Minkä merkkinen metsäkärri olisi 8-10t luokassa sopivin ja edulllinen patun 575 kanssa?

Minulla on Kronos 100H, mielestäni parhaiten tehty kärry tuossa hintaluokassa. On 400 renkaat reunavahvistettuine vanteineen, hitsisaumat ovat kuin robotin jäljiltä (mitä ei voi ainakaan Hakista sanoa...), maalipinta on tasainen ja hyvä ja kestää kulutusta. Tämä on tuplarunkokärry mikä on hyvä lastata kevyillä kuormilla ja sillä voi kuljettaa 5 paalia poikittain. Puomin ohjaus on erinomainen ja kulmat tuntuu sopivan hyvin mun traktorin jälkiin, tukijalka on nerokkaasti toteutettu.

Tietty ehkä hieman ylilyönti tuohon kuormaimeen mutta voi myöhemmin ostaa parempi nosturi. En tiedä Patun soveltuvuudesta tuohon kärryyn  kiinnitykseltään, tai jos se taittuu ihan eturitilään asti ilman laajakulmaa?? Hintaluokka oli silloin 4-5000 + alv joten mielestäni asiallinen hinta hyvälle tuotteelle, jälleenmyyntiarvo säilyy. Silloin katsottiin Kronosta, Eviä, Keslaa ja Hakki tippui heti huonon laatuvaikutelman takia.

Liekkö hakit missä tehty nykyään ? Oma -98 mv92 on kestänyt yllättävän hyvin vaikka on ajettu ylikuormia sahalle yms. ei ohjekirjassa suositeltua käyttöä. 35 cm jatkotapit aina paikallaan. Painoonsä nähden ollut kestävä kärri, paino vain 1060 kiloa. Yksirunkoinen olisi sitten hieman painavampi. Oma kärri myös siistiä tekoa, hitsisaumoissa ei mielestäni moitteen sijaa. Virolainen estre pilkekone rujompi tekojaan. Valojen puuttuminen iso miinus.

Vikoja ollut aisankääntösylinterin kiinnityksen pettäminen, tehty hieman liian heikkoon pokattuun palkkiin, tosin korjauksen ja vahvistuksen jälkeen kestänyt ja aisankäännön voima ei ole loppunut missään tilanteessa. Ei edes alamäessä täydellä kuormalla. Myös kuormaimen 3-pistepukkia joutunut hieman vahvistelemaan ja lisäämään välyksenpoistolaipat. Renkaat olen siihen vaihtanut kuviollisiksi ja samalla vahvistin vanteiden reunat ja maalasin vanteet.

Uutta kärriä jos olisin hankkimassa, niin mieltä kiehtoisi kokeilla paljon isompia renkaita halkaisijaltaan, kun saisi jotkut 14.9r24 renkaat telinä alle niin ei sukeltaisi niinkuin pallorengas pehmeällä...

Miten onko kellään hyväkoneen kärriä luokassa 10t, se on tällähetkellä suosikki?

Onko noista kaksipalkkisista kärryistä mihinkään? Kyselin tässä vaihtoa ja myyjä sanoi, että melkeinpä kaikkia kaksipalkkisia on hitsattu, mitä heille on tullut vaihdossa. Yksi palkki kuulemma kiertyy rauhassa, eikä ratkeile.

Onko noista kaksipalkkisista kärryistä mihinkään? Kyselin tässä vaihtoa ja myyjä sanoi, että melkeinpä kaikkia kaksipalkkisia on hitsattu, mitä heille on tullut vaihdossa. Yksi palkki kuulemma kiertyy rauhassa, eikä ratkeile

Niin, mitkä merkit ovat tulleet vaihtoon ja miksi ne ovat tulleet vaihtoon?   

Itse suosin kyllä kaksipalkkista, saan ne paalit kyytiin ja kevyenä kärry on vakaampi lastata, ei tarvi tukijalkoja ajaa alas koko ajan. Ajoin myös metrin ojanrumpuja joita ostin kunnalta, kun uusin siltoja sarkojen päässä, sillä kätevästi. Plussana myös metripuun ajomahdollisuus poikittain, ja kaksipalkkinen kärry on paljon paremman näköinenkin, mm aisa-ohjaus on suojattu 

Nyt jälkeenpäin ajateltuna ehkä se on raskaampi vetää tiellä kun runko ei jousta, ja pankkoja ei saa siirrettyä. Kaikkea saa rikki, mutta jos vedän Kronoksen saumoja auki niin käyttötarkoitus on väärin arvioitu tai sitten on kuskissa vika. Mitä kovempi käyttö, sen suuremman luokan vaunu pitää olla.

