sepe, kuin hyin kestää käsitellä tuo vuohenherne?   ku oikeet viljelijät touhuaa pelloilla myös muuta kuin vain kävellen...   ite kokassu paria muutakii kasvia jokka kohentaa peltoa...    mut enpä sanu enempää...

sepe, kuin hyin kestää käsitellä tuo vuohenherne?   ku oikeet viljelijät touhuaa pelloilla myös muuta kuin vain kävellen...   ite kokassu paria muutakii kasvia jokka kohentaa peltoa...    mut enpä sanu enempää...

Ajelin tuolla Kerolan kuusen tienoilla. Ei kasua voikukka, ei niittyleinikki pellossa. Kait se lihakarjan kasvatus on sen verran vaativaa hommaa. Lypsää ne lehmät voikukillakin.

Vuohenherneestä sen verran, että sen kun laitat sinne mäelle kasuamaan, niin pois et saa Roundupillakaan.

Vehnä-lumi-vehnä viljelykierto on paras. Hiiltä laitan peltoon ympäri vuoden, kun tyhjennän lämmityskattilan ja kiukaan tuhkat peltoon.  Heinänviljelykoneita ei mulla ole, kun olen viljanviljelijä. Heinähommia kun tehtiin ollessani pikkupoika, niin muistan  kun isäukko ja vanhemmat veljet melkein joka kesä tappeli niiden heinien kanssa, että ne saataisiin kuivina latoon. Sit kun lehmät läks, niin myytiin heinäkoneet pois saman tien, niin pal oltiin heinähommiin kyrpiintyneitä.
Ihmettelen väitteitä hiilen katoamisesta yksipuolisen viljanviljelyn ja maanmuokkauksen seurauksena, en ole haivainnut, että maasta olisi mitään hävinnyt.
Heinää en kasvata, kun sitä ei voi myydä, sen sijaan viljat hakee rekka kuivurilta. Viljaa aion jatkossakin viljellä, ihan yksipuolisesti vaan. Suorakylvöä kans harjoitan, on siinä kylläkin omat hankaluutensa.

Tuhkassa nyt ei hiiltä juuri ole, jos palaminen on ollut normaalia. Joten hiukan vielä pitää panostaa hiilen sidontaan.

Maanmuokkaus varmaan eniten hiiltä hävittää maasta. Ei niinkään yksipuolinen viljanviljely. Kasveilla imetty hiili ei näy pellossa, eikä sen katoamista huomaa silmällä.

Kasvijätteet ja muu orgaaninen aines (esim. turve) hajoaa nopeasti verrattuna hiileen joka on sitoutunut voimakkaammin maaperään. Ja nyt puhutaan tuhansien vuosien aikaikkunalla. Ei kymmenien.

Asioita kannattaa ihmetellä, mutta niitä kannattaa myös tutkia. Jokainen valitkoon oman tyylinsä ja polkunsa.

Turvepelloista sitä hiiltä vapautuu ilmakehään eniten. Turvepeltojen pinta putoaa vähintään 5 senttia 10 vuodessa. Siis turvepeltojen hiilensidonta on mahdoton toteuttaa, vaan ne ovat aina hiilen vapauttajia. 🤣🤣🤣

Turvepelloista sitä hiiltä vapautuu ilmakehään eniten. Turvepeltojen pinta putoaa vähintään 5 senttia 10 vuodessa. Siis turvepeltojen hiilensidonta on mahdoton toteuttaa, vaan ne ovat aina hiilen vapauttajia. 🤣🤣🤣

Maatuminen vapauttaa liukoisia ravinteita ja mineraaleja, kasitonnariturvepellossa voidaan havaita olevan reilusti negatiivinen typpitase, koska juuri tuon hitaan palamisen ansiosta  turpeen jopa 3% typpipitoisuus vapautuu käyttöön.

Tämän palamisen käynnistää kuivatusojitus, ja typpimiilu on valmis.

-SS-

Turvepelloista sitä hiiltä vapautuu ilmakehään eniten. Turvepeltojen pinta putoaa vähintään 5 senttia 10 vuodessa. Siis turvepeltojen hiilensidonta on mahdoton toteuttaa, vaan ne ovat aina hiilen vapauttajia. 🤣🤣🤣

No mites se Malmin lentokentän rakentaminen? Hiiltä vapautuu kun maat vaihdetaan ja paalutetaan. Siinä saa Suomen kaikki suot valjastaa viljelykäyttöön ja vielä pysyy hiilitase pienempänä!

Eikös Malmilla ole jo lentokenttä? 

Turvepeltojen ongelma on myös anaerobisessa tilassa oleva mätänevä turve. Muodostuu metaania ja maan bakteerikanta muuttuu siltä osin huonoksi.

