Kevyen polttoöljyn energiasisältö on noin 10 kWh/litra (11,8 kWh/kg tai 42,7 MJ/kg).
Yhden typpikilon tuottaminen kuluttaa energiaa 33- 36 MJ Kaikki energia kun lasketaan mukaan, kun typpi on pellossa sekä hukkaan menevä osuus, niin 1/1 menee.
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti76.pdf&ved=2ahUKEwjBhemTrtDiAhXJlIsKHZ3fBrYQFjAFegQIBxAB&usg=AOvVaw0PpfkK8LTpHRnor1dZRFn-
Sivu 15.
Erehdyt siinä, että kasvien typensidontabakteerien käyttö ei ole jokin ympäristöstä erillinen prosessi, vaan se on
tasapainotila, jossa typpeä sitoutuu ja samalla typpeä eri bakteerien toimesta vapautuu typpikaasuksi tai typpioksideiksi. Jos toisin olisi, maaperä kyllästyisi ammoniakista ja nitraateista. Eli typensidonta on voimakkainta, jos typpeä ei ole maassa.
Typensidonnalla on myös katto, kun typpipitoisuus nousee, typensitojabakteerit eivät ole niin voimakkaasti sitomassa lisää typpeä. Siksi typensitojilla aikaansaatu lannoitus on voimakkainta matalissa typpitasoissa tai sitten itse typensitojakasvin biomassan keräämisessä, jatkuva poisto ylläpitää typensidontaa. Viljakasveja ja muita ei-typpeä sitovia kasveja viljeltäessä suurin osa typensitojien tuottamasta lisäarvosta kerkiää haihtumaan taivaan tuuliin tai liuottuu vesistöihin. Typpeä ei ole silloin käytettävissä, kun sitä tarvitaan. Peltoviljelyn tarkoitus on tuottaa elintarvikkeita ihmisen käyttöön eikä olla tehottomasti maa-alaa kuluttava "vihreä aurinkopaneeli", jonka tuotto valuu talvikauden aikana vesistöihin. Biopmassan kautta kierrätettynä energian keruutehokkuus hehtaaria kohti on noin 1/300 aurinkopaneelin hyötysuhteesta, mikä sekään ei ole korkea.
Jos jonkin typen käyttöhyötysuhde on heikko, on se juurikin typensitojabakteerien tuottaman typen osalta näin, jos typpi jää maahan odottamaan vasta aikojen päästä tapahtuvaa käyttöä. Tästä syystä kasvinviljeyluomun typpitaseita ei haluta kirjata ylös esimerkiksi niin, että kahden vuoden latautumisen aikana tuotetaan 400 kg typpeä, ja hyödynnetään kolmantena satovuotena 50 kg, josta lisäksi 20 kilolla ruokitaan rikkakasveja ja tuhoeläimiä ! Tavallaan tuotetaan kahden vuoden potentiaalisilla elintarvikkeilla sitä kolmannen vuoden kullan arvoista satoa. Asian voisi esittää niinkin, että kipataan 12000 kiloa leipäviljaa kuoppaan maatumaan, ja otetaan parin vuoden päästä kuopasta 2500 kg luomuleipäviljaa myyntiin. Joku voisi sanoa, että voiko enää olla törkeämpää prosessia ! No eipä juuri.
Haber-Bosch - menetelmä on ollut vallankumouksellinen juurikin siksi, että se mahdollistaa typen "pussittamisen" talteen sitä viljelykasvin kasvuvaihetta varten, jossa tarve on suurimmillaan, viljakasveilla se on noin kolme viikkoa tähkänmuodostuksen aikana. Sijoituslannoituksella saadaan typpivana ympäröidyksi viljelykasvien juuristolla, ja hyötysuhde paranee. Varsinkin tuotantoeläimiin perustuvassa typensitojataloudessa typpihyöty hukataan eläinten aineenvaihduntaan ja metaanipäästöihin, ja ravinnoksi aikaansaatava valkuainen ja energia on monen portaan hävikin jälkeen pieni osa alkuperäisestä panostuksesta, vaikkakin eläinravinto on ihmiselle helpointa sulatettavaa..
