No ny o pöö halapaa....

Ja maa pehmiimpää kun viime keväänä. Tattista vaan pakkasukolle...  Hyvältä näyttää pälvipaikat joissa fältti näkyy, on kun kusiaispesää. Toivottavasti ei tuu suuria sateita.

Lainaus käyttäjältä: Bonde - 21.03.09 - klo:22:10

No ny o pöö halapaa....

Ja maa pehmiimpää kun viime keväänä. Tattista vaan pakkasukolle...  Hyvältä näyttää pälvipaikat joissa fältti näkyy, on kun kusiaispesää. Toivottavasti ei tuu suuria sateita.

Juu, ja routaa ei silti oo ollu liian palio, voi tulla ihan hyvä kevät

Lainaus käyttäjältä: Bonde - 21.03.09 - klo:21:18

Lainaus käyttäjältä: SKN - 21.03.09 - klo:21:14

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 21.03.09 - klo:09:26

Lainaus käyttäjältä: SKN - 20.03.09 - klo:21:07

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 19.03.09 - klo:22:25

Lainaus käyttäjältä: SKN - 19.03.09 - klo:21:19

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 19.03.09 - klo:21:09

Lainaus käyttäjältä: SKN - 19.03.09 - klo:20:40

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 19.03.09 - klo:16:06

Lainaus käyttäjältä: masto - 19.03.09 - klo:14:46

Mites rikkakasvit, jos apilan haluaa säästää niin eikö tule vaikeuksia rikkaruiskutuksissa?

Hurjimmat käyttää vissiin express + mcpa coctailia. Idea tuossa aluskasvissa on, että saadaan hyötykasveilla kilpailtua rikkakasvit pois, eli jos se oikein hyvin onnistuu, niin rikkakasvin torjuntaa ei tarvita. Juolavehnä kannattaa torjua keväällä tai syksyllä glyfosaatilla.

Et usko itsekään et aluskasveilla saa rikkaruohot pois

Apilan jos saa nopeasti kasvamaan, niin peittää se ohrankin alleen... Ei silti ole herbisidin voittanutta. 

Jahas, ja milläs sää saat apilan kasvamaan nopeemmin kun paskaruohon... Kerro mulle nii jätän ratiot ja H:jan mcpa:t hyllylle....

Jätä ihmeessä. Jää rahaa vuokriin.Myöhästetty kylvö, rikkojen idätys äestys yms. Naapuri on pärjännyt luomussa ihan hyvin paskaruohon kanssa... Apila ja raiheinä yhdistelmä tukahduttaa rikkojen kasvun, mutta vaarana on kasvaa viljan yli. Mulla ei ole ollut kiinnostusta kokeilla. Olen tykästynyt ruiskuttamiseen ja saan pidettyä sillä pellon puhtaana, vaikka sinänsä kasvinsuojeluaineiden käyttö on merkki ammattitaidon puutteesta...

Ottiatuota.... Suojaviljassa jo ongelmia oli viimevuonna. Lako paikoissa kasvo apilaa ja timoteita. Mielenkiintoista puida..... Vuokriin rahaa..... kai sitä 94 euron ohran tonnihinnalla voi maksaa 500e....Per ha

Ei mua sinänsä kiinnosta pätkääkään sun puinnit, mutta pistä vähän Yaraa niin pysyy vilja pystyssä. Toi 94€ viljanhinta alkaa näyttää melko optimistiselta... Nyt kannattas miettiä vapaaehtoista kesantoa.

Nii kai pitäs vähentää Yaran käyttöä. Mut paha sitä on vähentää jos aikoo leipävehnää tuottaa. Mallastavara on siitä mukavaa että 80-90 kilon typellä saa mukavasti satoa jos maa on kunnossa muuten. Se on vaan tosiasia et vehnään ei tuu valkuaista alle 150kilon typpitasoilla...... ans kattoo ny, kuuluu sanoa.

Missä sä viljelet?
Taitaa olla kuolleet savimaat, jos ei tuokaan määrä missään tunnu???
Tarttis varmaan tedä jotain..

