Tuossa taannoisessa Konevietissä oli juttua kerääjäkasvien viljelystä viljan ohella. Tästä heräs kysymys, että onko joku viljelly apilaa, heinää tai jotakin kerääjäkasvia ? Olisi suunnitelmissa siirtyä pikkuhiljaa suorakylvöön ja vähittäin alkaa viljelemään näitä joitain kerääjäkasveja, kuten esim. apilaa. Eli onko joku raatilaisita viljellyt kerääjäkasveja ?

Tuossa taannoisessa Konevietissä oli juttua kerääjäkasvien viljelystä viljan ohella. Tästä heräs kysymys, että onko joku viljelly apilaa, heinää tai jotakin kerääjäkasvia ? Olisi suunnitelmissa siirtyä pikkuhiljaa suorakylvöön ja vähittäin alkaa viljelemään näitä joitain kerääjäkasveja, kuten esim. apilaa. Eli onko joku raatilaisita viljellyt kerääjäkasveja ?

Ei kait se apila nyt varsinainen kerääjäkasvi ole, ainakin turhan kallis moiseen käyttöön .
Yksivuotiset raiheinät sopivimmat 

Tässä varmaan tarkoitetaan viljan oheen kylvettävää esim Persian apilaa juureen,,,,

Varsinaisesta viherlannoituksesta ei liene kyse ( Luomu )

Niin Virnahan ei kelpaa tuohon V lannoitukseen ?

Eli onko joku raatilaisita viljellyt kerääjäkasveja ?

***Rahankerääjäkasveja mieluusti viljelisin.

etkö sellaisia viljele kauranjyvät ovat jo keränneet timpan kaikki rahat

Tuossa taannoisessa Konevietissä oli juttua kerääjäkasvien viljelystä viljan ohella. Tästä heräs kysymys, että onko joku viljelly apilaa, heinää tai jotakin kerääjäkasvia ? Olisi suunnitelmissa siirtyä pikkuhiljaa suorakylvöön ja vähittäin alkaa viljelemään näitä joitain kerääjäkasveja, kuten esim. apilaa. Eli onko joku raatilaisita viljellyt kerääjäkasveja ?

Kahdenlaisia kerääjiä: maasta syksyllä vapautuvia ravinteita varten (heinät) ja apilat ilmakehästä typpeä keräämään.

Kokemuksia vaihtelevia, mutta voittopuolisesti myönteisiä. Apiloista valkoapila matala ja ei ehkä huippusatoinen, mutta pysyy varmasti tähkien alapuolella ja siksi hyvä. Heikoista paikoista alsike- puna- ja persianapila pyrkivät tähkien päälle jo ennen puintia ja ongelmia on luvassa. Riippu tietysti paikoista ja lannoituksesta - omat kokemuksen luomukuvioista. Heinäksi taas ehkä englannin raiheinä olisi sopiva kombinaatio syksyistä kasvua ja pidättyväisyyttä. Timoteit ja nadat voisivat syksyllä kasvaa ravakammin eikä valmistautua talveen, italialainen taas pitää kylvää viljan kanssa yhdessä aika syvälle, ettei pyri liian pitkäksi ennen puintia.

Mutta muuten en voi kuin suositella, tekee hyvää maalle ja ympäristöllekin.

Petri

etkö sellaisia viljele kauranjyvät ovat jo keränneet timpan kaikki rahat

***Tee sama perässä.

Lainaus käyttäjältä: apilas - 16.03.09 - klo:20:54

etkö sellaisia viljele kauranjyvät ovat jo keränneet timpan kaikki rahat

***Tee sama perässä.

Älä yllytä apilasta tekemään mitään perässä.... seuraamukset on kivuliaita... omistaa kuulemma ison junan

sä ja sun suklaajunas

Lainaus käyttäjältä: Mikkis - 16.03.09 - klo:18:47

Tuossa taannoisessa Konevietissä oli juttua kerääjäkasvien viljelystä viljan ohella. Tästä heräs kysymys, että onko joku viljelly apilaa, heinää tai jotakin kerääjäkasvia ? Olisi suunnitelmissa siirtyä pikkuhiljaa suorakylvöön ja vähittäin alkaa viljelemään näitä joitain kerääjäkasveja, kuten esim. apilaa. Eli onko joku raatilaisita viljellyt kerääjäkasveja ?

Kahdenlaisia kerääjiä: maasta syksyllä vapautuvia ravinteita varten (heinät) ja apilat ilmakehästä typpeä keräämään.

