiin EY:stä eli Euroopan Yhteisöstä)
-
ja toisaalta; mikä ammattiryhmä onkaan saanu eniten kärsiä tuosta liittymisestä? muistaa hyvin kuin oli hirmutarkkaa alkuajan tarkastukset ja sanktiot kuin siperiaa..