A-alue. Sellasta savikkoo täällä suunnalla että yksikin mies kisko överummeista kääntökehän irti.... Eli iso setka ulvahti ja kääntikset jäi oottaa pehmeempiä maita....

Onneks nää Huittisten savikot on helpompia.  Sianlietteestä vapautuu osa typestä loppukesällä, joten reilun 100kg kokonaistypellä olen päässy yli 14% valkuiaiseen kevätvehnällä (Zebra). Tosin riski on, että jos kylmä ja kuiva kesä, jolloin typpeä ei paskasta vapaudu. Mä laitan rypsin jälkeen vehnää. Rypsille annetaan paljon typpeä, mutta se jättää sitä myös maahan. Ph pitää tietty olla yli 6,5, jotta ravinteet vapautuu. Tuo apilan laitto olisi kiinnostava, mutta lisää haasteita. Helpompi lisätä lietteen osuutta ja tiputtaa Yaran määrää. Antaa sitten lisä yaraa kesällä, jos näyttää liian hyvältä.

Nostetaan vähän.
Käynyt aina silloin tällöin mielessä kerääjäksvit. Jopa viljelyt herneitä vartta vasten. Mutta. Kannataako kun vehnän puinti on usein syyskuun puolella? Tavalisesti timotei apila kyvetään suojakasvin kanssa, mutta siin on just rikka ruiskutukset et ei tapa apilan tai apila valtaa ja puinti mahdotonta. Persian apila varmasti kasvaa yli jos sen kylvää keväällä. Ruskutuksen yhteydessä, heitääkö noi sähkö vimpaimet 12m? vai pitääkö olla 2 puomissa kiinni? Nitä sitten seuraavana keväänä, mitkä kasvit kuolee varmasti talvella ja saako kasvumassat hajotettue s piikki äkeellä että voi kylvää viljaa laahavantaalla? Westerwoodi raiheinä, persian apila, veriapila ja kaalit kuolee mutta entä rehuvirna?

Tuossa taannoisessa Konevietissä oli juttua kerääjäkasvien viljelystä viljan ohella. Tästä heräs kysymys, että onko joku viljelly apilaa, heinää tai jotakin kerääjäkasvia ? Olisi suunnitelmissa siirtyä pikkuhiljaa suorakylvöön ja vähittäin alkaa viljelemään näitä joitain kerääjäkasveja, kuten esim. apilaa. Eli onko joku raatilaisita viljellyt kerääjäkasveja ?

Olisitko uskonu että siitä maksetaan vielä joskus 100euroa hehtaari??

Lainaus käyttäjältä: SKN - 19.03.09 - klo:21:19

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 19.03.09 - klo:21:09

Lainaus käyttäjältä: SKN - 19.03.09 - klo:20:40

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 19.03.09 - klo:16:06

Lainaus käyttäjältä: masto - 19.03.09 - klo:14:46

Mites rikkakasvit, jos apilan haluaa säästää niin eikö tule vaikeuksia rikkaruiskutuksissa?

Hurjimmat käyttää vissiin express + mcpa coctailia. Idea tuossa aluskasvissa on, että saadaan hyötykasveilla kilpailtua rikkakasvit pois, eli jos se oikein hyvin onnistuu, niin rikkakasvin torjuntaa ei tarvita. Juolavehnä kannattaa torjua keväällä tai syksyllä glyfosaatilla.

Et usko itsekään et aluskasveilla saa rikkaruohot pois

Apilan jos saa nopeasti kasvamaan, niin peittää se ohrankin alleen... Ei silti ole herbisidin voittanutta. 

Jahas, ja milläs sää saat apilan kasvamaan nopeemmin kun paskaruohon... Kerro mulle nii jätän ratiot ja H:jan mcpa:t hyllylle....

Jätä ihmeessä. Jää rahaa vuokriin.

 

...ei vidttu...on sitä ennenkin osattu...!