Kuitenkin sitoutunut typpi on niin runsaassa määrin kasvien saatavissa, niin satoa saa ilman sen kummempia symbiooseja.

Nyt pitäisikin pika pikaa estää tämä karmea metaanipäästölähde. On ehdotettu ja myös suunnitelmat ovat pitkällä, että pohjanmaa padotaan ja upotetaan veden alle iäksi. Myös lapin kaikki joet padotaan ja luodaan isoja tekojärviä.

Näin teemme oman osamme tärkeässä ilmastotoiminnassa ja voimme sitten päteä yykoon kokouksissa.

Toiselta kantilta katsottuna herää kysymys, onko Suomelle hyötyä ilmastotalkoista ja sen hypetyksestä muuten kuin se, että saadaan vain päteä. Olettaisin, että Suomelle ja sen kansantaloudelle ei ole muuta kuin haittaa näissä talkoissa, koska esim venäjä, Usa tai Kiina eivät välitä paskan vertaa koko asiasta.

Mutta saadaan ainakin päteä.

Eikös Malmilla ole jo lentokenttä? 

Turvepeltojen ongelma on myös anaerobisessa tilassa oleva mätänevä turve. Muodostuu metaania ja maan bakteerikanta muuttuu siltä osin huonoksi.

Kuitenkin sitoutunut typpi on niin runsaassa määrin kasvien saatavissa, niin satoa saa ilman sen kummempia symbiooseja.

Nyt pitäisikin pika pikaa estää tämä karmea metaanipäästölähde. On ehdotettu ja myös suunnitelmat ovat pitkällä, että pohjanmaa padotaan ja upotetaan veden alle iäksi. Myös lapin kaikki joet padotaan ja luodaan isoja tekojärviä.

Näin teemme oman osamme tärkeässä ilmastotoiminnassa ja voimme sitten päteä yykoon kokouksissa.

Toiselta kantilta katsottuna herää kysymys, onko Suomelle hyötyä ilmastotalkoista ja sen hypetyksestä muuten kuin se, että saadaan vain päteä. Olettaisin, että Suomelle ja sen kansantaloudelle ei ole muuta kuin haittaa näissä talkoissa, koska esim venäjä, Usa tai Kiina eivät välitä paskan vertaa koko asiasta.

Mutta saadaan ainakin päteä.

Joo... Onhan siellä lentokentä jo. Ympäristön kannalta parempi olisikin antaa olla. Maa on vaihdettava peruskalliota myöden. Kenttä on painunut 1,4 metriä itse rakennuksiin nähden. Paalutus veisi suomen koko betonin tuotannosta 50%!

Niin se maa. Sekin pitäisi jonnnekkin roudata. eikä se lillinki ole ihan sellaista että sitä voisi mereenkään kipata. Vaikka ei se Helsingin vihreiden kohdalla olisi ongelma.

Lainaus käyttäjältä: Moottoripolkupyörä Man - 08.06.19 - klo:14:36

Eikös Malmilla ole jo lentokenttä? 

Turvepeltojen ongelma on myös anaerobisessa tilassa oleva mätänevä turve. Muodostuu metaania ja maan bakteerikanta muuttuu siltä osin huonoksi.

Kuitenkin sitoutunut typpi on niin runsaassa määrin kasvien saatavissa, niin satoa saa ilman sen kummempia symbiooseja.

Nyt pitäisikin pika pikaa estää tämä karmea metaanipäästölähde. On ehdotettu ja myös suunnitelmat ovat pitkällä, että pohjanmaa padotaan ja upotetaan veden alle iäksi. Myös lapin kaikki joet padotaan ja luodaan isoja tekojärviä.

Näin teemme oman osamme tärkeässä ilmastotoiminnassa ja voimme sitten päteä yykoon kokouksissa.

Toiselta kantilta katsottuna herää kysymys, onko Suomelle hyötyä ilmastotalkoista ja sen hypetyksestä muuten kuin se, että saadaan vain päteä. Olettaisin, että Suomelle ja sen kansantaloudelle ei ole muuta kuin haittaa näissä talkoissa, koska esim venäjä, Usa tai Kiina eivät välitä paskan vertaa koko asiasta.

Mutta saadaan ainakin päteä.

Joo... Onhan siellä lentokentä jo. Ympäristön kannalta parempi olisikin antaa olla. Maa on vaihdettava peruskalliota myöden. Kenttä on painunut 1,4 metriä itse rakennuksiin nähden. Paalutus veisi suomen koko betonin tuotannosta 50%!

Niin se maa. Sekin pitäisi jonnnekkin roudata. eikä se lillinki ole ihan sellaista että sitä voisi mereenkään kipata. Vaikka ei se Helsingin vihreiden kohdalla olisi ongelma.