Onko aisan ohjaukselle mitään mitoitusperustetta ts. löytyykö jostain jotain mittoja. Myytävistä kärryistä löytyy kuvia mutta eivät oikeen passaa omaan kärryyn. Pitäs 25 vuoden koekäytön jälkeen tehdä aisanohjaus metsäkärryyn,tuntuu kestävän kun on omatekoinen,oikoo vaan niin perhanasti isona rohjakkeena

Tempon kärri ollu naapurin kansa yhteisenä. Ohan sekin asiansa ajanut. Uus aisanohjaussylinteri siihen just laitettiin ,kun ei se alkuperänen ollu tarpeeks järee.

Onko noista kaksipalkkisista kärryistä mihinkään? Kyselin tässä vaihtoa ja myyjä sanoi, että melkeinpä kaikkia kaksipalkkisia on hitsattu, mitä heille on tullut vaihdossa. Yksi palkki kuulemma kiertyy rauhassa, eikä ratkeile.

Täytyy sanoa, että molemmat omistaneena ei ykspalkkiseen ole mitään paluuta, vaikka sitä pankkojen siirtomahdollisuutta kuinka kehuis ei se yks palkkinen ole koskaan niin tukeva kuormatessa kuin "tikapuurunko" eikä niitä pankkoja juuri tullut käytännössä paljoa siirreltyä, että milloinkaan en aio ykspalkkiseen palata.

Aika arveluttavat perusteet on myyjällä ollut kehua yksipalkkista vaunua. Minusta rakenteen järkevyydestä kertoo jos Hakin 9t vaunuista yksipalkkinen painaa 200 kiloa enemmän kuin kaksipalkkinen joka sekin on osoittautunut tolkun peliksi. Telin siirto olis toki ihan kätevä ominaisuus, mut tulisko sitä ikinä siirrettyä, se on eri asia.

Pistä ijasja kääntö kahdella sylinterillä niin ei tarvi olla hirveän järeitä. Myös kuormitukset ja välykset jakaantuu tasaisemmin kuin yhdellä sylkyllä. Senverran voimaa sylinterissä pitää olla että jyrkemmässäkin alamäessä saa tukkikuormalla aisanohjausta käytettyä. Ennemin laittaa vaikka enempi voimaa sylinteriin ja paineenrajoituksen ohjauslinjaan. Hakin vaunussa tuntuu ainakin olevan kääntösylinterin mitoitus kohdallaan, yhdellä sylkyllä vaan rasitukset korvakoihin osoittautuivat liian koviksi.

Noissa Farman vaunuissa kehuuvat sitä kääntöpistettä joka on viety aika taakse, tiedä sitten onko se käytännössä sen ihmeempi laitos. Rasitus kasvaa kun aisa pitenee ja kuitenkin kääntökulman suhde aisan pituuteen ratkaisee yhdistelmän notkeuden.

Pistä ijasja kääntö kahdella sylinterillä niin ei tarvi olla hirveän järeitä. Myös kuormitukset ja välykset jakaantuu tasaisemmin kuin yhdellä sylkyllä. Senverran voimaa sylinterissä pitää olla että jyrkemmässäkin alamäessä saa tukkikuormalla aisanohjausta käytettyä. Ennemin laittaa vaikka enempi voimaa sylinteriin ja paineenrajoituksen ohjauslinjaan. Hakin vaunussa tuntuu ainakin olevan kääntösylinterin mitoitus kohdallaan, yhdellä sylkyllä vaan rasitukset korvakoihin osoittautuivat liian koviksi.

 Rasitus kasvaa kun aisa pitenee ja kuitenkin kääntökulman suhde aisan pituuteen ratkaisee yhdistelmän notkeuden.

Hakin vaunusta ja Pekusta kävin ottamassa mallia,omaan tulee noiden väliltä. Yhellä järeällä sylinterillä teen koska sellainen nurkissa,sitten kun tulee löysää tai mikäli voimat loppuu,lisätään toinen sylinteri. Rakenne mahdollistaa toisenkin sylinterin lisäämisen. Niveleksi tulee edellisen kaivurin tappi,80mm halkaisijaa ja nivelellä korkeutta 300mm.
Pikkasen työläämpi projekti kun pitää siirtää kuormaajan pukkia parikymmentä senttiä taaksepäin,pukki oli mallia kestävä monien korjailujen jälkeen eli työläs irroitettava. Ja vielä työläämpi takaisin istutettava,kiitos pilleillä polttelun:)