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 21.03.09 - klo:09:26

Lainaus käyttäjältä: SKN - 20.03.09 - klo:21:07

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 19.03.09 - klo:22:25

Lainaus käyttäjältä: SKN - 19.03.09 - klo:21:19

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 19.03.09 - klo:21:09

Lainaus käyttäjältä: SKN - 19.03.09 - klo:20:40

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 19.03.09 - klo:16:06

Lainaus käyttäjältä: masto - 19.03.09 - klo:14:46

Mites rikkakasvit, jos apilan haluaa säästää niin eikö tule vaikeuksia rikkaruiskutuksissa?

Hurjimmat käyttää vissiin express + mcpa coctailia. Idea tuossa aluskasvissa on, että saadaan hyötykasveilla kilpailtua rikkakasvit pois, eli jos se oikein hyvin onnistuu, niin rikkakasvin torjuntaa ei tarvita. Juolavehnä kannattaa torjua keväällä tai syksyllä glyfosaatilla.

Et usko itsekään et aluskasveilla saa rikkaruohot pois

Apilan jos saa nopeasti kasvamaan, niin peittää se ohrankin alleen... Ei silti ole herbisidin voittanutta. 

Jahas, ja milläs sää saat apilan kasvamaan nopeemmin kun paskaruohon... Kerro mulle nii jätän ratiot ja H:jan mcpa:t hyllylle....

Jätä ihmeessä. Jää rahaa vuokriin.Myöhästetty kylvö, rikkojen idätys äestys yms. Naapuri on pärjännyt luomussa ihan hyvin paskaruohon kanssa... Apila ja raiheinä yhdistelmä tukahduttaa rikkojen kasvun, mutta vaarana on kasvaa viljan yli. Mulla ei ole ollut kiinnostusta kokeilla. Olen tykästynyt ruiskuttamiseen ja saan pidettyä sillä pellon puhtaana, vaikka sinänsä kasvinsuojeluaineiden käyttö on merkki ammattitaidon puutteesta...

Ottiatuota.... Suojaviljassa jo ongelmia oli viimevuonna. Lako paikoissa kasvo apilaa ja timoteita. Mielenkiintoista puida..... Vuokriin rahaa..... kai sitä 94 euron ohran tonnihinnalla voi maksaa 500e....Per ha

Ei mua sinänsä kiinnosta pätkääkään sun puinnit, mutta pistä vähän Yaraa niin pysyy vilja pystyssä. Toi 94€ viljanhinta alkaa näyttää melko optimistiselta... Nyt kannattas miettiä vapaaehtoista kesantoa.

Nii kai pitäs vähentää Yaran käyttöä. Mut paha sitä on vähentää jos aikoo leipävehnää tuottaa. Mallastavara on siitä mukavaa että 80-90 kilon typellä saa mukavasti satoa jos maa on kunnossa muuten. Se on vaan tosiasia et vehnään ei tuu valkuaista alle 150kilon typpitasoilla...... ans kattoo ny, kuuluu sanoa.

vitosen veroton veto et aniinaan tulee ku pistää satasen joskus saanu pal pienemmälläkin panostuksella..vai pitääkö tulla aisankannattajaks ja näyttää et kui sitä lippua pitää heiluttaa

vitosen veroton veto et aniinaan tulee ku pistää satasen joskus saanu pal pienemmälläkin panostuksella..vai pitääkö tulla aisankannattajaks ja näyttää et kui sitä lippua pitää heiluttaa

3300  kg  14%  kevätvehnää jyvinä, kokonaistyppi juurissa, oljissa ja jyvissä 100 kg. Jyvissä 70 kg. Siis aivan mahdollista.

4750 kg 14% kevätvehnää jyvinä, silloin jyvissä poistuu 100 kg typpeä, juuriin ja olkiin kertyy 43 kg. Kokonais N 143 kg.

Ravinnetaseet ovat ihmeellinen asia, muistuttaa siitä, että alkemia ei ole kasvinviljelyn keinovalikoimassa se ensimmäinen keino, jos ollenkaan.