Kokemuksia vaihtelevia, mutta voittopuolisesti myönteisiä. Apiloista valkoapila matala ja ei ehkä huippusatoinen, mutta pysyy varmasti tähkien alapuolella ja siksi hyvä. Heikoista paikoista alsike- puna- ja persianapila pyrkivät tähkien päälle jo ennen puintia ja ongelmia on luvassa. Riippu tietysti paikoista ja lannoituksesta - omat kokemuksen luomukuvioista. Heinäksi taas ehkä englannin raiheinä olisi sopiva kombinaatio syksyistä kasvua ja pidättyväisyyttä. Timoteit ja nadat voisivat syksyllä kasvaa ravakammin eikä valmistautua talveen, italialainen taas pitää kylvää viljan kanssa yhdessä aika syvälle, ettei pyri liian pitkäksi ennen puintia.

Mutta muuten en voi kuin suositella, tekee hyvää maalle ja ympäristöllekin.

Petri

Osaakko sanoa että paljoko pitääs kylvää apilan siementä ohran juureen

Osaakko sanoa että paljoko pitääs kylvää apilan siementä ohran juureen

Valkoapilaa (heinäseoksessa) riittää kaksikin kg/ha, puna-apilaa laittaisin vielä kolmannen kilon. Ja heiniä jotain vähän auki 10 kg tai enemmän.

Petri

Lainaus käyttäjältä: Mikkis - 18.03.09 - klo:17:17

Osaakko sanoa että paljoko pitääs kylvää apilan siementä ohran juureen

Valkoapilaa (heinäseoksessa) riittää kaksikin kg/ha, puna-apilaa laittaisin vielä kolmannen kilon. Ja heiniä jotain vähän auki 10 kg tai enemmän.

Petri

Onkos niinkun lisätoimenpiteenä valittu tuo kerääjäkasvien viljely vai ihan maan parannuksen kannalta vai sitä bioloogista typpeä hakusessa? Kun ne kaks vaihtoehtoo on aika turhia. Eli typen kannalta ja sit se lisätoimenpiteestä saatu rahallinen hyöty palaa sihen siementen hintaan.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 18.03.09 - klo:18:42

Lainaus käyttäjältä: Mikkis - 18.03.09 - klo:17:17

Osaakko sanoa että paljoko pitääs kylvää apilan siementä ohran juureen

Valkoapilaa (heinäseoksessa) riittää kaksikin kg/ha, puna-apilaa laittaisin vielä kolmannen kilon. Ja heiniä jotain vähän auki 10 kg tai enemmän.

Petri

Onkos niinkun lisätoimenpiteenä valittu tuo kerääjäkasvien viljely vai ihan maan parannuksen kannalta vai sitä bioloogista typpeä hakusessa? Kun ne kaks vaihtoehtoo on aika turhia. Eli typen kannalta ja sit se lisätoimenpiteestä saatu rahallinen hyöty palaa sihen siementen hintaan.

Ei mitään käsitystä noista lisätoimenpiteistä. Muistan aikanaan (hamalla 80-luvulla) kuin asiaa tutkittiin Suomessakin (ja Norjassa ja Ruotsissa ja tuolloin vielä ahkerasti luin kaikenlaisia raportteja), että suoran typpihyödyn lisäksi myös maan rakenne parani hiljalleen aluskasvijutuissa. Nykyinen Yaran Kotkanieman tilanhoitaja Raimo Kauppila kerran esitteli allekirjoittaneelle tuloksia 10-vuotisesta koesarjasta, jossa viljelykiertona monipuolinen ohra-vehnä, jossa ohran aluskasvina aina joku apilaseos. Paitsi merkittävä typpihyöty, säännöllinen aluskasvikäyttö tuollaisessa monipuolisessa viljanviljelyssä myös merkittävästi paransi maan mururakennetta ja vesitaloutta, erityisesti veden imeytymisnopeutta maahan, millä luulisi olevan aika iso merkitys vaihtelevissa kesän kasvuoloissa (ei jää vedet makamaan, mikä taas teettää denitrifikaatiota eli typen haihtumista taivaalle eli keltaisia notkopaikkoja).  Eli myös maan rakennetta.

Tämä ei tietysti realisoidu heti kertakokeilulla, mutta säännöllisellä maan hoidolla saadaan muokkaus helpommaksi ja rakenne paremmaksi. Jos joku nyt on tällaisista pitkäaikaisesta elämän helpottamisesta kiinnostunut.

Petri

Mites rikkakasvit, jos apilan haluaa säästää niin eikö tule vaikeuksia rikkaruiskutuksissa?

Mites rikkakasvit, jos apilan haluaa säästää niin eikö tule vaikeuksia rikkaruiskutuksissa?

Hurjimmat käyttää vissiin express + mcpa coctailia. Idea tuossa aluskasvissa on, että saadaan hyötykasveilla kilpailtua rikkakasvit pois, eli jos se oikein hyvin onnistuu, niin rikkakasvin torjuntaa ei tarvita. Juolavehnä kannattaa torjua keväällä tai syksyllä glyfosaatilla.