Pietari, 5 miljoonan kaupunki suolle ralennettu paalujen päälle..
   Siellä se hiili pysyy talojen alla..

Lainaus käyttäjältä: mustaviiksi - 08.06.19 - klo:14:44

Lainaus käyttäjältä: Moottoripolkupyörä Man - 08.06.19 - klo:14:36

Eikös Malmilla ole jo lentokenttä? 

Turvepeltojen ongelma on myös anaerobisessa tilassa oleva mätänevä turve. Muodostuu metaania ja maan bakteerikanta muuttuu siltä osin huonoksi.

Kuitenkin sitoutunut typpi on niin runsaassa määrin kasvien saatavissa, niin satoa saa ilman sen kummempia symbiooseja.

Nyt pitäisikin pika pikaa estää tämä karmea metaanipäästölähde. On ehdotettu ja myös suunnitelmat ovat pitkällä, että pohjanmaa padotaan ja upotetaan veden alle iäksi. Myös lapin kaikki joet padotaan ja luodaan isoja tekojärviä.

Näin teemme oman osamme tärkeässä ilmastotoiminnassa ja voimme sitten päteä yykoon kokouksissa.

Toiselta kantilta katsottuna herää kysymys, onko Suomelle hyötyä ilmastotalkoista ja sen hypetyksestä muuten kuin se, että saadaan vain päteä. Olettaisin, että Suomelle ja sen kansantaloudelle ei ole muuta kuin haittaa näissä talkoissa, koska esim venäjä, Usa tai Kiina eivät välitä paskan vertaa koko asiasta.

Mutta saadaan ainakin päteä.

Joo... Onhan siellä lentokentä jo. Ympäristön kannalta parempi olisikin antaa olla. Maa on vaihdettava peruskalliota myöden. Kenttä on painunut 1,4 metriä itse rakennuksiin nähden. Paalutus veisi suomen koko betonin tuotannosta 50%!

Niin se maa. Sekin pitäisi jonnnekkin roudata. eikä se lillinki ole ihan sellaista että sitä voisi mereenkään kipata. Vaikka ei se Helsingin vihreiden kohdalla olisi ongelma.

Pietari, 5 miljoonan kaupunki suolle ralennettu paalujen päälle..
   Siellä se hiili pysyy talojen alla..

Siellä ei olekkaan vaihdettu maata peruskalliota myöten, Niin kuin täällä AKTlandiassa.

ja kerolla onki tehoviljely käytössä.    ei miulla ole tarvetta moiseen ja sitten en ihan ekana ole suurinta kemikalikuormaa tuonne pellolle viemässä..   vaikka tiet kulkeeki vierekkäin..

ja pakko tarkentaa;   oliko sepevaktaa?       1999 aholle kylvetty nurmirölli/persiinapila/vuohenherne/enkraiheinä valkuaisseoksena    peltopirkasta saatunsa..     (  jäämäsäkki ) ja nyt kun käväsin kattoon ni en löytänny enää penan riihennurkalatakaa tuota vuohenhernettä..   liekö rontuppia saanu joskus?                       nuo vanahat lohkomuistiinpanot hauskoja luettavia,   on kirjattu paljon asioita nuihin, toisin kuin nykysiin.. 

ja pakko tarkentaa;   oliko sepevaktaa?       1999 aholle kylvetty nurmirölli/persiinapila/vuohenherne/enkraiheinä valkuaisseoksena    peltopirkasta saatunsa..     (  jäämäsäkki ) ja nyt kun käväsin kattoon ni en löytänny enää penan riihennurkalatakaa tuota vuohenhernettä..   liekö rontuppia saanu joskus?                       nuo vanahat lohkomuistiinpanot hauskoja luettavia,   on kirjattu paljon asioita nuihin, toisin kuin nykysiin..

vai niin kävi. Möikö Veikko itämättömiä siemeniä.

ekana vuonna oli rehunteossa iha hyin kasvustoa mutta toisessa niitoossa sit ei paljonkaa ja seuraavana keväänä ei noussu yhtään...  sen jälkeen nähnykään... mikä lie tarina..

Sepeteuksen vuohenherne taitaa olla legendaa, 20 vuotta puhuttu mutta kukkaan ejjole nähnyt vuohta tai hernettä. Puhumattakaan niistä 2 metriin yltävistä juurista. Uskon varassa jotta ne sinne yltäisivät maata fosforista ryöstämään. Poteron tekoon ja Oksalle näyttämään jotta sinne ne yltävät, toivottavasti maitohyllymitassa riittävät pykälät.

Maanilveily on taitolaji.
Varmaan Oksalla meni pieleen siinä, että vuohenherne pitää ympätä. Suomen maaperässä ei ole vuohenherneen bakteereita.