-SS-

se on kyllä välillä ihme juttua mää rykäsen about säkistä 130-140kg typpee ja kanan rojut päälle valkuainen hikiset 12,8-13

se on kyllä välillä ihme juttua mää rykäsen about säkistä 130-140kg typpee ja kanan rojut päälle valkuainen hikiset 12,8-13

Täällä toisinpäin, tuolla lääkityksellä vehnässä kovat valkuaiset ja kestää tulla kilojakin ihan mukavasti. Ei toki mitään kymppitonnaria, mutta jotain kuitenkin.

Mitäs se olikaan multamaalla typen määrä, paljon verrattuna tiilisaveen. Siitä kun saa irtoamaan jokavuosi edes 30-50kg kasville kaveriksi, hyvä tulee. Hyvällä turve/multamaalla typpitase on käytännössä aina negatiivinen, poikkeuksen voi tehdä hallat tai totaalinen lakoutuminen jo kesäkuun puolella, ettei jyviä tuu. Noilla mailla todella kova typpilannoitus 80kg typpeä, viime vuonna oli taivaan merkit kohdillaan ja tuolla em. lannoituksella kiloja kertyi. Ravinnetaseet pitkästi pakkasella Vieressä vajaa 45kg typpeä keväällä, syksyllä lietettä lähes paperien mukaan ja sama juttu. Ravinnetaseet todella pitkästi pakkasella, ja se myöhäis-syksyinen lietteen levitys on niiin pahasta piipertäjien mielestä...

Asiaan, hankalaa on kerääjäkasvien kylvön suunnittelu, valvatista eikä hukkakaurasta halua ongelmaa ts. kylvö pääkasvin yhteydessä haastavaa ja jälkeenpäin vielä haastavampaa. Pitääkö alkaa värkkäämään Crossipyörään tarakka ja levitin siihen, määrän säätö takarattaasta ettei nopeudesta niin tarkka. Niin, ja sais verotukseen sen uuen Hussen tai kotarin kun sehän kylvökone

Mitäs se olikaan multamaalla typen määrä, paljon verrattuna tiilisaveen. Siitä kun saa irtoamaan jokavuosi edes 30-50kg kasville kaveriksi, hyvä tulee. Hyvällä turve/multamaalla typpitase on käytännössä aina negatiivinen

Nii yksi 1800-luvulla raivattu suoaukea oli appiukolla viljelyksessä, sieltä tuli aina kauroja paljon, ei sinne paljon mitään viety, kun oli lannalle lähempiäkin peltoja. Niin se laski pellonpinta varmaan puoli metriä puolessa vuosisadassa. Järven reunavesi alkoikin jäädä pellolle, valtaoja kulki pellon pintaa ylempänä.

Se typpi ei synny tyhjästä siellä multamaassakaan, siellä tapahtuu vain mullan hajoamista käyttökelpoiseksi typeksi.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 23.02.15 - klo:13:55

Mitäs se olikaan multamaalla typen määrä, paljon verrattuna tiilisaveen. Siitä kun saa irtoamaan jokavuosi edes 30-50kg kasville kaveriksi, hyvä tulee. Hyvällä turve/multamaalla typpitase on käytännössä aina negatiivinen

Nii yksi 1800-luvulla raivattu suoaukea oli appiukolla viljelyksessä, sieltä tuli aina kauroja paljon, ei sinne paljon mitään viety, kun oli lannalle lähempiäkin peltoja. Niin se laski pellonpinta varmaan puoli metriä puolessa vuosisadassa. Järven reunavesi alkoikin jäädä pellolle, valtaoja kulki pellon pintaa ylempänä.

Se typpi ei synny tyhjästä siellä multamaassakaan, siellä tapahtuu vain mullan hajoamista käyttökelpoiseksi typeksi.

-SS-

Joo, on nuo pellot aikalailla laskeneet aikojen saatossa. Enemmän ehkä kuitenkin pohjaveden laskusta kuin viljelystä, varsinkin turvemailla kuivan kesän ja märän välinen ero melkoinen jolloin kuivatuksen kokonaisvaikutukset huomaa.