Ongelma luomuparadigmassa on se, että alan huippututkijat tulevat jo valmiiksi kaupunkilaisten "viherasennoituneiden" joukoista, joiden tyypillisin suhtautuminen luonnontieteisiin, kemiaan, fysiikkaan ja osin matematiikkaankin saattaa olla vihamielinen, jo ala-asteen koulutuksesta lähtien. Jotenkin tuntuu, että ideologiset ääriluomuistit ovat mielipiteissään suorastaan luonnontieteiden vastaisia. Tällöin erilaiset maan elämänvoima-opit ja muutkin huuhaa-tieteet pääsevät saastuttamaan ihan mahdollisuuksiakin tarjoavan tieteenalan.
Jos typpifiksaation avulla voisi aikaansaada ruokaa ja biomassaa tehokkaammin kuin keinolannoitteilla, siihen olisivat jo aikoja sitten tarttuneet kaikki kapitalistit, Monsantoja myöten. Tosiasia on, että bulkkituotannossa vain viivan alle jäävä raha näyttää suurin piirtein todellisen energiataseen. Toistaiseksi typensidonta monessa tapauksessa vain kuluttaa rahaa ja resursseja, joita onneksemme julkinen rahoitus jakaa, tehden luomun kannattavammaksi kuin ns. lannoiteviljelyn. Sama vika on tuulivoimalla ja ns. uusiutuvalla energialla, tukematta se ei todellakaan voi olla ratkaisu maapallon energiantarpeeseen, ei edes optimistisella laskentatavalla. Näin sitten luotiin leväperäiset energiatuet ja hiilivoiman rangaistusverot. Niistäkin huolimatta hiilikasat kasvavat vihreän kuplan reunamilla, koska ison miljoonakaupungin risuralli olisi kaamea, ja
tuhat 5 MW tuuliroottoria ja hehtaarien aurinkofarmit esimerkiksi Helsingin+Espoon rannoilla ja aukeilla eivät menisi kellekkään läpi. Siksipä siellä kaupungin vihreässä kuplassa 90% energiasta tuotetaan kivihiilellä !
Sitä on jo toivottu jo useamman vuosikymmen aikana, että jotenkin taianomaisesti uusiutuva energia vain valtaisi energiantuotannon itselleen, ja hinnanhan pitäisi olla
halvempi, se aurinko ja tuuli kun on "ilmaista". Kaikkea muuta kuin ilmaista. Näin ei ole tapahtunut, energian kokonaishinta vain on noussut, mikä osoittaa, että energian louhiminen auringosta ja tuulesta on äärimmäisen tehotonta ja nettoenergiatehokkuus on heikko. Esimerkiksi Saksa on käyttänyt tähän mennessä 580 miljardia euroa uusiutuvien enrgiamuotojen investointiin ja tukemiseen, puhumattakaan yleisön maksamasta uusiutuvuusverosta energiassaan, mihin se on johtanut ? Lisääntyneeseen fossiilisten kulutukseen ja korkeampaan energian hintaan ! Eiköhän jo alakoulumatematiikka kerro, mikä hommassa mättää ? Tuo rahamäärä on tehty bruttokansantuotteella, kulutettu fossiilisia energiamuotoja, ja mitä on saatu aikaiseksi ? Muutama hassu prosentti epävakaata uusiutuvaa energiamuotoa verkkoon ? Luonnon kannalta ehkä olisi ollutkin parempi olla tekemättä mitään !
Sitten kun vihreät pitävät ydinvoimaa tasa-arvoisena energianlähteenä, voin itse antaa periksi joillekin luomutyperyyksillekin, toisaalta, riittävä määrä sähköenergiaa käytettäväksi mahdollistaa myös typen valmistamisen muutenkin kuin maakaasusta tai biokaasusta. Sähkökäyttöisiä katalyyttisia ammoniakkikennoja on Australiassa koeajovaiheessa. "Polttoöljyähän" ei typpilannoitteiden valmistuksessa tarvita, koska typpeä on ilmassa otettavaksi. Jopa kaupunkilaisen vihreän mielialaa rauhoittamaan pystytetty tuuligeneraattori voisi valmistaa typpilannoitetta, mieluummin kuin yrittää valjastaa se keskeytymättömän ja luotettavan kulutus- ja teollisuussähkön tuottamiseen.
-SS-
